Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka ei oikeasti tiedä mitä haluaa tehdä?
21.09.2019 |
Olen 25v ja aivan hukassa. Minulla on jo yksi koulutus, jonka alan töitä en ole tehnyt valmistumisen jälkeen. Nyt opiskelen toista ammattia ja olen sen alan töissä samaan aikaan, mutta motivaatio on mennyt. Olin aina aivan varma, että sovellun tälle alalle ja tää on se juttu, mutta ei ilmeisesti olekaan.
Kiinnostaa moni asia, mutta mistään en osaa heti sanoa, että mikä olisi sellainen ammatti, jota haluaa ja kiinnostaa tehdä.
Tein monia ammatinvalintatestejä ja kaikissa toistuu samat ammatit, mutta sopivinkin ammatti on vain juuri ja juuri n. 70% sopiva, eli tuntuu, että ei vaan oo sitä omaa juttua ja se alkaa pikkuhiljaa jo ahdistamaan.
Kommentit (4)
Todellakin. Minun ongelmani on että monikaan ammatti ei sovi luonteelleni. Tiedän että en tule kauaa jaksamaan sellaista sosiaalisuutta mitä nykyajan ammatit vaativat. Ei ole mitään järkeä hakeutua sellaisiin ja polttaa itsensä loppuun parissa vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein sen oikean alan löytää vasta, kun kokeilee erilaisia (oman alan) työpaikkoja. Itse opiskelin sairaanhoitajaksi, ja opiskelun aikana meinasi tulla epätoivo kun alkoi tuntumaan ettei se ehkä olekaan mun juttu. Opintojen aikana kuitenkin käydään työharjoittelussa monipuolisesti eri "suuntauksissa" (vanhustyö, vuodeosastotyö, mielenterveystyö, vammaistyö, akuuttihoitotyö), ja niin vain sitten huomasinkin tykästyväni akuuttihoitotyöhön vaikka alunperin olin aina ajatellut ettei se todellakaan ole mua varten.
Sitäpaitsi nykyään ihmiset vaihtaa jatkuvasti alaa ja työpaikkaa, joten ei kannata vielä sun iässä ahdistua, jos ei tiedä mitä haluaa lopun elämäänsä tehdä :)
Tsemppiä, mene vaan rohkeasti töihin/kouluun, kyllä sä sitten jossain kohtaa löydät jotain, jota tykkäät tehdä edes muutaman vuoden jos et nyt koko työuraasi.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin. Minun ongelmani on että monikaan ammatti ei sovi luonteelleni. Tiedän että en tule kauaa jaksamaan sellaista sosiaalisuutta mitä nykyajan ammatit vaativat. Ei ole mitään järkeä hakeutua sellaisiin ja polttaa itsensä loppuun parissa vuodessa.
Sama. Olen yrittänyt "altistaa" itseäni sosiaalisuuteen, mutta se ei vain toimi. Olen erakko, eikä nykyajan korostunut sosiaalisuuden ihannointi todellakaan helpota oman paikan löytämistä tässä maailmassa. En ole kovinkaan sosiaalisella alalla tällä erää, mutta silti on viikkoja, jolloin olen sosiaalisuuteen niin väsynyt, että hädin tuskin jaksan puhua töissä. Voi kun voittaisin lotossa ja pääsisin erakoitumaan rauhassa!
Yli neljäkymmentä vuotta ikää ja vieläkin miettii mitä sitä haluaa isona tehdä. Nykyinen ammatti sellainen jossa robotit tulevat varmuudella viemään suurimman osan työpaikoista, mutta tähän menee aikaa noin 10 vuotta vähintäänkin. Joka tapauksessa sen verran vähän, että eläkkeelle en sitä ennen vielä pääse, joten joku uusi ala pitäisi joskus vielä keksiä, mutta ei pienintäkään ideaa mitä haluaisi isona tehdä