Lue keskustelun säännöt.
Tallien painorajat: "Tutkija murskaa useita hevosiin liittyviä uskomuksia: ”Hevonen ei synny maailmaan kantaakseen ihmistä”
Konttonen
19.09.2019 |
Täälläkin oli taannoin vilkas keskustelu joidenkin tallien asettamista painorajoista (aikuis)ratsastajille ja siitä, miten herkkä paikka paino on varsinkin monenne aikuiselle naiselle ja miten paino taikka taito vaikuttavat hevoseen.
Nyt julkaistiin suomeksi juttu tutkimuksesta, jossa ratsastajan lisäpainon ja taitojen vaikutusta hevosen liikkumiseen ja rasitukseen on mitattu. Aika yksiselitteistä: mitä enemmän painoa, sitä enemmän rasitusta ja havaittavia muutoksia hevosen liikeradoissa. Täältä löytyy:
"Tutkimus on osoittanut, että ratsastajan painolla on merkittävä vaikutus hevosen hyppyyn ja sen jalkoihin kohdistuviin voimiin. Toisessa koesarjassa hevonen kantoi ratsastajan ja varusteet, jotka painoivat yhteensä 61 kiloa. Toisessa kokeessa ratsastajan päällä oli lisäksi 18 kilon painovyö, jolloin ratsastajan ja varusteiden yhteispaino oli 79 kiloa. Hyppyjen erot olivat huomattavia. Tutkimuksen tulos on, että hevonen reagoi merkittävästi ratsastajan lisäpainoon sekä liikkumalla eri tavoin että tekemällä erilaisia ratkaisuja hypyssä. Tutkimus ei ota kantaa, ovatko muutokset hyviä vai huonoja. Useissa muissakin tutkimuksissa on havaittu ratsastajan lisääntyvän painon tuovan muutoksia hevosen liikkumiseen ja fyysiseen rasitukseen."
"Hevonen ei synny tähän maailmaan kantaakseen ihmistä, vaan se sopeutuu siihen. Mitä enemmän kannettavaa painoa on, sitä isompi fysiologinen rasite se hevoselle on. Lähiaikoina julkaistaan ensimmäiset tutkimukset siitä, mikä ero ratsastajan ratsastustaidoilla ja fysiologialla on hevosen kannalta."
Kommentit (11)
Puuttuko tästä linkki? Bongasit päivän Helsingin Sanomista? Ainakin näyttäis samalta jutulta. (https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006243829.html)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa mielenkiintoista saada eläinsuojelulakipykälä, jolla voidaan määrätä ihminen laihduttamaan tietyssä määräajassa tai sitten luopuu harrastuksestaan. Kilpailuihin punnitus pistokokeina ja hylkäyksen syy YP (=ylipaino).
Eräässä japanilaisessa tutkimuksessahan todettiin, että hevonen pystyy hyvin kantamaan kolmasosan omasta painosta painavaa ratsastajaa ilman mitän ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Eräässä japanilaisessa tutkimuksessahan todettiin, että hevonen pystyy hyvin kantamaan kolmasosan omasta painosta painavaa ratsastajaa ilman mitän ongelmia.
Saiskos linkkiä?
Ja kantaahan se hevonen vaikka mitä. Ihminenkin voi kantaa aika paljon. Aloita sinä kantamalla kolmasosaa omasta painostasi viisi tuntia päivässä, kuusi kertaa viikossa, hypi sen kanssa vähn esteiden yli ja tule sitten kertomaan, mitä vatsaröllylle tapahtui. ;)
Varmasti ihan totta nuo tutkimusten tulokset, mutta ei ne oikein ole verrattavissa tavalliseen ratsastuskouluelämään.
Esteiden hyppääminen on hevoselle raskasta ihan sellaisenaan. Estekilpahevosta treenataan kyllä joka päivä, mutta niitä esteitä ratsastetaan tyyliin kahdesti viikossa puoli tuntia kerrallaan. Esteeltä alastullessa hevosen etujalkoihin kohdistuu hurjan suuri rasitus.
Ratsastuskoulun pollen elämään taas kuuluu helposti neljä tuntia ratsastusta päivässä. Suurin osa siitä on aika lailla rauhallista jolkuttelua ja kaviouran kiertämistä ympäri ja ämpäri.
Eläinsuojelu on hieno asia, ja hyvä että tästäkin asiasta puhutaan. Minusta nyt kuitenkin siinä alkuperäisessä Hesarin uutisoinnissa lyötiin vähän ylitse.
Ongelma on ollut ainakin vuosikymmenen ratsastuskouluissa tiedostettu siinä muodossa, että poneille on laaditturatsastajan painorajoja. Ensisijaisesti kyseessä ovat olleet sirokokoiset russponit, joita on paljon tuntikäytössä. Nykyään isokokoiset alakoululaiset painavat helposti yli 50 kiloa, ja sellainen on sirolle russille yksinkertaisesti liikaa. Ja minun mielestäni tämä asia on kyllä ollut viime vuosina tiedossa ja hallinnassa.
Ihmisten isontuessa ratsastuskoulutkin ovat ostaneet enemmän isompia hevosia - niin korkeuden kuin painonkin suhteen. Tavoitteena on löytää sopusuhtainen pari hevosesta ja ratsastajasta, eikä 190 cm pitkä ratsastaja ole sitä matalan hevosen selässä. Toisaalta taas myös liian pienen ratsastajan on vaikeampi opetella hallitsemaan ratsuaan.
Uskon vakaasti kyllä, että jokaisella ratsastajalle löytyy sopiva hevonen, ja ratsastuskoulujen tulisi myös tarjota erikokoisia hevosia. Sitä esteratsastusta ei pääse edes treenaamaan ennen kuin on muutaman vuoden ratsastanut, eikä suurin osa ratsastajista sitä koskaan harrasta. Kilpaurheilu on sitten erikseen, ja ns. höntsäliikunnan toivoisin lisääntyvän kaikissa lajeissa. Nämä painorajajutut pikemminkin karkottavat lajin parista niitä, jotka siitä liikunnasta ehkä eniten hyötyisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapautetaan hevoset takaisin luontoon...
Moni mies on sitten mahdollisesti liian painava ratsastamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn kahdella eri tallilla ratsastamassa (ke Espoossa ja su Hgissä). Ainakin noilla molemmilla talleilla hepat on tunnilla max 3 h /pv ja siten, että 2 tuntia voi olla putkeen, minkä jälkeen tauko. Ei ne koko päivää ole tunneilla.
Onneksi, mitä olen katsonut ei kovin lihavia ratsastajissa ole (itsekin 55 kg). Sitä olen ihmetellyt, että ratsastavatko ne kaikki opetkin, kun niissä opettajissa niitä lihavia löytyy..... (ei tietenkään kaikki, mutta muutama)….
Meidän su tunnilla minä olen varmuudella painavin, kun muut vakkarit on lapsia tai hoikkia teinejä...
F
Jotkut luulevat, että marjatkin kasvavat metsässä vain sitä varten, että ihminen söisi niitä. Valittavat, että hyvät marjat menevät hukkaan kun niitä ei poimita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräässä japanilaisessa tutkimuksessahan todettiin, että hevonen pystyy hyvin kantamaan kolmasosan omasta painosta painavaa ratsastajaa ilman mitän ongelmia.
Mä luin sen saman. Yhdysvaltalaisten tutkimuksessa puhutaan 10-20 prosentista hevosen omasta painosta omasta painosta.
Onneksi olen kiva pieni heppamies jonka tarkoitus ei ole olla hevosen ratsussa vaan hyvässä tasapainossa hevosten kanssa siitä mitä hevoset osaavat tehdä ihmiskunnan eteen vapaana luonnossa mm. pyramidin hallitsijana tai laakeassa silmäänkantamattomassa pellossa soita.