Lue keskustelun säännöt.
Onko päiväkoti hyväksi pienelle lapselle?
19.09.2019 |
Minun juuri 2-vuotta täyttänyt poika aloitti vähän aika sitten päiväkodin. Hän on siellä 2 päivänä viikossa ja 3 tuntia per päivä. Täällä ei ole kerhoja niin ajattelin että on nyt vähän kuin kerhossa.
Mutta se jääminen ja eroaminen...
Lapsi takertuu minuun ja itkee lohduttomasti ja sanoo että haluaa kotiin.
Lopettaa kyllä kuulemma itkemisen nopeaa ja päivät menee hyvin ja iloisen pojan haen aina kotiin.
Mietin vaan sitä mitä tuo eroaminen äidistä väkisin tekee lapselle?
Kommentit (32)
Oma mielipide on, että ei ole, mutta normaalia lasta se ei myöskään riko, joten ei ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä siitä jos joutuu viemään jo pienenä päiväkotiin.
Mutta en missään nimessä itse veisi 2-vuotiasta jos mahdollista olisi kotonakin hoitaa. Ei noin pieni vielä saa mitään itselleen tarpeellista siitä sosiaalisesta kontaktista muihinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus parantaa olennaisella tavalla lasten sosiaalista sensitiivisyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä.
Oman lapseni kohdalla ajattelen, että päiväkodista oli hyötyä. Siellä tehtiin monenlaisia kehittäviä juttuja, esim askartelu olisi kotona ollut olematonta. Perheen ainoalle lapselle oli minusta myös hyväksi se, että oppii toimimaan ryhmässä ja huomaa että vuoroaan joutuu odottamaan ja hän ei ole aina kaiken keskipiste. Meillä tosin lapsi jäi aina mielellään ja mitään itkuisia takertumisia äitiin ei nähty, joten se helpotti asiaa huomattavasti. Jos päiväkotiin jääminen on tuskaa ja jos sä olet kotona ja lapsen kotiin jääminen on vaihtoehto, niin ehkä harkitsisin sitä ja koittaisin päiväkotia myöhemmin uudelleen.
Mietin sitä että ottaisin pojan vielä kotiin. Hänen takiaan sitä päiväkotipaikkaa hain eli ei ole tarkoitus että lapsi siitä kärsisi ja pelkäisi että äiti jättää. Muutenkaan e ole juurikaan ollut hoidossa. Lapsi on todella helppo ja kiltti eli ei itsellä ole mitään jaksamispulmaa.
Meillä on muitakin lapsia kyllä mutta ovat jo niin isoja (teinejä) eli ikäistään leikkiseuraa ei ole juuri koskaan. Isot sisaret kyllä leikkii ja viihdyttää paljon poikaa ja on läheiset välit heihin.
Taidan tehdä niin kuin sydän sanoo ja siirtää päiväkotia myöhemmäksi.
Meillä on täällä mahdollista käyttää tilapäishoitoa päiväkodissa 20€/päivä eli jos joskus satunnaisesti tarvitsee hoitopaikkaa niin sitä voi käyttää.
Ap
On hyväksi!
Nykymaailmassa sosiaaliset taidot ja ryhmässä pärjäämine ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne oppii parhaiten pienenä. Tuossa on jo 2 vuotiaasta lapsesta kyse, joka kyllä tarvitsee sosiaalisten taitojen opettelua ryhmässä ilman omien vanhempien tukea.
Omassa naapurustossa on vain pari perhettä, jotka eivät ole vieneet päiväkotiin ja heidän lapset ovatkin sitten sellaisia pelokkaita ja eivät pärjää koulussa hyvin ryhmässä.
Rakkautta on antaa lapsen kehittyä sosiaalisesti. Äidin helmoissa se ei onnistu.
Itse en päässyt päiväkotiin ja ai että kun oli vaikeaa sitten esikoulussa ja koulussa, jouduin kiusatuksikin hyvin nopeasti kun en ollut tottunut muihin lapsiin hälisevässä ympäristössä.
Oman lapsen vein 2 vuotiaana parina päivänä päiväkerhoon (päivähoitoa, mutta ei koko päivää) ja 3 vuotiaana päiväkotiin ja ai että oli hyvä päätös. Päiväklti on ollut kunnallista päivähoitoa kunnassa joka satsaa lapsiin ja se on niin laadukasta että monasti ihan ihmettelen, että miten se voi olla mahdollista. Lapsi on kasvanut ja kehittynyt hyvin ja pärjää melkein missä tilanteessa vaan nyt kuusivuotiaana. Ihan eri lailla kuin mitä itse pärjäsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota lapsi vaan kotiin, jos viihtyy kotona ja jaksat! Vuoden päästä katsot uudestaan alkaako kaipaamaan kavereita ja virikeitä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä että ottaisin pojan vielä kotiin. Hänen takiaan sitä päiväkotipaikkaa hain eli ei ole tarkoitus että lapsi siitä kärsisi ja pelkäisi että äiti jättää. Muutenkaan e ole juurikaan ollut hoidossa. Lapsi on todella helppo ja kiltti eli ei itsellä ole mitään jaksamispulmaa.
Meillä on muitakin lapsia kyllä mutta ovat jo niin isoja (teinejä) eli ikäistään leikkiseuraa ei ole juuri koskaan. Isot sisaret kyllä leikkii ja viihdyttää paljon poikaa ja on läheiset välit heihin.
Taidan tehdä niin kuin sydän sanoo ja siirtää päiväkotia myöhemmäksi.
Meillä on täällä mahdollista käyttää tilapäishoitoa päiväkodissa 20€/päivä eli jos joskus satunnaisesti tarvitsee hoitopaikkaa niin sitä voi käyttää.Ap
Kuulostaa järkevältä. Vuoden parin päästä voi jo olla ihan kivaa päästä kavereiden kanssa leikkimään, tuossa iässä tarvitsee enemmän äidin turvaa. Itse laitoimme lapset päiväkotiin kahden vuoden ikäisinä, kun pelotti että itse muuten putoaa työelämästä. Rahallisesti olisi ollut mahdollista olla kotona ja olisin mieluusti hoitanut ainakin kolmeen vuoteen asti, mutta työmarkkinat ovar raadolliset ja osaaminen vanhentuu nopeasti.
Meidän lasten kehitys hidastui paljon päiväkotiin mentyä vaikka kaikki sanoivat päinvastaista. Meidän elämä kotona oli aika päiväkotimaista - rutiininomaista, paljon laulua, leikkiä, askartelua ja luontoretkiä. Päiväkodissakin näitä oli, mutta meno oli aika villiä ja sekavaa ja lapset olivat aivan rättiväsyneitä päiväkotipäivän jälkeen, vaikka ensimmäinen vuosi olivatkin paikalla vain 8-13. Eivät viihtyneet ja ikävä oli kova.
Oma anoppi on lto ja töitä tehnyt päiväkodissa koko elämänsä. Sanoi ettei mielellään laittaisi omaa lastaan päiväkotiin ennen kolmen vuoden ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kokemukseni on, että ei tuon ikäinen hoidosta mitään positiivista saa. Mutta vanhemman jaksamista voi tietty auttaa. Onko sinulla jaksamisongelmia, kun et koskaan askartele lapsesi kanssa?
Oma kuopukseni täyttää parin kuukauden päästä 2 v ja aloittaa silloin kerhossa 2 x viikossa. Ihan siksi että saan tehtyä vähän töitä päivälläkin, menee hermot työntekoon yöllä.
Olen jo katsellut kerhon meininkiä, kun keskimmäinen käy eskarissa samassa pihapiirissä, ja huutoahan tuo kaksivuotiaiden kerhoilu ainakin näin lukuvuoden alussa on.
Vierailija kirjoitti:
On hyväksi!
Nykymaailmassa sosiaaliset taidot ja ryhmässä pärjäämine ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne oppii parhaiten pienenä. Tuossa on jo 2 vuotiaasta lapsesta kyse, joka kyllä tarvitsee sosiaalisten taitojen opettelua ryhmässä ilman omien vanhempien tukea.
Omassa naapurustossa on vain pari perhettä, jotka eivät ole vieneet päiväkotiin ja heidän lapset ovatkin sitten sellaisia pelokkaita ja eivät pärjää koulussa hyvin ryhmässä.
Rakkautta on antaa lapsen kehittyä sosiaalisesti. Äidin helmoissa se ei onnistu.
Itse en päässyt päiväkotiin ja ai että kun oli vaikeaa sitten esikoulussa ja koulussa, jouduin kiusatuksikin hyvin nopeasti kun en ollut tottunut muihin lapsiin hälisevässä ympäristössä.
Oman lapsen vein 2 vuotiaana parina päivänä päiväkerhoon (päivähoitoa, mutta ei koko päivää) ja 3 vuotiaana päiväkotiin ja ai että oli hyvä päätös. Päiväklti on ollut kunnallista päivähoitoa kunnassa joka satsaa lapsiin ja se on niin laadukasta että monasti ihan ihmettelen, että miten se voi olla mahdollista. Lapsi on kasvanut ja kehittynyt hyvin ja pärjää melkein missä tilanteessa vaan nyt kuusivuotiaana. Ihan eri lailla kuin mitä itse pärjäsin.
No minä en ole kyllä ollut päiväkodissa ikinä enkä edes eskarissa kun ei meidän kylällä sellaista ollut.
Olen aina ollut sosiaalinen ja pärjännyt ryhmissä.
Esikoiseni aloitti päiväkodin 4--vuotiaana ja kaksi seuraavaa oli kolme täyttänyt.
He eivät itkeneet tuolla tavoin perääni mutta toki olivatkin jo isompia ja vilkkaampia.
Tämä kuopus on kyllä vielä aika "mammanpoika" mutta silloin harvoin kun ikäistään seuraa saa niin on löytynyt yhteistä säveltä. Juostu yhdessä pöytää ympäri tai istuttu autoleikeissä vieretysten ja välillä näytetty toiselle autoa. Puistossa hiekkalaatikolla yhdessä ja on huhuillut puistokaveriaan nimellä mukaansa.
Poika puhuu jo jonkin verran ja minulla on ollut aikaa opettaa hänelle kasveja, puita, numeroita jne mihin ei silloin ollut aikaa kun kolme isompaa oli pieniä.
Olen kotona tässä nyt vielä reilun vuoden. Näin ollaan miehen kanssa sovittu ja on kyllä ollut ihanaa.
Jos reilu 3-vuotiaana menisi uudestaan päiväkotiin niin tuskin silloinkaan on liian myöhäistä. Meillä täällä on onneksi pienet lapsiryhmät päiväkodeissa. Ainakin toistaiseksi ollut ja omakin lapseni otettiin ilolla vastaan että saavat paikkoja täytettyä.
Juttelin jo aamulla yhden hoitajan kanssa tästä ja sanoin jo siinä että onkohan tämä nyt lapsen etu kuitenkaan.
Ehkä ei tule yllärinä jos sanon että poika ei selvästikään ole vielä valmis. Jättäminen sinne päiväkotiin on ollut kerta kerran jälkeen vain vaikeampaa pojan kannalta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni sanoi pelottavan rauhallisesti suoraan silmiini katsoen, että ei tahdo käydä päiväkodissa, vaan tahtoo olla kanssani kotona. Hän ei itkenyt, vaan näytti totiselta, ehkä masentuneelta. Olin nuoremman kanssa kotona, kun yritin totuttaa vanhempaa osapäivähoitoon. Toteutin hänen toiveensa ja hän jatkoi päiväkodissa samaan aikaan myöhemmin, kun nuorempikin aloitti hoidon.
Alle 4 vuotias ei kylläkään saa mitään hyötyä päiväkodista ellei kotioloissa ole vakavia puutteita ja ongelmia.
2 vuotiaan aivojen kehitys on niin kesken että hänen aivot ei kykene vielä oppimaan mitään sosiaalisia taitoja lapsiryhmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni on, että ei tuon ikäinen hoidosta mitään positiivista saa. Mutta vanhemman jaksamista voi tietty auttaa. Onko sinulla jaksamisongelmia, kun et koskaan askartele lapsesi kanssa?
Oma kuopukseni täyttää parin kuukauden päästä 2 v ja aloittaa silloin kerhossa 2 x viikossa. Ihan siksi että saan tehtyä vähän töitä päivälläkin, menee hermot työntekoon yöllä.
Olen jo katsellut kerhon meininkiä, kun keskimmäinen käy eskarissa samassa pihapiirissä, ja huutoahan tuo kaksivuotiaiden kerhoilu ainakin näin lukuvuoden alussa on.
Häh, minulleko tämä viesti oli tarkoitettu?
Kirjoitin että hain paikkaa lasta ajatellen. Ei ole minkäänlaista jaksamisongelmaa kyllä. Ja mitä nyt hyötyisinkään sen kannalta kun on vain 3 tuntia hoidossa 2 kertaa viikossa?
Missä olen sanonut etten askartele? Näytä se kohta.
Nimenomaan nyt on ollut vain aikaa tälle rauhalliselle ja nopeasti oppivalle kuopukselle.
Lapsi viihtyy myös itsekseen leikeissä eli saan ns omaa aikaa päivällä ja nukkuu myös parin tunnin päikkärit. Kotitöissä auttaa aina. Tykkää niistä (vielä) niin paljon että siivoaa myös omat sotkunsa jos on lattialle ruokaa viskonut 😅
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapseni sanoi pelottavan rauhallisesti suoraan silmiini katsoen, että ei tahdo käydä päiväkodissa, vaan tahtoo olla kanssani kotona. Hän ei itkenyt, vaan näytti totiselta, ehkä masentuneelta. Olin nuoremman kanssa kotona, kun yritin totuttaa vanhempaa osapäivähoitoon. Toteutin hänen toiveensa ja hän jatkoi päiväkodissa samaan aikaan myöhemmin, kun nuorempikin aloitti hoidon.
Lasten masennus on itse asiassa yllättävän yleistä. Kaverin introvertti lapsi masentui meluisasta ja turvattomasta päiväkotiryhmästä.
Kuunnelkaa lapsianne, te joiden ei ole pakko viedä hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni on, että ei tuon ikäinen hoidosta mitään positiivista saa. Mutta vanhemman jaksamista voi tietty auttaa. Onko sinulla jaksamisongelmia, kun et koskaan askartele lapsesi kanssa?
Oma kuopukseni täyttää parin kuukauden päästä 2 v ja aloittaa silloin kerhossa 2 x viikossa. Ihan siksi että saan tehtyä vähän töitä päivälläkin, menee hermot työntekoon yöllä.
Olen jo katsellut kerhon meininkiä, kun keskimmäinen käy eskarissa samassa pihapiirissä, ja huutoahan tuo kaksivuotiaiden kerhoilu ainakin näin lukuvuoden alussa on.
Häh, minulleko tämä viesti oli tarkoitettu?
Kirjoitin että hain paikkaa lasta ajatellen. Ei ole minkäänlaista jaksamisongelmaa kyllä. Ja mitä nyt hyötyisinkään sen kannalta kun on vain 3 tuntia hoidossa 2 kertaa viikossa?Missä olen sanonut etten askartele? Näytä se kohta.
Nimenomaan nyt on ollut vain aikaa tälle rauhalliselle ja nopeasti oppivalle kuopukselle.
Lapsi viihtyy myös itsekseen leikeissä eli saan ns omaa aikaa päivällä ja nukkuu myös parin tunnin päikkärit. Kotitöissä auttaa aina. Tykkää niistä (vielä) niin paljon että siivoaa myös omat sotkunsa jos on lattialle ruokaa viskonut 😅Ap
Anteeksi, se olikin nro 4, joka ei askarrellut. Mutta tosiaan, etkös tuossa jo itse vastaa itsellesi. Lapsi saa kotona kaikkea mitä tarvitsee, ja vanhemmallakin on hyvä olla.
varhaiskasvatuksen opettaja kirjoitti:
Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus parantaa olennaisella tavalla lasten sosiaalista sensitiivisyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä.
Tämä ehkä tilastollisesti pitää paikkaansa. Eli niissä perheissä, joissa lapsiin ei paljon satsata, niin ehkä kehityksen kannalta on parempi olla hoidossa. Luulisin kyllä että suurimmassa osassa normaaleja perheitä lapsen kehityksen kannalta olisi riittävää että päiväkoti aloitettaisiin kolme-neljä -vuotiaan. Kuten varhaiskasvatuksen opettajana tiedät, lasten välinen vuorovaikutus ei ensimmäisinä vuosina ole kummoista.
Minä palasin töihin kun lapsi oli 2,5v. Rahallisesti olisin voinut olla kotona pidempäänkin, mutta lapsi selvästi kaipasi leikkikavereita enemmän kuin mitä päiväkerhoissa näki. Leikkipuistoissa kävi vain pienempiä lapsia joten niistäkään ei löytynyt leikkikaveria. Nyt on iloisena ollut pari kuukautta päiväkodissa ja kertaakaan ei ole itkenyt. Pärjää siellä tosi hyvin ja viikonloppuisinkin haluaisi mennä.
Eli taitaa olla yksilöllistä missä iässä lapsi on valmis aloittamaan päiväkodin.
Vierailija kirjoitti:
On hyväksi!
Nykymaailmassa sosiaaliset taidot ja ryhmässä pärjäämine ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne oppii parhaiten pienenä. Tuossa on jo 2 vuotiaasta lapsesta kyse, joka kyllä tarvitsee sosiaalisten taitojen opettelua ryhmässä ilman omien vanhempien tukea.
Omassa naapurustossa on vain pari perhettä, jotka eivät ole vieneet päiväkotiin ja heidän lapset ovatkin sitten sellaisia pelokkaita ja eivät pärjää koulussa hyvin ryhmässä.
Rakkautta on antaa lapsen kehittyä sosiaalisesti. Äidin helmoissa se ei onnistu.
Itse en päässyt päiväkotiin ja ai että kun oli vaikeaa sitten esikoulussa ja koulussa, jouduin kiusatuksikin hyvin nopeasti kun en ollut tottunut muihin lapsiin hälisevässä ympäristössä.
Oman lapsen vein 2 vuotiaana parina päivänä päiväkerhoon (päivähoitoa, mutta ei koko päivää) ja 3 vuotiaana päiväkotiin ja ai että oli hyvä päätös. Päiväklti on ollut kunnallista päivähoitoa kunnassa joka satsaa lapsiin ja se on niin laadukasta että monasti ihan ihmettelen, että miten se voi olla mahdollista. Lapsi on kasvanut ja kehittynyt hyvin ja pärjää melkein missä tilanteessa vaan nyt kuusivuotiaana. Ihan eri lailla kuin mitä itse pärjäsin.
Hmm. Siihen aikaan kun itse olin lapsi, oli aika tavallista varsinkin maalla, että äidit hoitivat kotona kouluun asti. Ei meillä kotihoidetuilla koskaan ollut mitään ihmeempiä ongelmia sopeutua kouluun tai sosiaalisuuteen. Vaikea uskoa, että asia olisi niin muuttunut, että nykylapset vaatii päiväkotia tai niistä tulee ihan avuttomia sosiaalisesti. Arkoja lapsia on ollut ja aina on, mutta ei se tuntunut korreloivan kotihoidon/päivähoidon kanssa oikein mitenkään, heitä löytyy niin kotihoidetuista kuin päiväkodissa varhaiskasvatetuista.
Vierailija kirjoitti:
On hyväksi!
Nykymaailmassa sosiaaliset taidot ja ryhmässä pärjäämine ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne oppii parhaiten pienenä. Tuossa on jo 2 vuotiaasta lapsesta kyse, joka kyllä tarvitsee sosiaalisten taitojen opettelua ryhmässä ilman omien vanhempien tukea.
Omassa naapurustossa on vain pari perhettä, jotka eivät ole vieneet päiväkotiin ja heidän lapset ovatkin sitten sellaisia pelokkaita ja eivät pärjää koulussa hyvin ryhmässä.
Rakkautta on antaa lapsen kehittyä sosiaalisesti. Äidin helmoissa se ei onnistu.
Itse en päässyt päiväkotiin ja ai että kun oli vaikeaa sitten esikoulussa ja koulussa, jouduin kiusatuksikin hyvin nopeasti kun en ollut tottunut muihin lapsiin hälisevässä ympäristössä.
Oman lapsen vein 2 vuotiaana parina päivänä päiväkerhoon (päivähoitoa, mutta ei koko päivää) ja 3 vuotiaana päiväkotiin ja ai että oli hyvä päätös. Päiväklti on ollut kunnallista päivähoitoa kunnassa joka satsaa lapsiin ja se on niin laadukasta että monasti ihan ihmettelen, että miten se voi olla mahdollista. Lapsi on kasvanut ja kehittynyt hyvin ja pärjää melkein missä tilanteessa vaan nyt kuusivuotiaana. Ihan eri lailla kuin mitä itse pärjäsin.
Miten joku voi olla näin pihalla? Että sosiaalinen kehitys edellyttäisi vanhemmilta erillään lapsiryhmästä olemista 2-vuotiaana? Hohhoi... yllätys että tämä näkemys perustui yhden ihmisen eli omaan kokemukseen.
Itse uskon, että ainakaan alle 3v ei saa päiväkodista mitään, mitä terve vanhempi ei voi hänelle kotona tarjota. Mutta ei päiväkodista ole yleensä pienille haittaakaan. Ehdottaisin että laittaisit lapsen vaikka ti-to koko päiväksi, niin hän ehtii paremmin tutustua opettajiin ja muihin lapsiin ja pääsee mukaan rutiineihin.
Mitä sinä ajattelit hänen siellä saavan tuolla lailla? Tömähtää outoon lapsiryhmään piipahtelemaan harvoin. Ei takuulla pääse edes leikkeihin mukaan ja jos pääseekin, haetkin jo pois.