Mitä unettomuudesta kärsiville tapahtuu jos he vaikka käyvät uimassa hallissa tai patikoivat pari tuntia metsässä
Normaaliuninen nimittäin tipahtaa samantien petiin tuommoisen jälkeen vaikkei haluaisi.
Uneton on vain tosi väsynyt muttei nukahda?
Kommentit (16)
Juuri niin. Minun elimistö on väsynyt, eli makaan sängyssä silmät kiinni, mutta en nukahda. Aivot valvoo vain. Tuntuu kuin pään sisällä olisi kirkas lamppu päällä, vaikka huone olisi pilkkopimeä.
En mä kyllä nukahda samantein petiin tuollaisen jälkeen. Menen nukkumaan sitten illalla ihan normaalisti ja nukun hyvin.
Nukkuu tunnin puoltoista ja herää täysin "pirteänä" eli siis 100% kyvyttömänä nukahtamaan enää uudestaan.
Ei mitään. Olen useimpina viikonpäivinä monta tuntia putkeen ulkona koiran kanssa, ei minua sellainen ala väsyttää (ainoastaan lääkkeet).
Alkais v*tuttamaan, koska uimahallissa ei jaksa uida ja metsässä jaksat istua kannonnokassa itkemässä.
En kärsi varsinaisesta unettomuudesta, mutta muutamia kertoja on stressaavissa elämänvaiheissa tullut koettua yksinkertaisesti kyvyttömyys nukahtaa, koska aivot eivät vain suostu menemään lepoon. Ei sellaisissa tilanteissa ole auttanut mikään itsensä tietoinen väsyttäminen, melatoniini, tai mitä nyt ikinä tarjotaankin ennen varsinaisia reseptilääkkeitä.
Päin vastoin on täytynyt tietoisesti säästää voimia, koska on tiennyt että niillä samoilla voimilla täytyy ehkä mennä myös seuraava päivä.
Käy ylikierroksilla ja on ylivirittyneessä tilassa, jolloin ei pysty nukahtamaan.
Se voi auttaa minua ainakin väliaikaisesti, jos patikoi lähes kellon ympäri muutaman viikon ajan eikä ole aivotyöskentelyä sen aikana. Mutta yleensä paremmin nukkuminen on väliaikaista ja sitten unettomuus palaa, vaikka elintavat eivät muuttuisi.
AP, lisää tarinaan palkkamurhaaja, jonka tiedät hiippailevan perässäsi metsään, niin ehkä ymmärrät paljonko se patikointi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
AP, lisää tarinaan palkkamurhaaja, jonka tiedät hiippailevan perässäsi metsään, niin ehkä ymmärrät paljonko se patikointi auttaa.
Piti vielä sanoa, että patikoinneista on kyllä hyötyä ennaltaehkäisyssä, mutta melko vähän apua jos tilanne on jo päällä.
Minä olen normaaliuninen, enkä saa heti liikunnan jälkeen nukuttua, se nostaa adrenaliinitasoja. Itse asiassa kaikissa näkemissäni uniohjeissa sanotaankin, että fyysisesti rasittavaa urheilua pitää välttää illalla, pari h ennen nukkumaanmenoa.
Unihäiriöiset kokeilevat kyllä kaikenlaisia konsteja unen houkuttelemiseksi, ei siihen tarvita lapsellisia itsestäänselvyyksiä tyyppiä liiku ja vältä kofeiinia ja sinivaloa tuottavia laitteita....
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin on täytynyt tietoisesti säästää voimia, koska on tiennyt että niillä samoilla voimilla täytyy ehkä mennä myös seuraava päivä.
Tämä nimenomaan. Kun tilanne on jatkunut eikä loppua näy, täytyy priorisoida tekemiset. Oma hygienia, työt (jos työkykyinen), kotityöt, itsensä ruokkiminen. Siinä ei ylimääräisiä askelia halua ottaa yhtään.
Siinä ei ymmärrä, mitä jossakin äänikirjassa tai telkkarissa sanotaan, koska elimistö on selviytymismoodissa. Silloin selviydytään eikä tehdä mitään, mikä ei ole aivan pakollista.
No ei kai nyt normaali ihminen mene simahduskuntoon parin tunnin kävelylenkistä. Outo aloitus.
Oletkohan itse ihan normaali, jos nukahdat heti kun vähänkin pitää fyysisesti rasittaa itseään?
Juurikin niin. Tai nukahtaa pariksi tunniksi.