Lue keskustelun säännöt.
Vihaan miesystäväni koiria
Hermoromahduksenpartaalla
05.09.2019 |
Miehelläni on kaksi koiraa jotka hän on ottanut ollessaan ex-naisensa kanssa. Suhteemme alussa mies oli vielä samalla paikkakunnalla töissä, mutta nyt hän on useamman vuoden tehnyt riessuhommia omassa yrityksessään, jolloin koirat ovat jääneet täysin minun armoilleni aina viikolla. Käyn itsekkin vuorotöissä ja siihen päälle pitäisi vielä jaksaa lenkittää ja sietää koiria sekä välillä myös siivota heidän tekemät jätökset sisätiloihin (vaikka työpäiväni kestäisi vain kuusi tuntia.) En saa ikinä aamusin nukkua pitkään kun koirat alkavat uloTa oven takana. Olen ruvennut päivä päivältä enemmän ja enemmän vihaamaan noita koiria . Välillä tuntuu että en siedä niitä laisinkaan. Koirat ovat hyvin aktiivisia ja kovia höseltämään. Olen usein ehdottanut miehelleni että veisi koirat edes välillä ex-naiselleen hoitoon, mutta ei. En tietenkään kaltoin kohtele koiria, vaan lenkitän niitä vaikkakin vasten tahtoani. Mitä minun pitäisi tehdä ennen hermoromahdusta?
Kommentit (3)
Mitäs jos sanot sille miehellesi, että et hoida enää noita koiria ensiviikosta alkaen. Keksikööt jonkun toisen hoitopaikan. Sinä et niitä ole ottanut, eivätkä ne ole sinun vastuullasi. Vai asutko nyt ilmaiseksi miehen asunnossa, ja maksat 'luonnossa' vuokraa? Silloin ehkä tehtäviisi kuuluu myös koirien hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä auta kuin rajan vetäminen. Minuakin vi*uttaa vaimon koira niin ettei veri kierrä mutta koira on vaimolle niin rakas että ei auta kuin kestää sitä. Diili kuitenkin on että jos vaimo on reissussa niin koira on hoidossa. Hätätapauksissa katson koiran perään, ei sitä hoitamattakaan voi jättää, mutta jos on suunniteltua poissaoloa niin koira menee hoitopaikkaan.
https://www.care.com/fi-fi/profiilit/elaintenhoito/koiranhoitaja tuolta vaikka apuja. Mua vitutti emännän kissa niin paljon etten voinut enää sietää sitä. Lopulta kun työstin tunteeni, että miksi, tajusin että minua ei harmittanut se katti ollenkaan, vaan sen paskojen korjaaminen, raavitut huonekalut yms. Viimeinen niitti oli kun se raapi meidän silloin 1,5v lasta. Milli niin olisi silmä ollut puhki. Naiseni asettui kissan puolelle ja arvatkaapa arvostanko häntä kuinka paljon nykyään. Onneksi kissa oli wanha ja lopulta vietiin piikille sisäelinsairauksien takia. Se oli mulkku otus mutta ihan kiva. Ap koita miettiä vituttaako ne koirat sua vai sun ukkos käyttäytyminen