Koiralliset. Miten paljon lapset osallistuvat koiran ulkoilutukseen?

No sen koiran on sitten parempi olla pieni jos aiotte sen antaa jonkun hennon teinitytön ulkoilutettavaksi.

Kyllä, pieni on tulossa. Aikaisemmin ollut snautseri. Silloin lapset tosin olivat alle 10 vuotiaita reilusti. Silloin lenkit tehtiin aina yhdessä.

Riippuu ihan lapsesta, kuinka vastuullinen on, hoitaako muut kotityöt mielellään? Se koira on yleensä aluksi kiva ja sitten se kiinnistus loppuu ja jos sitä vastuuta ei ole tottunut kantamaan muista kotitöistä, niin varmasti jää myös ne koiran ulkoilut vanhemmille.

Joku pieni kokoinen rotu on tietysti paras, sillä lapsi pystyy hallitsemaan helpommin hihnassa, sillä pennulla kun ei ole vielä mitään opittuja taitoja...

Koira 3v lapsi nyt 11v. Koulusta tulessa päästä koiran pissalle omalle pihalle ja heittelee vähän aikaa palloa. Koira on sen verran iso, että turvallisuussyistä en anna lapsen lähteä yksin viemään koiraa lenkille. Jos ollaan yhdessä lenkillä niin saa kyllä taluttaa.

Meillä on pienikokoisia paimenia. Lapset ovat kouluikäisestä alkaen saaneet yksin ulkoiluttaa pieniä lenkkejä turvallisella alueella. Isommille lenkille kauemmas vasta kun taidot ovat kehittyneet.

Kymmenvuotiaasta alkaen ovat osallistuneet koiranäyttelyssä junior handleriin ja siitä sitten kuka mihinkin suuntaan eri koiraharrastuksiin.

Tuo vastuullisuus on hyvällä mallilla. Ottavat osaa kotitöihin hienosti, huolehtivat itsenäisesti asiansa. Siihen luottaen voisi koiraankin vastuu kasvaa hienosti.

Ei yhtään. Lapset 3-13-vuotiaita, koira keskikokoinen ja 1v. 

Sen verran ongelmallinen koira (mm. pelkoaggre) ettei todellakaan anneta edes 13-vuotiaan ulkoiluttaa. Ja vaikka koira olisikin ns. normaali, en usko että lapset saisivat ulkoiluttaa sitä siltikään. Mitä tahansa voi tapahtua, joko oman koiran tai jonkun muun koiran toimesta.

Juurikin tuota olen miettinyt. En uskaltaisi päästää lapsia yksin ulkoiluttamaan koiraa koti piiristä kauemmaksi. Eläin on eläin, oma ja vieras. Paljon saa nyt lehdistä lukea miten koirat hyökkivät pienempien koirien ja ihmisten kimppuun. Itse kuljen aina varovaisesti vieraan koiran ohitse kadulla . Koskaan kun ei tiedä mitä eläin tekee. Yllätys voi olla jopa omistajalle.

Ei oo oikein apn aloitus ottanut tuulta alleen :D taitaapa olla niin että vastuullisia koiraihmisiä alkaa olla aika harvassa ja on ihan normi että pikkulapset sählää koirien kanssa keskenään. Niin ei vastauksia tipu kun ei kukaan kehtaa myöntää että niin, vaarannampa lapseni ja koirani kun pistän jonkun 7vuotiaan koiran kanssa lenkille kun en itse viitsi :D

Mutta ap.n 17v jo hyvinkin osaisi ja pystyisi, 14v varmaan kanssa varsinkin jos on jo aiemminkin ollut koira. Mutta kumpikin taitaa olla siinä iässä että isoja muutoksia on edessä, vanhemmalla täysi-ikä häämöttää ja nuorempikin on just teini-iän kuohuissa. Jaksaako tässä tilanteessa se koira kuitenkaan kiinnostaa niin paljon että pystyvät siitä ottamaan täyden vastuun? Koira kun tarvitsee muutakin kuin sitä lenkkeilyä, aivojumppaa, yhdessä tekemistä. Se ei riitä että toinen käyttää kunnon lenkin aamulla ja toinen illalla. Ja se lenkkikin voi suuntautua tunniksi istumaan lähipuistoon kännyä räpläten jos ei kävely just sillä kertaa kiinnosta.

Oma lapsi on nyt 11 ja ei vielä vuoteen pariin kyllä itsenäisesti lenkille lähde koiran kanssa, treenaa ja kisaileekin koiran kanssa kyllä. On vaan lyhyehkö ja heiveröinen niin ei todellakaan saa koiraa pidettyä poikkeus/hätätilanteessa. Tällä on vähän rajalliset lenkkimaastot ja tosi paljon muitakin koiria, isoja jotka ei ole yhtään omistajalla hallinnassa ja sit pikkulapsia pikkukoirineen. En ota turhaan riskiä tällasen asian kanssa.

On vaan tosi ärsyttävää kun miehen lapsi suurinpiirtein v*#tuilee mun lapselle että mun lapsi ei muka osaa koiran kanssa olla ja mun lapseen ei luoteta kun hän on kyllä osannut ja saanut jo pienestä lähtien käyttää äidillä olevaa koiraa ulkona. Mitä nyt koiraa on etsitty pari kertaa pitkin kaupunkia kun se on päässyt tuolta miehen lapselta irti ja mitä lasta seurailee niin ei varmaan kyllä kovin kivoja nuo lenkit ole niiden koiralle kun aika kovakouraisesti tuntuu meidänkin koiraa välillä kohtelevan niin että pitää puuttua...

Meillä lapset 14, 17 ja 19v. Pääsääntöisesti eivät ulkoilusta koiria, heillä on omat puuhansa ja harrastukset. Päästävät kyllä pihalle ja muuten viettävät aikaa koirien kanssa. Lenkillä voivat joskus käydä pyynnöstä ja joskus ihan oma-aloitteisestikin, mutta lähinnä silloin kun heillä on aikaa ja jaksamista (koulu ja kilpa-urheilut vievät tehokkaasti vapaa-ajan).

Osaavat olla koirien kanssa ja varsinkin nuorin huolehtii koirista muuten hyvin, sekä on kouluttanut niitä. Tietävät hyvin noiden omien koirien käytöksen ja ”lukevat” niitä hyvin. Mutta lenkkeilytys on kuitenkin usein se vähiten kiinnostava tekeminen koirien kanssa.

Toisaalta ehkä se lenkkeilytys on jäänyt osittain siitäkin syystä, että olivat paljon nuorempia kun koirat tulleet meille. Koirat ovat jo 8 ja 11v. Lisäksi muiden perheenjäsententen kanssa, kuin minun, olivat todella nihkeitä liikkumaan ensimmäisinä vuosina (aika pitkäänkin). Välillä jopa mies sai tarpeekseen koirien lenkkeilytyksestä kun eivät oikein liikkuneet, jos minä en ollut mukana lenkillä.

Ja kyseessä on helpot perhekoirarodut, jotka ovat kooltaan pieniä/keskikokoisia.

Koiramme painaa 25 kg ja vetää hihnassa. Lapset ei taluta koiraa. Osallistuvat välillä ulkoilutukseen kun koiraa juoksutetaan vapaana koulutuskentällä.

Meidän 17-vuotias vie joskus, kun huvittaa, koira kulkee kuulema niin hitaasti (tykkää kovasti haistella). Kadullamme on paljon koiraperheitä ja kyllä se on niin, että äidin Koirahan se on, ruokkimis ja lenkki vastuu on äidillä

Maalla ulkoiluttavat, kaupungisaa en päästä. Liikaa holtittomia koiria liikkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Ei yhtään. Lapset 3-13-vuotiaita, koira keskikokoinen ja 1v. 

Sen verran ongelmallinen koira (mm. pelkoaggre) ettei todellakaan anneta edes 13-vuotiaan ulkoiluttaa. Ja vaikka koira olisikin ns. normaali, en usko että lapset saisivat ulkoiluttaa sitä siltikään. Mitä tahansa voi tapahtua, joko oman koiran tai jonkun muun koiran toimesta.

Ongelmakoiralta olisi syytä ottaa nirri pois ennen kuin jotain tapahtuu sivullisille. Äläkä edes yritä selittää, ettei tapahdu.

Meillä on kolme lasta 10, 13, ja 15v. 

Joku näistä ulkoiluttaa aina iltapäivisin. Tosi harvoin on tilannetta, ettei joku heistä ehtisi. Joskus se voi olla pieni pyrähdys, mutta joskus parikin tuntia. Jos on joku kaveri mukana ja vieläpä oman koiran kanssa. Viihtyvät sitten pitkällä lenkillä ja koirapuistossa pitkään. Ei ole mitään vaatimusta tämän ip-lenkin kanssa. Kunhan koira pääsee ulos tekemään tarpeensa. 

Ei mitään ongelmaa.  Halusivat koiraa ja vievät sen ihan mielellään ja vaikka eivät veisi mielellään, niin ymmärtävät, että se on tehtävä. 

Mä vien aamulla tunnin verran ja mieheni illalla tunnin verran myös.  Tai menemme illalla ydessä. 

Meillä on 10 ja 15 vuotiaat lapset. 10v ei ulkoiluta yksin ollenkaan, koska ei pysty hallitsemaan suurehkoa innokasta koiraa. 15v tekee joka arkipäivä muutaman kilometrin lenkin koiran kanssa, hän saa hyvin pidettyä koiran hallinnassa. Hänelle myös maksetaan koiran ulkoilutuksesta viikkoraha.

Päävastuu lenkityksestä on kuitenkin minulla. Lapset ei ole koskaan ehtineet mankua koiraa meille, koska meillä on oikeastaan aina ollut koira:)

Meillä oli useampia koiria, kun olin lapsi. Alakouluikäisenä lenkitin pientä koiraa koulun jälkeen. Lukioikäisenä isoa koiraa lenkitin aamulla, koulun jälkeen ja illalla.

Meidän lapsemme on nyt ekaluokkalainen. Meille ollaan ottamassa pienikokoinen koira ensi kesänä, ja tarkoitus on, että kunhan koira on kunnolla koulutettu kävelemään hihnassa, lapsi käyttää koiran lenkillä koulusta tultuaan. Koira on nimenomaan lapsen toive. Sekä minulla että miehelläni on kokemusta koirista.

Pojat 15v ja 12v. Käyttävät koiraa pienellä pissalenkillä koulun jälkeen, ennen kuin itse tulen töistä. Pieni vilkas koira, painaa 6kg. Lapset lähtevät joskus metsään mukaan pidemmälle lenkille mutta käytännössä kaikki muut lenkitykset huolehdin itse. Enkä kuvitellutkaan muuta. Aikuinen huolehtii koirasta käytännössä kokonaan, lapset/nuoret avustaa, jos hyvin sattuu.

Aikuiset huolehtii koirasta pääsääntöisesti. Nyt lapsilla 11 ja 12 v on yksi päivä viikossa, jolloin heidän vastuullaan viedä koira koulun jälkeen pienelle lenkille. Koira on kiltti ja pieni, ei ongelmia sen suhteen. Mutta itse ajattelen, että aikuisten vastuulla koirasta huolehtiminen,  koska me päätettiin koira ottaa ja sen myötä myös lenkittää koira. Lapset joskus vievät oma-aloitteisesti koiran ulos kavereiden kanssa.

Tärkeintä on opettaa niitä lapsia miten koiraa kohdellaan. Olen muutaman kerran joutunut puuttumaan tilanteessa, jossa pieni koululainen ulkoiluttaa chihuahuaa tai kääpiöpuudelia tyylillä, että koiraparkaa hinataan flexillä. Se flexi ei ole virveli, eikä pikkukoira ole kala. Tärkeää olisi opettaa pienikin koira ja ulkoiluttaja sen verran tavoille, että kontakti olisi saavutettavissa sanallisesti eikä koiraa tarvitsisi hallita hihnalla.

Peruskäskyt eli seuraa, tänne, istu, niin että lapsi osaa niitä käyttää ja koira myös tottelee. Liian usein näkee näitä, että lapsi tai aikuinen ei osaa ja koira tekee mitä lystää.

Ja sitten se kakkojen kerääminen myös opetellaan. On joo hyi ja yök, mutta ne pitää silti kerätä pois.