Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Mitä mieltä ootte tästä ”suhteesta”
02.09.2019 |
Tavattiin miehen kanssa Tinderin kautta viime keväänä, viestiteltiin päivittäin 4 kk ajan ja nähtiin lapsivapaina viikonloppuina. Meillä synkkaa tosi hyvin ja viihdynme toistemme seurassa. Itse olen eronnut hiljattain ja miehellä takana 2 suhdetta joissa on satuttanut itsensä. Olemme puhuneet näistä asioista paljon ja mies on kertonut että hänelle tulee helposti ahdistus jos alkaa liikaa miettimään. Heinäkuussa esitteli mut lapsilleen ja kertoi jälkeenpäin että pojat antoivat hyvää palautetta. Muutama päivä tämän jälkeen ilmoitti ettei hänellä olekaan sellaisia tunteita mua kohtaan että juttu voisi kehittyä ja oli siitä tosi pahoillaan. Kysyin muutaman päivän päästä johtuuko siitä että tuli se ahdistus ja etten voi uskoa ettei välillämme olisi mitään. Vastasi että olen oikeassa ja hän myöntää tämän, ehdotti että annetaan ajan vähän kulua.n. Kuukauden päästä laittoi viestin ja ehdotti jos voidaan nähdä silloin tällöinja että se sopisi hänelle. Nyt ollaan nähty parina iltana sen jälkeen, meidän välillä on ihan mieletön kemia ja ole tosi ihastunut häneen. En voi ottaa puheeksi asiaa ettei hän pelästy ja ahdistu. Emme viestittele enää juurikaan, en tiedä onko kyseessä fbw suhde. Olen aina yötä hänen luonaan, nukutaan toistemme kainalossa etc. Osaatteko neuvoa mua, mitä tehdä ja olenko tyhmä kun roikun tässä..
Kommentit (18)
Mieti mitä itse suhteelta haluat. Koetko olevasi tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen vai toivoisitko jotain muuta? Sitten mietit kuinka jatkat vai jatkatko ollenkaan.
Itse en olisi tuollaisessa suhteessa. Joko ollaan yhdessä tai sitten ei, mitään välimuotoja ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoita näitä typeriä spekulointejasi vaikka johonkin blogiin, niin eivät vie tilaa tältä foorumilta.
Ei kai siinä muu auta, kuin perua se hääkirkko. Joku todella tarvitseva saa sen varata itselleen.
Ajattelin jos jollain olisi kokemuksia vastaavasta tms.. Olen aika hukassa tän jutun kanssa. Hääkirkkoa tuskin tarvii varata.
ap
Kysy suoraan. Sinä et ole vastuussa toisen ahdistumisesta. Se kertoo vaan siitä että hän ei joko ole valmis suhteeseen tai ei tunne samoin kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan kuulostaa ainakin minusta hyvältä - tavataan aina silloin kun molemmat haluaa. Tällä hetkellä itselläkin sama tilanne enkä edes haluaisi muutosta tähän. Mies on lähes joka yö luonani. En halua kahlita ketään vaan mies saa mennä vapaasti mihin haluaa eikä ole tilivelvollinen minulle. Hän sanoo ettei tapaile muita ja se riittää minulle. Ei minuakaan kiinnosta muiden tapaileminen.
Jos et itse nauti tuosta tilanteesta niin otat riskin ja pyydät miestä tekemään päätöksensä suhteesi. Ei hän maailman ainoa mies ole johon tunnet vetoa, vaikka ymmärrän että tällä hetkellä niin ajattelet. Minä itsekin olen monet kerrat ajatellut ettei muut kiinnosta kuin se senhetkinen tapailukumppani, mutta aina aika tekee tehtävänsä ja pääset taas siihen fiilikseen ja itsevarmuuteen jonka avulla löydät taas jonkun, joka tekee suhun vaikutuksen, usein jopa paremmankin kuin se edellinen ☺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kokemusta sitoutumiskammoisesta miehestä jonka kanssa kuitenkin vapaammin oltiin pari vuotta. Kunnes olin rehellinen itselleni ja miehelle ja snaoin että minä tulen kuitenkin ensin, ja tarvitsen itse jotain sitoutuneempaa ja vakiintuneempaa. Mies ei tähän pystynyt joten tiemme erosivat.
Ymmärrän tavallaan miestä, hän on muutenkin tosi herkkä ja on ottanut pahasti siipeensä näiden kahden edellisen pitkän suhteen aikana. Nyt varmaan haluaa suojella itseään uudelta pettymykseltä, on ollut 4 vuotta yksin joten ehkä on tottunutkin siihen. Kuitenkin sanoo ettei halua olla yksin. Tämä järjestely sopii minulle hyvin koska olen vapaana vain joka toinen viikonloppu, samoin hän. Mutta samalla on sellanen pelko että olen hänelle pelkkä seksikaveri, ja saatavilla silloin kun hänelle sopii.. Yhdessä ollessamme olen ihan varma välillämme olevasta kemiasta, kaikki on ihan täydellistä.. Ehkä katson vielä vähän aikaa muuttuuko tilanne tai sitten kerron hänelle tunteistani suoraan..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos aiot kertoa tunteistasi jossain kohtaa suoraan, niin mitä ne nyt tarkalleen ovat?
Mä ymmärrän miestä, hän suojelee itseään, vaikka kuin olisi ihastunut suhun, ja uskon, että on. Mun historia kertoo myös karua kieltään, enkä uskalla oikein lähelle päästää. Tiedän, että sen vuoksi saatan menettää hyvänkin ihmissuhteen, mutta en silti voi kiirehtiä enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisin että olen ihastunut ja ajattelen häntä päivittäin.. Pelkään kuitenkin että menetän hänet kokonaan jos kerron.. Tosi kurja tilanne. Joudun elämään aina pari viikkoa epätietoisuudessa seuraavien treffien suhteen tai tuleeko niitä. Kaveri sanoi että hänelle pitää antaa aikaa, mutta en tiedä auttaako sekään..
ap
Kukaan ei pysty sanomaan, auttaako aika. Mutta jos nyt vaadit häneltä ratkaisua, "se on joko tai", niin sitten suhde ei ainakaan jatku. Kukaan mies ei ole parhaimmillaan nurkkaan ahdistettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna aikaa itsellesi ja anna aikaa hänelle. Ei ole olemassa mitään ihannesuhdetta, johon teidän pitäisi yltää, eikä aikataulua johon tulisi mahtua. Molemmilla on historiansa ja sieltä tulevat epävarmuustekijät. Tapaa häntä, luota häneen ja luota intuitioosi. Älä tee mitään väkisin ja anna tilaa jos hän sitä pyytää. Puhukaa, jos puhuttaa ja ole vastaanottavainen hänen ajatuksilleen. Anna suhteellenne mahdollisuus kehittyä ja kasvaa juuri sellaiseksi kuin se on tullakseen ja juuri siinä tahdissa kuin hyvälle tuntuu.
Itse elin samoissa aatoksissa nykyisen mieheni kanssa seurusteluaikanamme. Hän epäröi ja pelkäsi sitoutumista ja minä panikoin tilannetta. Minua helpotti yhtäkkiä valtavasti se ajatus, että on aivan sama, mitä hän minusta ajattelee juuri milläkin hetkellä, sillä se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on minulle rakas ja tärkeä tapahtui mitä tahansa. Kirjoitin hänelle kirjeen jossa kerroin tämän ja myös sen etten halua häntä paineistaa, vaan antaa päin vastoin suhteemme kehittyä juuri sellaiseksi kuin se on tullakseen.
Tämä rentoutti tilanteen ja myös mieheni alkoi vähitellen luottamaan minuun ja suhteeseemme. Nyt kymmenes yhteinen vuosi menossa.
Mulla on hirveä stressi että kuulenko hänestä enää kun vaan kahden viikon välein voidaan nähdä.. Aiemmin viestiteltiin päivittäin, nyt ei enää. Haluaisin pitää häneen yhteyttä enemmän, mutta en uskalla jos sekin ahdistaa.. Mulla ei olisi kiire mihinkään, mutta tämä epävarmuus ahdistaa..
Ja kiitos rohkaisevista vastauksista❤️
ap
Vaikea sanoa mitään. Mikäli mies on sitoutumiskammoinen ja ahdistunut, voi aika ja "väsytystaktiikka" auttaa siihen että hän rentoutuu ja pääsee yli ahdistuksestaan. Valitettavasti ei voi tietää pääseekö hän siitä siltikään yli, mutta ehdotan että katselet tilannetta jonkin aikaa (esim. puoli vuotta).
Tuosta kemiasta sanoisin sen verran että luota intuitioosi. Yhdessäollessa on yleensä hyvä fiilis tilanteesta ja hauskaa, mutta mikäli epäluulo hiipii joka kerta mieleen kun ette ole yhdessä, voi se johtua myös siitä ettei mies ole (tai halua olla) täysin vakavissaan.
Yhdessä tällaisessa "suhteessa" olen ollut: sovimme alunperin että tapailemme toisiamme vain kevyesti, mutta aina yhdessä ollessamme mies puhui rakkaudesta ja kertoi kuinka vahvoja tunteita hänellä oli. Hän ei pitänyt kiinni kevyestä sopimuksestamme, vaan latasi tilanteisiin ja yhteiseloon paljon enemmän tunteita kuin olisi pitänyt. No, minä ihastuin häneen lopulta ja ilmoitin siitä hänelle, mutta siinä vaiheessa hän pisti poikki kun ei halunnut seurustella (?!). En tänäkään päivänä tajua mitä tuo käytös oli, koska luulin että meille oli kehkeytymässä suhde, hänen käytöksensä ja sanojensa perusteella. Voi olla että hellät puheet olivat kuitenkin häneltä vain joku ihme päälle jäänyt tapa vanhastaan eivätkä tarkoittaneet mitään. Ainoa mikä ennakoi tulevaa oli se, että olin tosiaan hyvin epävarma niinä hetkinä kun emme olleet yhdessä, joten jotain merkkejä oli ilmassa jo aiemmin tulevasta.
...Rakas päiväkirja...