Ekoilla treffeillä: Mies: "Työskentelen eläinten kanssa joka päivä!"

Kuinka ihanaa. Minä olen makkaran leikkaaja.

Lopettaisin treffit siihen. 

Nauraa kikattaisin iloisesti, voi kuinka hauskaa, minä jo ehdin luulla että olet joku seminologi.

En nyt karkuun juoksisi, mutta vaikea kuvitella, että meillä olisi paljon yhteistä tai että hän olisi sen tyyppinen kumppani, jota etsin. Syön toki itsekin lihaa (ainakin toistaiseksi), mutta tehdäkseen tuota työkseen on oltava kuitenkin niin eri tavalla eläimiin suhtautuva ja "karskimpi". Sama koskee vaikkapa ihan karjankasvattajia tai metsästyksen harrastajia.

Vierailija kirjoitti:

Lopettaisin treffit siihen. 

Ja anna kun arvaan, kutsut itseäsi suvaitsevaiseksi? Tai anna kun korjaan, hyvesignaloit itseäsi suvaitsevaiseksi mutta et tietenkään ole sellainen.

Sitten vaan jatkettaisiin juttelua. Plussaa miehelle että käy töissä, ei tuo mielestäni ole sen kummempi työ kuin mikään muukaan.

Hyvä huumorintaju. Sanois vielä että on kielenkääntäjä. Teurastamossa.

Miehen ammatti olisi niin vahvasti omien arvojeni vastainen, etten voisi jatkaa tapailua. Ihmettelisin kyllä suuresti, jos yhdellekään lihaa syövälle tuo olisi ongelma.

Todella fyysinen työ, työt ilmeisesti aika aamupainotteisia? Lihanleikkuuseen saattaisi saada hyviä vinkkejä...

Siinä varmaan ensimmäiset ajatukset.

Pyytäisin antamaan makkaraa.

Varmaan kysyisin työvuoroista tai -porukasta, miten päätyi sinne töihin jne. ja kertoisin omasta työstäni hautaustoimistossa.

No ei paha. Ainakaan ei ole mikään neiti.

Katoavaa kansanperinnettä. Robotit hoitavat homman tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Miehen ammatti olisi niin vahvasti omien arvojeni vastainen, etten voisi jatkaa tapailua. Ihmettelisin kyllä suuresti, jos yhdellekään lihaa syövälle tuo olisi ongelma.

Miksi ihmettelisit? Olen tuo joka kirjoitti, että yhteistä säveltä tuskin löytyisi teurastajan, karjankasvattajan tai metsästäjän kanssa ja yritin selittääkin, mistä se johtuu. En paheksu sitä, mitä he tekevät, mutta kuitenkin se että he kykenevät ja haluavat noita asioita tehdä, kertoo siitä että he ovat luonteeltaan liian erilaisia ihmisiä elämänkumppaniksi. Ei siinä ole mielestäni mitään tekopyhää tai ristiriitaista, jos siihen viittaat.

Työ se on siinä missä muutkin työt. Pakko senkin homman on joku hoitaa. Luuletko tosiaan, että teurastaja jotenkin per.v.ssisti henkillökohtaisella tasolla nauttii eläinten tappamisesta? Olen iloinen, jos sieltä löytyy fiksuja, jollain tavalla empaattisia ihmisiä. Usein teurastamolla pyritään ainakin hoitamaan mahdollisimman siististi (ainakin isoilla, nimekkäillä teurastamoilla, joille imagoasiat ovat todella tärkeitä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ammatti olisi niin vahvasti omien arvojeni vastainen, etten voisi jatkaa tapailua. Ihmettelisin kyllä suuresti, jos yhdellekään lihaa syövälle tuo olisi ongelma.

Miksi ihmettelisit? Olen tuo joka kirjoitti, että yhteistä säveltä tuskin löytyisi teurastajan, karjankasvattajan tai metsästäjän kanssa ja yritin selittääkin, mistä se johtuu. En paheksu sitä, mitä he tekevät, mutta kuitenkin se että he kykenevät ja haluavat noita asioita tehdä, kertoo siitä että he ovat luonteeltaan liian erilaisia ihmisiä elämänkumppaniksi. Ei siinä ole mielestäni mitään tekopyhää tai ristiriitaista, jos siihen viittaat.

Jatketaan vielä, että en paheksu sellaisiakaan ihmisiä joiden ammatissa täytyy olla hyvin sosiaalinen ja ulospäinsuuntautuva, mutta kumppaniksi kaipaan temperamentiltaan enemmän itseni kaltaista introverttia.

Kasvatan karjaa. Mielenkiintoista, että karjankasvattajia pidetään jotenkin karskeina? Mihinkähän tuo perustuu? Olen itse aika herkkis, ja aina surettaa, kun joku elukka pitää pistää teuraaksi. Auton tilaaminen on usein vaikeaa. Jopa silloin, kun elukalla on asiat siinä jamassa, että eläinten taivaassa sillä on sitten parempi olla. Mietin jokaista teuraaksi lähtenyttä otusta jälkeen päin.

Meillä on myös lasten lisäksi ihan sylikoira, hoidamme vasikatkin itse, löytyy hevosia ja kissoja. Jokaista eläintä kohdellaan mahdollisimman arvokkaasti. Tuotantoeläimillä on nimet ja juttelen niille samalla tavalla kuin vaikka hevosille tai koiralle. Ihmettelen vaan tuota karskiutta, en tunnista itsessäni :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen ammatti olisi niin vahvasti omien arvojeni vastainen, etten voisi jatkaa tapailua. Ihmettelisin kyllä suuresti, jos yhdellekään lihaa syövälle tuo olisi ongelma.

Miksi ihmettelisit? Olen tuo joka kirjoitti, että yhteistä säveltä tuskin löytyisi teurastajan, karjankasvattajan tai metsästäjän kanssa ja yritin selittääkin, mistä se johtuu. En paheksu sitä, mitä he tekevät, mutta kuitenkin se että he kykenevät ja haluavat noita asioita tehdä, kertoo siitä että he ovat luonteeltaan liian erilaisia ihmisiä elämänkumppaniksi. Ei siinä ole mielestäni mitään tekopyhää tai ristiriitaista, jos siihen viittaat.

Vaikka et omin käsin tapakaan eläintä, olet lihan ostajana asiasta yhtä lailla vastuussa kuin eläimen varsinainen tappaja. Sanot että "kykeneminen ja haluaminen" on ongelma, mutta haluathan sinäkin että eläin kuolee ja kykenet sitä myös tosiasiallisesti edistämään (lihan ostaminen).

Teurastajamiehet on aika jänniä. <3

Kunhan ei tuo sitä teurastuspaikan kalmanhajua kotiin. Niin olis ihan ok.