Kuinka paljon pariskunnalla saa olla ikäeroa jotta heitä voisi kutsua (suunnilleen) samanikäisiksi?

2-3 vuotta. Näin ovat olleet samoihin aikoihin koulussa (esim. lukiossa) ja noin lyhyessä ajassa ei ehdi tapahtua mitään radikaalia muutosta (mm. teknologia), mikä johtaisi erilaiseen nuoruuteen.

Olen 47 ja mies 41. Yli kolmekymppisiä oltiin molemmat kun tavattiin, enkä oikein millään pysty pitämään suhdettamme minään 'ikäerosuhteena'. Vaikka se kuusi vuotta ikäeroa löytyy.

Sellanen 1-5 vuotta suuntaan tai toiseen on aikuisilla ihmisillä ”samanikäinen”.

Riippuu tietty ihmisestäkin, mä olen 26 ja mulla on läheisiä ystäviä 18-vuotiaasta 32-vuotiaaseen eikä ikä näy näissä ystävyyssuhteissa mitenkään.

Nuorilla pari vuotta, aikuisilla kahdeksankaan vuotta ei välttämättä oo paljon.

Noin viisi vuotta

Mieheni on kuusi vuotta minua vanhempi ja nyt kun olemme 45/51 vuotiaat, niin olemme mielestämme hyvinkin saman ikäisiä. Kun tapasimme ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten, niin ikäero oli molempien mielestä ihan ylitsepääsemätön. Silloin mies oli kuitenkin ihan täysin aikuinen ja minä rippikouluikäinen.

Sanoisin siis, että riippuu iästä. Joskus kolmenlympin iän jälkeen alkaa oma ikä olemaan ihan se ja sama, välillä minunkin pitää ihan miettiä kuinka vanha olen.

Teininä vuosi tai pari. Eläkeiässä kymmenenkään vuotta ei käytännössä tunnu missään.

Sanoisin että ennemmin elämänkokemus kuin fyysinen ikä. 16 v ja 20v 4v ikäerolla voi olla liikaa, toinen on koululainen, toisella voi olla lapsi ja vakityö. 60v ja 75v molemmilla voi olla aikuiset lapset ja useampi avioliitto takana, eläkeikä saavutettuna.. 30v ja 40v, molemmat uraputkessa, lapset ajankohtaisia, harrastukset kiinnostaa.. riippuu niin siis elämänvaiheesta onko 4v liian iso ikäero vai 15v sopiva ikäero.