Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten tukea lasta, kun hän ei luota toisen vanhemman lupauksiin?
25.08.2019 |
Nyt on käynyt varsin monta kertaa niin, että toinen vanhempi on luvannut lapselle asioita, jotka eivät sitten olekaan toteutuneet tai pitäneet paikkansa. Nyt lapsi ei enää luota hänen sanomisiinsa. Miten tämä vaikuttaa lapseen?
Kun viimeksi lapsi lähti toisen vanhempansa luo, tämä vanhempi hehkutti, että mennään katsomaan peliä. Lapsi tuhahti siihen, että ei siellä mitään peliä kuitenkaan ole. Vanhempi vakuuttaa, että on on.
Kun lapsi tuli kotiin, totesi surkeana, että ei siellä mitään peliä ollut. Kyllä hän sen tiesi. Ja alkoi tilittää, miten ei ollut jouluna joulukuusta ja häntä harmitti ja millaisia lahjoja toiset lapset siellä toisessa kodissa jouluna sai, mutta hän ei saanut. Ne lahjat, joista hän jouluna puhui ja jotka luulin hänen saaneen, ei olleet olleetkaan hänen vaan oli vierestä katsellut toisten lahjoja.
Mitä ihmettä teen? Jos yritän puhua toisen vanhemman kanssa, niin hän kiistää kaiken ja naureskelee.
Kommentit (5)
On vasta pieni alakoululainen, ei voi itse päättää.
Minusta on myös tärkeää, että lapsi tapaa toista vanhempaa ja muodostaa hänestä itse oman käsityksensä. Ei sitten isona tarvitse syytellä minua, että ei tuntenut.
Nyt vaan toisen vanhemman käytöksestä johtuen se heidän välinen suhde ei ole kovin hyvä. Voiko tämä vaikuttaa lapseen henkisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit koittaa puhua exällesi, mutta ei se ehkä auta. Huolehdi siitä, että itse pidät lupauksesi ja olet lapselle esimerkkinä vastuuntuntoisesta aikuisesta. Lapsi oppii ainakin sen, että luotettaviakin ihmisiä on, vaikka monenlaista muutakin mahtuu tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
On vasta pieni alakoululainen, ei voi itse päättää.
Minusta on myös tärkeää, että lapsi tapaa toista vanhempaa ja muodostaa hänestä itse oman käsityksensä. Ei sitten isona tarvitse syytellä minua, että ei tuntenut.
Nyt vaan toisen vanhemman käytöksestä johtuen se heidän välinen suhde ei ole kovin hyvä. Voiko tämä vaikuttaa lapseen henkisesti?
Aloituksessa kerrot miten se lapseen vaikuttaa ja nyt kysyt että voiko se vaikuttaa. Tietenkin se vaikuttaa. Itse todennäköisesti tukisin lasta keskustelemalla siitä miten lupausten pettäminen hänestä tuntuu ja että ei kannata odottaa liikoja kun ei ole mitään näyttöä siitä että lupaukset kuitenkaan toteutuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vasta pieni alakoululainen, ei voi itse päättää.
Minusta on myös tärkeää, että lapsi tapaa toista vanhempaa ja muodostaa hänestä itse oman käsityksensä. Ei sitten isona tarvitse syytellä minua, että ei tuntenut.
Nyt vaan toisen vanhemman käytöksestä johtuen se heidän välinen suhde ei ole kovin hyvä. Voiko tämä vaikuttaa lapseen henkisesti?
Aloituksessa kerrot miten se lapseen vaikuttaa ja nyt kysyt että voiko se vaikuttaa. Tietenkin se vaikuttaa. Itse todennäköisesti tukisin lasta keskustelemalla siitä miten lupausten pettäminen hänestä tuntuu ja että ei kannata odottaa liikoja kun ei ole mitään näyttöä siitä että lupaukset kuitenkaan toteutuisi.
Mutta katsotaanko se sitten toisen vanhemman mustamaalaukseksi?
Lapsi ei tosin ole halukas juurikaan puhumaan asioista, jotka liittyy toiseen vanhempaan. Tuntuu, että ei halua miettiä koko asiaa, kun tulee sieltä. Enpä siis kysele mitään. Joskus häneltä sitten tulee pahan mielen purkauksia.
Alue: Aihe vapaa
Onpa surullista luettavaa:/ Kuinka vanha lapsi on? 12v. saa jo päättää haluaako mennä enää toisen vanhemman luokse.