Lue keskustelun säännöt.
Onko muita joille ei tule matkakuumetta vaan matkaketutus?
19.08.2019 |
Ollaan huomenna lähdössä matkalle ja olen aivan raivona jo. Liiottelematta. Lähden matkalle (taas) mieheni takia joka haluaa matkustella mutta ei osaa kieliä. Eikä hän pysty lähtemään mihinkään ilman minua. Ensin sitä matkaa on kohkattu kuukausien ajan. Olen siitä jo aivan kypsä. Kun matka lähestyy tuntuu että kaikki jää minun harteilleni joka kerta. Eikä auta että pyydän häntä hoitamaan jotain. Seisoo vaan tumput suorana että ai minä vai? Pistää kalsarinsa ja paitansa kassiin ja siinä se. Siitä sitten hermostun ja teen itse kun en jaksa katsoa sitä. Täytyy hoitaa kaikki tarvittava mukaan, pakata, siivota (sen voisin jättää tekemättä mutta kotiin on mukavampi tulla kun on siistiä) ja sitten joudun vielä tekemään tuplatyöt töissä koska olen "lomalla". Ei sitten yhtään lomafiilistä😠
Kommentit (9)
Elikkä tämmössiä aloituksia. Elikkä elikkä... 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tulee. Vaikken joudu miehen puolesta hoitamaan asioita. Vihaan pakkaamista ym. matkalle lähtemisen valmistelua enkä ole ikinä osannut odottaa matkoja innolla. Onneksi fiilikset muuttuu suunnilleen saman tien, kun lopulta lähdetään.
Ei ketutusta, mutta välillä ei huvita lähteä ollenkaan. Tunne kyllä häviää kun pääsee lentokentälle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee. Vaikken joudu miehen puolesta hoitamaan asioita. Vihaan pakkaamista ym. matkalle lähtemisen valmistelua enkä ole ikinä osannut odottaa matkoja innolla. Onneksi fiilikset muuttuu suunnilleen saman tien, kun lopulta lähdetään.
Mulla sama. Reissaan aika paljon kahden kodin väliä, ja molemmissa valmiiksi tarvittavat tavarat - suurimmaksi osaksi. Silti se ainainen pyykkäys ennen lähtöä, talon laittaminen lähtökuntoon, pakkaaminen ja yritä-nyt-muistaa-kaikki on tod ärsyttävää.
Vaatii kovaa tsemppausta ja keskittymistä, että vihdoin on pakattuna ja hima siistinä.
Sitten jo helpottaakin. Itse matkustus ei ole lähestulkoonkaan niin raskasta kuin edeltävä aika.
On varmasti ihmisiä, jotka tykkäävät matkustamisesta, minä taas pidän kohteessa olemisesta mutta vihaan nimenomaan valmistelua ja itse matkustamista. Lentokentät ja -koneet, junat, asemat, bussit, henkilöautoliikenne... Yök. Tungosta, kiirettä, varmistelua, vahtimista (lapset, matkatavarat). Huijaavia taksikuskeja, onko laukku alle painorajan, onko passi, lompakko yms. mukana, kännisiä, epämukavia, töykeitä, mölyäviä ihmisiä.
Jos vain pystyisi materialisoitumaan paikasta a paikkaan b mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein tykkää etukäteen edes tarkemmin suunnitella tai puhua matkoista. Koko matka alkaa tuntua vastenmieliseltä jo etukäteen, joku kummallinen "matkakrapula" vaikka ei ole edes lähtenyt kotoa. Tulee vaan järjettömyyden tunne ja alkaa kyseenalaistaa että miksi olen maksanut matkan, miksi olen lähdössä matkalle. Sama kyllä kaiken kanssa, turha touhotus ja suunnitteleminen saa normaalitkin asiat tuntumaan vastenmieliseltä teatterilta. Olisiko jotain lievää ahdistusta? :D
Vierailija kirjoitti:
On varmasti ihmisiä, jotka tykkäävät matkustamisesta, minä taas pidän kohteessa olemisesta mutta vihaan nimenomaan valmistelua ja itse matkustamista. Lentokentät ja -koneet, junat, asemat, bussit, henkilöautoliikenne... Yök. Tungosta, kiirettä, varmistelua, vahtimista (lapset, matkatavarat). Huijaavia taksikuskeja, onko laukku alle painorajan, onko passi, lompakko yms. mukana, kännisiä, epämukavia, töykeitä, mölyäviä ihmisiä.
Jos vain pystyisi materialisoitumaan paikasta a paikkaan b mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.
Tässähän se tuli.
Kun lapseni oli pieni, hän kysyi (Incredibles elokuvan innoittamana), minkä yliluonnollisen kyvyn haluaisin itselleni. Ei tarvinnut miettiä kahta sekuntia: teleporttauksen taidon! Aasta beehen suitsait.
Ja tämä on pysynyt vakiovastauksena tähän päivään asti.
Ajatelkaas, kuinka kiva olisi käydä kaupassakin, ja *tsädäm* - samassa olet jo kotona ostoksien kanssa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee. Vaikken joudu miehen puolesta hoitamaan asioita. Vihaan pakkaamista ym. matkalle lähtemisen valmistelua enkä ole ikinä osannut odottaa matkoja innolla. Onneksi fiilikset muuttuu suunnilleen saman tien, kun lopulta lähdetään.
Mulla ketutus loppuu vasta kun pääsen takaisin oman kodin seinien sisälle. Siksi olenkin lopettanut matkustelun.
Pitäiskö ottaa mies joka hoitaa oman osuutensa? iteshän olet valinnut ja siedät ko. käytöstä...