Synnytys ilman kivunlievitystä - mitä järkeä?

Synnytin ekan lapsen epiduraalilla ja toisen ilman lääkkeitä. Ekassa synnytyksessä meni tunto liiankin pahasti, joten olin sen jälkeen utelias näkemään miten oma kroppa hoitaisi homman jos siihen ei mitenkään lääkkeillä puututa. Toinen synnytys olikin hyvin onnistunut ja voimaannuttava kokemus, mutta tiedän ettei luomusynnytys sovi kaikille. Ei ollut mitään tarvetta näyttää kenellekään, halusin vain itse kokeilla ja siinä se.

Epiduraali hidastaa huomattavasti synnytyksen etenemistä, jolloin joudutaan lähes aina antamaan nopeuttavaa oksitosiinia infuusiona suoneen.

En tiedä onko järkeä, mutta itselläni avautumisvaihe meni niin nopeasti; että kun halusin epiduraalin, lekuri sanoi, että onnistuu, mutta se sitten hidastaa synnytystä ja menee ainakin 3-4 tuntia vielä. Jos ei laiteta, niin vauva on tunnin sisällä sylissä. Valitsin jälkimmäisen eli ilman kivunlievitystä (ilokaasua otin) ja vauva syntyi n. 40 minuutin sisällä.

Kyllähän se sattui, mutta kyllä sen kesti. En ollut suunnitellut etukäteen mitään, vaan ajattelin mennä fiiliksen mukaan.

Lapsi saa syntyä selvin päin, itse saa synnyttää selvin päin, vähemmän vaurioita kun on tunto tallella.

Otin ekassa synnytyksessä epiduraalin, koska en vain kestänyt enää 15h kohdalla kipuja. Epiduraalista meni vielä 4h ennen kuin vauva syntyi, enkä ilman sitä olisi kyllä jaksanut. Toisaalta heti synnytyksen jälkeen oma verenpaineeni romahti ja olo oli aika heikko. Epiduraali voi kai sitä pahentaa.

Nyt toisen kohdalla mietin, että voisin kokeilla ilmankin, sillä olen lukenut vauvan olevan virkeämpi luonnollisen synnytyksen jälkeen. Mutta mitään ehdotonta linjaa kivunlievityksestä on mielestäni turha itselleen ennen synnytystä vetää.

Mulle annettiin ensimmäisessä synnytyksessä epiduraali ilman, että itse pyysin. Se vain tilattiin, ja luulin, että sille on joku lääketieteellinen syy, muttei ollut. Toisessa synnytyksessä en missään nimessä halunnut epiduraalia, koska se jätti mut avuttomaksi ja myöskin lopetti supistukset. 

Toisessa synnytyksessä avauduin tosi nopeasti, joten supistukset olivat todella kivuliaat, mutta kun tiesin, miten synnytys kulkee, se ei tuntunut ylitsepääsemättömältä. 

Eivätköhän kaikki synnyttäjät saa aivan itse päättää, mikä on omalla kohdalla järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Epiduraali hidastaa huomattavasti synnytyksen etenemistä, jolloin joudutaan lähes aina antamaan nopeuttavaa oksitosiinia infuusiona suoneen.

Lähdettä tähän?

Vierailija kirjoitti:

Mulle annettiin ensimmäisessä synnytyksessä epiduraali ilman, että itse pyysin. Se vain tilattiin, ja luulin, että sille on joku lääketieteellinen syy, muttei ollut. Toisessa synnytyksessä en missään nimessä halunnut epiduraalia, koska se jätti mut avuttomaksi ja myöskin lopetti supistukset. 

Toisessa synnytyksessä avauduin tosi nopeasti, joten supistukset olivat todella kivuliaat, mutta kun tiesin, miten synnytys kulkee, se ei tuntunut ylitsepääsemättömältä. 

Eivätköhän kaikki synnyttäjät saa aivan itse päättää, mikä on omalla kohdalla järkevää.

Epiduraalia ei koskaan anneta ilman etukäteen sovittua tai itse pyytää sitten akuutissa tilanteessa. 

Että ihme shittiä täällä taas. 

Vierailija kirjoitti:

Synnytin ekan lapsen epiduraalilla ja toisen ilman lääkkeitä. Ekassa synnytyksessä meni tunto liiankin pahasti, joten olin sen jälkeen utelias näkemään miten oma kroppa hoitaisi homman jos siihen ei mitenkään lääkkeillä puututa. Toinen synnytys olikin hyvin onnistunut ja voimaannuttava kokemus, mutta tiedän ettei luomusynnytys sovi kaikille. Ei ollut mitään tarvetta näyttää kenellekään, halusin vain itse kokeilla ja siinä se.

Täällä lähes täsmälleen sama kokemus, mulla oli myös tuuria että synnytys eteni toisella kerralla niin nopeasti, että luultavasti epiduraalia ei ois edes saanut. Ekakin oisi ollut varmaan nopeammin ohi, mutta epiduraali vei tuntuman ja tunteen mahdollisesta ponnistushalusta. Jos ois kestänyt vuorokausikaupalla, niin sitten varmaan oisi jonkinlainen kivunlievitys tullut jo mieleen.. Eli jotenkin sitä luotti, että keho kyllä hoitaa homman ja onneksi niin kävi.

Vierailija kirjoitti:

Epiduraali hidastaa huomattavasti synnytyksen etenemistä, jolloin joudutaan lähes aina antamaan nopeuttavaa oksitosiinia infuusiona suoneen.

Mitä sitten?

Itsellä yksi epiduraalikerta (ja sitä oksitosiinia, ettei hidastu). Eikä tosiaan hidastunut. Sain nukuttua tunnin ja kun kivut palasivat olikin aika ponnistaa. Eli ei se epiduraali tarkoita että synnyttää (se aktiivinen loppuvaihe) täytyy tunnottomana ja tietämättä mitä tehdä. Infernaalisesti mua ainaki sattu ja sain paikallispuudutusta kohdunsuullekin vielä (ei kyl auttanu) ponnistusvaiheessa. Ei tietoakaan epiduraalista enää silloin. Mut sai levätä ennen sitä ja säästyi kovilta loppuvaiheen avautumiskivuilta.

Kukin tavallaan. Paskaa hommaa joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle annettiin ensimmäisessä synnytyksessä epiduraali ilman, että itse pyysin. Se vain tilattiin, ja luulin, että sille on joku lääketieteellinen syy, muttei ollut. Toisessa synnytyksessä en missään nimessä halunnut epiduraalia, koska se jätti mut avuttomaksi ja myöskin lopetti supistukset. 

Toisessa synnytyksessä avauduin tosi nopeasti, joten supistukset olivat todella kivuliaat, mutta kun tiesin, miten synnytys kulkee, se ei tuntunut ylitsepääsemättömältä. 

Eivätköhän kaikki synnyttäjät saa aivan itse päättää, mikä on omalla kohdalla järkevää.

Epiduraalia ei koskaan anneta ilman etukäteen sovittua tai itse pyytää sitten akuutissa tilanteessa. 

Että ihme shittiä täällä taas. 

Että kun sulla on tuollainen tieto, niin se sitten kumoaa tuon mun oman kokemukseni? Vai siis yritätkö väittää, että valehtelen? Mun mielestä tuo sun viesti on ihme shittiä.

Mä oon käynyt pelkopolilla, jossa käytiin läpi partogrammi (jossa on siis synnytyksen aikana kätilön kirjaamat tiedot), eikä siinäkään sanottu, että olisin pyytänyt epiduraalia. Kysyin tätä asiaa, kun mulle oli jäänyt epäselväksi, miksi se annettiin. 

En pyytänyt epiduraalia, eikä siitä oltu sovittu etukäteen. Mulla oli synnytyksessä harjoittelija ja kätilö (tuossa vuorossa), ja harjoittelijan kanssa puhuin kivunlievityksestä. Sanoin, että haluan kokeilla olla ilman, mutta en ole mitenkään kivunlievitystä vastaankaan. Mun mielestä tuo ei ollut pyyntö antaa epiduraali ilman eri pyyntöä.

Minulla ollut kolme helppoa synnytystä. Jokaisen synnytyksen kohdalla odotin, että koska alkaa sattua niin, että pyydän puudutusta. Jokaisella kerralla lapsi ehti syntyä. Joten miksi ottaa varmuuden vuoksi, jos ei tarvitse mitään

En mä huvikseni popsi särkylääkkeitäkään. Kivunlievityksellä on sivuvaikutuksia, myös vauvaan. Luomusynnytyksen jälkeen olin todella hyvässä kunnossa, kun taas käynnistetyssä ja lääkityssä "ihan pihalla". Oikeastaan ajatus lähti siitä, että eka käynnistettiin. Ajattelin, että jos se ei tämän kamalampaa ole, vaikka aika kamalaa olikin (ei voitu lopussa enää kipulääkettä antaa) niin varmasti hyvin menee ilmankin. Ja niin meni. Mutta jos ois mennyt leikkaukseen tms. niin mitä sitten? Suurempi pakkomielle luomusynnytys näyttää niille olevan, jotka ovat synnyttäneet ei-luomuna. Esikoisen aikaan viereisessä sängyssä oli nainen, jolla epiduraalin laitto oli aiheuttanut valtavat kivut ja mustelmat. En nyt huvikseni haluais ottaa riskiä sellaiseen.

Kaksi lastani ovat syntyneet ilman lääkkeitä ja huumaavia aineita. En edes ajatellut sellaisia ja oikein hyvin pärjäsin ilmankin.

Oisin halunnut kaikki lääkkeet mitä tarjolla on. Valitettavasti junnu päätti toisin ja syntyi kotisohvalle.

Vierailija kirjoitti:

En mä huvikseni popsi särkylääkkeitäkään. Kivunlievityksellä on sivuvaikutuksia, myös vauvaan. Luomusynnytyksen jälkeen olin todella hyvässä kunnossa, kun taas käynnistetyssä ja lääkityssä "ihan pihalla". Oikeastaan ajatus lähti siitä, että eka käynnistettiin. Ajattelin, että jos se ei tämän kamalampaa ole, vaikka aika kamalaa olikin (ei voitu lopussa enää kipulääkettä antaa) niin varmasti hyvin menee ilmankin. Ja niin meni. Mutta jos ois mennyt leikkaukseen tms. niin mitä sitten? Suurempi pakkomielle luomusynnytys näyttää niille olevan, jotka ovat synnyttäneet ei-luomuna. Esikoisen aikaan viereisessä sängyssä oli nainen, jolla epiduraalin laitto oli aiheuttanut valtavat kivut ja mustelmat. En nyt huvikseni haluais ottaa riskiä sellaiseen.

Lisään vielä, että jos kipu on sellaista, ettei sitä pysty hallitsemaan niin tietenkin kannattaa ottaa lääkettä! Kova kipukin voi hidastuttaa synnytystä.

Luomusynnytyksellä kaksi lasta 70-luvulla.Hyvin meni ilman valituksia ja molemmilla kerroilla syntyi virkeä lapsi