Bloggaaja (?) Huvilakadulla kuvailemassa vastahakoisen lapsen kanssa helteellä toppavermeissä.

Bongasin juuri Huvilakadulla äidin kahden pienen poikansa kanssa kävelemässä keskellä tietä. Tai ainakin oletan heitä perheeksi. Ihmettelin hetken kunnes huomasin jalkakäytävän reunassa kyykkivän kuvaajan. Äiti piti toista lasta sylissään ja toisen lapsen piti kävellä itse. Hellettä noin suunilleen 25°c ja tällä isommalla pojalla päällä huppari/college ja vielä sen päällä toppaliivi. Poika kitisi ja repi toppaliiviä pois mutta äiti ja kuvaaja kielsivät "hei tosi hienosti oot ollu pidä nyt vielä sitä liivii päällä ku otetaan kuvia." Siis monta kertaa repeatilla mukarennosti käveli äiti poikineen keskellä katua ja valokuvaaja räpsii menemään ja huutelee mm. "nyt naurakaa!" Tämä poika jonka itse piti kävellä oli todella turhautuneen oloinen, vaikeroi ja varmasti oli myös todella kuumissaan hellekelillä tuommoisissa vermeissä. Poika kitisi surkeana eikä olisi ainakaan tässä vaiheessa enää tahtonut kävellä uudestaan ja uudestaan kuvattavana.

Mulla tuli jotenkin tosi surullinen olo. Tuli fiilis että joku bloggaaja/instagrammaaja tämä äiti on kun noin urakalla piti kuvata. En siis tunnistanut kyseistä naista, kaksi alle kouluikäistä poikaa hänellä oli. Noin pieniä lapsia pistetään hikoilemaan syyskamppeissa helteellä (???) kun täytyy saada hyvää matskua johonkin jaettavaksi sillä perhealbumiin ei varmana ne kuvat jää. Ja siis ylipäätään, kuka laittaa lapset tolleen kuvattavaksi kun toinen lapsi jo ihan tuskissaan ja harmistunut.

Voihan ne lapset somessa esiintyä, esim mun mielestä Sara Parikka on tuonut lapsensa esille kivalla tavalla. Lapset on, perhejuttuja näkyy, lapsia kuvattu leikkien ja touhuilun lomassa, kasvoja ei kuitenkaan näy. Mulla ei tule yhtään sellainen pakotettu fiilis. Sitten taas leivän blogista mulla tulee just sellaset pakotetut vibat, samaa henkeä kun äskeiset setit Huvilakadulla.

Mitä ajatuksia herättää? Itseäni lähinnä hämmentää ja ehkä seassa on ärtymystäkin.