Yli kolmekymppisenä alan vaihto ja opiskelu on työn pakoilua ja lusmuilua. Miksi ihmiset pelkäävät työtä?

Nyt siis suljetaan tietty pois terveydellisistä ja oikeista, pakottavista syistä tapahtuvat alan vaihdot (esim. alalla ei kertakaikkiaan töitä, ei ammattia jne). Mutta "mukavuussyistä" tapahtuvaa alanvaihtoa en ymmärrä, että pitää lähteä taas koulun penkille verorahoja tuhlaamaan kun ei vain enää huvita tämä työ.

Näitä tapauksia on meidänkin alalla paljon, kun ei vaan huvita ja opiskelussa pääsee helpommalla. Olen siis kokki itse. Ihmisiä ahdistaa nykyään reipas työnteko, kaiken pitäisi tulla ilmaiseksi, yhtään ei saisi rasittua ja joustamista jos työnantaja joskus pyytää niin heti kaivetaan tyyliin TES esiin. Töitä alalla on ja pula tekijöistä on kova. Monilla nuoremmilla ei ole mitään sitkeyttä ja sietokykyä, yksi kiirepäivä niin itketään että pitää lähteä opiskelemaan ja "voi kun olisi kiva istua 8-16 toimistossa, tämä työ on p*skaa."