Miten olla ihmisen seurassa, joka kohtelee sinua välillä kuin suuri N - välillä tosi ystävällinen??!!

Hei! Iän tuomaa kokemusta minulla löytyy. Silti pari sellaista ihmistä lähipiirissä, joista en pääse jyvälle! Onko ainoa keino katkaista välit kokonaan? (itsensä suojelemiseksi)

Joskus kun näemme, hän on oikein mukava (harvemmin). Yleensä tilanne ok, kun tehdään niinkuin hän haluaa. (Kokoonnutaan heidän mökille, ei jaksa lähteä itse toisten luo, omat suunnitelmat unohdettava, vaatii omien oikkujensa mukaan tekemään jne...)
Jos en pysty, alkaa kamala pommitus ja kerjääminen! Hirvittävän rasittavaa, tulee itselle tukala ja ahdistunut olo!! (ahdistuksen määrän kertonee se, että tätä kirjoittaessa alkaa ahdistamaan ajatuskin...)

Olen yrittänyt välillä ottaa aikalisää. Soittelee usein jos en vastaa. Näkee vain omat tarpeensa (hinnalla millä hyvänsä) ja omat toiveensa? Pitää kuitenkin suurta ystäväpiiriä, järjestää juhlia jne.

Sitten kun näemme jossain, hän on kuin mitään ei olisi tapahtunut! Kaikki "unohdettu"!??

Neuvoja? Itse en pysty jotenkin tuohon, että joku saa käyttäytyä törkeästikin minua kohtaan, ja pitäisi vaan olla kuin ei mitään??