Lapsen treenaaminen

Haluaako lapsesi yleisurheilijaksi isona? Haluaako hän itse kehittyä lajissa? Keskustele lapsesi kanssa. Kentillä näkee aina näitä hulluja vanhempia jotka kilpailee lapsillaan. Se on niin sairasta.

Paljon treenaavan lapsen ruokavaliosta kannattaa keskustella ravitsemusterapeutin kanssa koska valmentajat eivät ole ravitsemusterapeutteja.

Muuten liikkumisesta pitää nauttia ihan itsensä liikunnan vuoksi. Meillä lapsen treenikuorma viikonloppupeleineen ja leireineen on aikamoinen. Hän haluaa itse harrastaa ja vanhempien pitää huolehtia muusta huollosta.

Ona lapseni on 8,5 v. Päivittäin treenaa pihalla juoksua, kiipeilyä, roikkumista, pallon pompottelua jne. ainakin 2-3 h. Naapurin lapset suunnilleen saman ikäisiä, ja treenaavat yhdessä meidän lapsen kanssa.

Meidän lapsi ei harrasta mitään, naapurin lapsista toinen harrastaa uintia.

Jos lapsella ei itsellään ole intoa treenata ohjatun harjoittelun lisäksi, se on varmin tapa saada lapsi inhoamaan koko harrastusta, jos vanhemmat alkavat painostaa. Parasta tietysti olisi jos kaverin tai oman vanhemman kanssa voisi lenkkeillä ja tehdä pientä kehonhuoltoa tai jos olisi jokin toinen harrastus joka tukisi (esim. telinevoimistelu, uinti tms.). Kun omat lempilajit alkavat löytyä, löytyy ehkä myös intoa itsenäiseen lajitreeniin (heitot, hypyt tms.).

Omat lapseni ovat harjoitelleet yleisurheilua aika lailla tuon 2x2h tuossa iässä ohjatusti, mutta heillä oli lisäksi muita liikuntaharrastuksia. Viikonloppuisin on aina tehty koko perheellä kävely-, juoksu-, pyöräily- tai hiihtolenkkejä koko perheellä.

Ravinnosta sen verran, että yleisiä ohjeita kannattaa katsoa ja soveltaa oman lapsen tarpeisiin. Täydellä vatsalla on ikävä urheilla ja liian niukka ravinto kuihduttaa. Normaali kotiruoka taas voi tarkoittaa ihan mitä tahansa, joten siitä puhuminen on turhaa. Kyllä ennen rankkaa kisapäivää on hyvä miettiä, mikä maistuu, millä jaksaa ja mitkä ovat sopivat määrät. Ei se mitään rakettitiedettä ole.