Nainen lapseton, miehellä lapsi(a) - kokemuksia uusioperheestä?

Helposti tuossa joutuu uuden miehen lapsille lastenhoitajaksi ja uudelle miehelle kotitalouskoneeksi. Lapsiperhearjen pyörittäminen lankeaa naiselle. Se on miehiltä usein aivan tietoinen valinta etsiä uusi ”äippä” taloon.

Jos ei sellainen nappaa, niin asu omassa asunnossasi kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ja säästyt paljolta.

Muutama vinkki

1) Miehen ja eksän välit oltava hyvät, jotta asioista sopiminen sujuu eikä miehen uusi puoliso johdu jatkuvasti sietämään sitä, että mies on äreänä tapeltuaan eksän kanssa

2) Koska uudella naisella ei ole lapsen asioista päätösvaltaa, niin hän ei ole myöskään missään automaattisessa vastuussa lastenhoidosta. Tämä on käytävä miehen kanssa läpi erikseen, sillä moni mies ei ymmärrä, että siinä on iso ero, onko kyseessä naisen omat lapset vai ei.

3) Yhteen ei pidä muuttaa TODELLA pitkään aikaan jos lapset ovat jo sen verran isoja että tajuavat jotain (esim. 5 v).

4) Isän pitää jaksaa toistaa lapsille, että rakastaa heitä edelleen, mutta toisaalta ei saa myöskään sallia sitä että lapai esim. lyö, sylkee ja potkii uutta naista ja raivoaa, miten tämän on mentävä pois ja ei saa varastaa isää.

5) Käytävä ehdottomasti jo ennen lapsiin tutustumista keskustelu siitä, haluaako uusi nainen omia lapsia. Jos haluat ja mies ei ole innoissaan, niin mikään ei ole sellaista suolaa haavoihin kuin elää jonkun muun ihmisen lasten ehdoilla samalla, kun sinulta kielletään oma lapsi.

Tässä nyt muutama asia, jotka on tullut havainnoitua ystäväni uusioperheestä, jossa nämä asiat menee just päinvastoin. Täyttä tuskaa koko kuvio.

Niin joo ja sitten vielä se, että jos lapset ovatkin kivoja ja kiinnyt heihin, niin sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta tavata heitä enää koskaan, jos miehen kanssa menee sukset ristiin.

Erikseen asuminen pitkään (vuosien ajan) auttaa välttämään kotitalouskoneeksi ja lapsenpiiaksi joutumisen, kun roolisi on silloin selkeästi erilainen kuin se, joka lasten äidillä oli.

Minulla on pelkkää hyvää sanottavaa, kaikki on sujunut niin hyvin.

Miehellä on kaksi lasta (10 Ja 8 v.) edellisestä liitostaan. Lapset ovat ihan mielettömän ihania, olemme tulleet alusta asti hyvin toimeen ja nykyään huomaan, että minulle on muodostunut vahva tunneside lapsiin. Mies on myös loistava isä ja kantaa ensisijaisen vastuun, vaikka toki minäkin arjen pyöritykseen osallistun.

Rahojen kanssa emme pidä mitään tarkkaa seurantaa, että mies maksaisi säännönmukaisesti lastensa kulut. Lasten äiti on työttömänä ja minulla on huomattavasti paremmat tulot kuin miehellä, joten ihan mielelläni käytän rahojani myös lapsiin.

Lasten äidin kanssa välimme ovat asialliset. Olemme harvoin tekemisissä, mutta mitään eripuraa välillämme ei ole. Miehen ja exän ero on tapahtunut sovussa ja heillä on hyvät välit.

Uskoisin, että uusperhe onnistuu silloin kun aikuiset muistavat olla aikuisia ja laittaa aina lasten edun kaiken muun edelle.

Ei onnistu!

Lisää kokemuksia?

Meillä miehellä 1 lapsi, oli jo 13-vuotias kun tavattiin, ja miehellä vain joka toinen viikonloppu. En ole oikein lapsi-ihmisiä (omiakaan en ole halunnut koskaan) joten lähinnä välttelin lasta. Eli asuttiin eri asunnoissa niin kauan että tapaamisia ei ole, ja minä olin omassa asunnossani miehen lapsiiviikonloppuina. Joskus kyllä käytiin kesälomamatkalla jossain teini mukana, ja hän suhtautui minuun kuin kaveriin. Ei meillä ollut ikäeroakaan kuin 8 vuotta. 

Mieheni exä on hyvä kaverini. Kauan molemmat osapuolet vältteli tapaamista, mutta sitten nähtiin jossain yhteisissä juhlissa ja todettiin että mehän ollaan aika samantyyppisiä ihmisiä ja tullaan erinomaisesti toimeen keskenämme.

Kohtahan työ pyöräytättä oman pikku läskijalan teputtamaan jonon jatkoksi. Sitten ei tarvihe sinun kyseenalaistaa asemaasi.. :)

Vierailija kirjoitti:

Minulla on pelkkää hyvää sanottavaa, kaikki on sujunut niin hyvin.

Miehellä on kaksi lasta (10 Ja 8 v.) edellisestä liitostaan. Lapset ovat ihan mielettömän ihania, olemme tulleet alusta asti hyvin toimeen ja nykyään huomaan, että minulle on muodostunut vahva tunneside lapsiin. Mies on myös loistava isä ja kantaa ensisijaisen vastuun, vaikka toki minäkin arjen pyöritykseen osallistun.

Rahojen kanssa emme pidä mitään tarkkaa seurantaa, että mies maksaisi säännönmukaisesti lastensa kulut. Lasten äiti on työttömänä ja minulla on huomattavasti paremmat tulot kuin miehellä, joten ihan mielelläni käytän rahojani myös lapsiin.

Lasten äidin kanssa välimme ovat asialliset. Olemme harvoin tekemisissä, mutta mitään eripuraa välillämme ei ole. Miehen ja exän ero on tapahtunut sovussa ja heillä on hyvät välit.

Uskoisin, että uusperhe onnistuu silloin kun aikuiset muistavat olla aikuisia ja laittaa aina lasten edun kaiken muun edelle.

Ihana sinä ! Sinun kaltaisiasi pitäisi olla lisää, kuulostat ihanalta ja empaattiselta sekä myös iloiselta ihmiseltä! Onni miehesi lapsille, että sinä olet siellä !

Itse menetin omalta osaltani uskoni suhteen toimivuuteen tilanteessa jossa toisella on lapsi(a) ja toisella ei. Oli lapseton sitten mies tai nainen, itse siis olen mies(lapseton). Niitä riitoja ja erimielisyyksiä tulee ihan tarpeettoman paljon, jotka jollain lailla liittyy siihen lapseen. Mahdotonta päästä molempia miellyttävään ja tasa-arvoiseen tilanteeseen, monessa monessa asiassa. Niin paljon ristiriitoja. Kaikki asiat pitäisi keskustella ja suunnitella todella tarkkaan ja silti tulee jotain ongelmia. Suhteet on varmasti ilman niitä lapsiakin ihan tarpeeksi haastavia.

Itseäni eniten häiritsi se, että vaikka oltiin vuosia yhdessä niin minulla ei ollut missään vaiheessa samoja oikeuksia lasta kohtaan. Minulle oli omat pelisäännöt lapsen kanssa ja sanavaltaa ei ollut mihinkään lapseen liittyvässä. Tietenkään samat pelisäännöt ei koskeneet lapsen vanhempaa(ex-puolisoani). Tuntui että aina sai olla vähän varpaillaan, mitä lapseen tuli.

Todennäköisyys sille, että pidät niistä miehen lapsista on sama kuin mikä olisi todennäköisyys sille, että arvottaisiin palstalla olevien lapsista pari random-tyyppiä. Ottaisitko ne sinulle arvotut vieraat tyypit. Eli aika pieni. Vieraat lapset ovat kuin ketkä tahansa vieraat ihmiset, osasta pitää ja osaa ei voi sietää. Ainoastaan omista lapsistaan pitää automaattisesti.

Miksi pitää muuttaa saman katon alle?

Up

Facebookissa on ryhmä tällaisille uusperheille. Siellä voi keskustella asiallisesti.