Sukupuolijakauma kodinhoidossa

Yritän välillä olla esim. siivoamatta miehen sotkuja hänen puolestaan. Keväällä olin tovin pesemättä lainkaan hänen pyykkejään, havahtui asiaan vasta kun puhtaita alushousuja ei enää ollutkaan. Itkettää. Muuten niin hyvä mies, mutta tämänlaiset pienet asiat repivät välillä hermoja, kun oma jaksaminen ei riitä kahden aikuisen ihmisen kaiken pyörittämiseen.

Hurjasti tsemppiä ja voimia sulle. ❤

Ongelma piilee tuossa ikivanhassa asenteessa, joka saa naisen sanomaan että mies ei auta kotitöissä. Se, että mies tekee kotitöitä omassa kodissaan ei ole naisen auttamista, se on ihan itsestäänselvyys.

Eli siis: tee puolet kotitöistä ja jätä puolet tekemättä. Tai sitten siivoat aina tarkasti vain omat jälkesi ja kaiken muut jätät leviäksi, et pese miehen pyykkejä etkä lado hänen astioitaan koneeseen/tiskaa niitä. Kyllä se sieltä herää, ja jos ei, niin lähde kävelemään. Kotiorjuus on niin last season.

Aina siis jo lähes viikottain huokaan syvään ja onnittelen itseäni, että olen sinkkumies tehden ja toimittaem omat kotityöni. - Miksi muuten puhutaan, että mies avustaa kotitöissä kun eikö näiden töiden pitäisi olla yhyteisiä, eikä niin, että toinen vain "avustaa", niiden teossa.

Onnittelen itseäni siksi, että minua vain hämmentää se, että miksi niin monelle miehelle käy parisuhteeseen päästyään niin, että he viimeistään sinä vaiheessa kun asettuvat elämään naisen kanssa saman katon alla taantuvat ja vajoavat johonkn nuoren vaippaikäisen tasolle. 

Eli jos käy niin, että minäkin päädyn vielä joskus parisuhteeseen, niin on olemassa ilmeinen riski, että itselleni käy samalla tavoin. Kun ei kai sekään ole mahdollista, että nainen tai ainakaan useampi nainen olisi päätynyt tetämättään tai vastoin omaa halua parisuhteeseen kumppanin kanssa, joka omalla toiminnallaan yhteisessä arjessa vaikuttaa enempi jo mainitulta vaippapöksyltä, jolta on turha odottaa kykyä ottaa vastuuta yhteisen arjen sujumsesta mutkattomasti.