Mitä teini sairaalloiselle(!) syöpöttelylle voi ihan oikeasti tehdä aiheuttamatta traumoja lapselle?
Lapsi (15v) ei vaikuta tajuavan painoaan eikä etenkään sitä miten se vaan nousee nousemistaan hälyyttävästi. Äitiniä hirveä sanoakin, mutta en useimmiten tahtoisi päästää tyttöä kouluun jo pahasti pieneksi jääneissä tai niissä kymmenissä jo alunperinkin ihan liian pieniin vaatteisiin pukeutuneena. Mut hän on teini jo ja minkäs teet. En tahdo olla se sama hirviömutsi kuin omani oli, joka haukahtaa uutta vaatetta ylpeästi esittelevälle tyttäeelleen "Et kai sinä nyt TUOSSA voi kulkea, katso miten masumakkarasi kurkkivat täältä!" Traumoja tulee väkisinkin vaikka tuon saman sanoisi miten kaunistellusti.
Tyttö syö siis joka ikinen päivä läjän herkkuja. Tietysti meillä on kotona terveellinen ruoka, mutta tuon ikäisellä on väkisinkin omaakin rahaa käytössään ja lisäksi tytöllä on isompiakin säästöjä, joihin pääsee kortilla käsiksi mikäli ottaisin taskurahat pois. Lisäksi me ollaan eroperhe ja taskurahaa tulisi isältä kuitenkin vaikkei minulta tulisi.
Joteskin tyttö pitäisi itse saada tajuamaan tilanne. Miten tehdä se synnyttämättä jotain alkavaa anoreksiaa?? Mielummin ylipainoinen kuin kuollut alipainoon, sanon minä. Jottain pitäis kuitenkin tehdä.
Kommentit (6)
Ehdota alkaako sun kanssa, sua tsempatakseen herkkulakkoon ja voittajalle kiva palkinto. Tai ota kuvaa jostain asiasta niin että toimisi on kuvan taustalla sivussa, muttei pääasiana, jos siten heräs itse omaan lihomiseen?
Ota valokuva laihan serkkutytön kanssa-se herätti minut aikoinaan. Eikä tullut anoreksiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdota alkaako sun kanssa, sua tsempatakseen herkkulakkoon ja voittajalle kiva palkinto. Tai ota kuvaa jostain asiasta niin että toimisi on kuvan taustalla sivussa, muttei pääasiana, jos siten heräs itse omaan lihomiseen?
Siis teinisi!
Näissä syömishäiriöissä ongelma ei ole se ruoka. Se on oire. Puhutteko tunteista? Oletteko käsitelleet eron tyttären kanssa? Miten perhe liikkuu? Entä tyttö? Harrastatteko ja liikutteko yhdessä? Onko kiusaamista? Onko kavereita?
Miettisin ensin herkkujen vaihtoa edes vähän terveellisempiin. Jos karkit ja kakkuset voisi korvata ankaralla teeleipien pyörittelyllä, niin se olisi jo puoli voittoa.
Miksi teini syö? Tunteiden säätelyn vuoksi vai onko tyylipuhdas addikti? Vaiko vain paha tapa?
Olisi hyvä hetki puhua rahankäytöstä. Silloinhan et puutu suoranaisesti herkutteluun ;) Onko lapsella jotain isoa unelmaa, kuten erikoisempi matka, vähän normaalia komeampi takki, ratsastusleiri tmv. ...? Voisit ehdottaa, että "jos saat säästettyä XXX verran rahaa syys/joululomaan mennessä, niin voin kustantaa loput ja pääset toteuttamaan unelmasi..."
Hommaat muutaman kokovartalopeilin asuntoon. Makuuhuoneessa erittäin hyvä koska siellä riisuudutaan.