Auttakaa olen "jumissa" elämässä
Kun valmistuin ammattikoulusta, aloin melkein heti odottamaan ensimmäistä lasta, nyt lapsia on kaksi. Olen 22v ja minulla ei ole yhtään työkokemusta. Ei minkäänlaista. Tahtoisin ja pystyisin jo lähtemään töihin,mutta kun olen niin jumittunut koti elämään etten osaa. Pelottaa kaikki työhaastattelut, miten osaan tehdä töitä? Miten osaan oman ammattini asiat joita en ole tehnyt aikoihin, viimeksi koulussa. Entä jos mokaan töissä. Neuvontaanko töissä? Ammattini kuuluu rakennus puolelle. Miten ihmeessä hoidan lasten hoitopaikan ja työajat sopiviksi?
Tuntuu niin mahdottomalta. Olen yh eikä ole siis apua mieheltäkään.
Oman alan työt kiinnostaisi mutta pelkään/tiedän etten enää osaa, ja eikai ne töissä ala opettamaan kun siellä kuuluisi jo osata.
Pitäisikö opiskella vielä joku uusi ammatti ja lähteä sitten suoraa töihin? Miten rahoitan elämän lasten kanssa jos opiskelen? Auttakaa, minulla ei ole ketään kuka auttaisi tässä asiassa.
Kommentit (4)
Mene juttelemaan työkkärin tädin kanssa, hän rohkaisee ja auttaa :) ei varmaan tarvitse alaa vaihtaa. On olemassa vuoropäiväkoteja mutta toivottavasti saisit työpaikan, joissa ei tarvitse tehdä iltaa ja yötä.22v. ehtii aivan hyvin vielä tottua takaisin työelämään.
"tottua takaisin työelämään"
Minulla siis ei ole työkokemusta ollenkaan. Joten en tiedä niistä mitään. Sehän tässä ahdistaa ehkä eniten. En tiedä työssä olemisesta mitään. Enkä miten jotkut kerkeää viemään ja hakemaan lapsia ja käymään töissä ja hoitamaan kodin ja kaiken.
Joten kokemuksia ja apua, kaikki otan ilolla vastaan 😊
Voisitko käydä jotain lisäkursseja omaan alaasi liittyen? Tai hakea oppisopimuspaikan, niin saat samalla koulutusta ja pehmeän laskun?
Tsemppiä, hyvin se menee! Suurimman osan sitä oppii itse työssä.
Ei elämästä selviä hengissä.