Äidilläni kipuja, mutta ei suostu jäämään töistä pois, vaikka rahatilanne sen sallisi

Sairauseläkepaperit vaan vetämään. Ei maailma lisää marttyyreitä kaipaa. Maailma pyörii ilman itsensäkiduttajiakin.

Eikö äitisi ole ajatellut hakea työkyvyttömyyseläkettä?

Aikuinen päättää itse.

Millä äitisi elättäisi itsensä jos nyt jää töistä pois niin eläke pienenee, ja sitten elääkin 20v isääsi kauemmin....

Mitä äidillesi jää, jos pakotatte pois töistä? Kipuja ja köyhyyttä, ei kaksinen tulevaisuus.

Kylmä tosiasia on, että äidilläsi olisi töistä poisjäätyäänkin kipuja ja runsaasti aikaa kärsiä niistä. Sairauseläkkeelle jäänti pudottaisi lopullista eläkettä neljässä vuodessa useilla satasilla kuussa. Isäsi vi NYT olla sitä mieltä, että hänen tulonsa kuuluvat molemmille, mutta onko ikuisesti? Ja entä kun isäkin jää eläkkeelle ja tulot putoavat, tai kun hän kuolee ja äitisi jää leskeksi?

Osatyökyvyttömyyseläke voisi olla hyvä kompromissi, siinä saa käydä vielä töissä, mutta vapaa-aikakin lisääntyy. Äitisi ikäisenä sille pääsee helposti.

Vierailija kirjoitti:

Kylmä tosiasia on, että äidilläsi olisi töistä poisjäätyäänkin kipuja ja runsaasti aikaa kärsiä niistä. Sairauseläkkeelle jäänti pudottaisi lopullista eläkettä neljässä vuodessa useilla satasilla kuussa. Isäsi vi NYT olla sitä mieltä, että hänen tulonsa kuuluvat molemmille, mutta onko ikuisesti? Ja entä kun isäkin jää eläkkeelle ja tulot putoavat, tai kun hän kuolee ja äitisi jää leskeksi?

Ei se eläke noin paljoa tipu, siinähän käytetään laskennassa olettamaa, että henkilö työskentelee samalla palkalla eläkeikään asti. Itse ei kannata irtisanoutua, se pienentää eläkettä paljon.

Ensinnäkin äitisi pitäisi mennä reumalääkärille, joka voi tarkistaa onko lääkitys toimiva vai ei ja miksi ei. Tai johtuuko vaivat jostain muusta. Kysehän voi olla vaikka muusta selkäkivusta, joka voi olla helposti hoidettavissa.

Jos lääkäri toteaa että työn rasitus on syynä reumataustaisiin kipuihin, hän voi ehdottaa kuntoutusta tai siirtymistä osatyökyvyttämyyseläkkeelle tai täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja antaa todistuksen sen hakemiseen.

Äitisi pitäisi siis saada lääkärille. Niin tekisi järkevä ihminen kun pitkäaikaissairaus aiheuttaa oireita. eumaan on nykyään monia uusia hoitoja, jotka voisivat auttaa äitiäsi selviytymään pidempään työelämässä, jos hän niin toivoo.

Äitisi ongelma lienee suurelta osin psyykkinen siinä mielessä että hänellä on hyvin vanhakantaiset ja virheelliset käsitykset tulevaisuudesta "jään mieheni elätettäväksi" - kun eläkkeellä oleva saa eläkettä ihan omiin niimiinsä, myös kun kyse on työkyvyttämyyseläkkeestä.

Lisäksi monet hänen ikäisensä jäävät ihan omasta tahdosta varhaiseläkkeelle, joten se että muutamaa vuotta aikaisemmin jäisi ei leimaa häntä mitenkään työpaikalla. Äitisi ongelma on jokin mystinen häpeän tunne.

Nyt se, että hän ei hoida vaivojaan asianmukaisesti, itse asiassa lisää stressiä ja uupumusta, joten hän heikentää aktiivisesti omia mahdollisuuksiaan jatkaa työelämässä. Hän ikään kuin valmistelee itselleeen totaalista romahdusta, joka aiheuttaisi varmaan enemmän häpeää kuin harkittu eläkkeelle tai osittaiselle eläkkeelle siirtyminen.

Ymmmärrän että äitisi on sitä sukupolveam joka kuvittelee että suu veressä pitää viimeisillä voimillaan pysytellä työelämässä. "Kärsi kärsi saat kirkkaamman kruunun" -mentaliteettiako? Jos käsitys omasta arvosta ihmisenä liittyy vain työtekoon, niin eläkkeelle siirtyminen on stressaavaa jo sinänsä. Olisi parempi saada keskusteluapua ja miettiä olisiko mahdollista löytää uusi näkökulma, nähdä että olen nyt antanut kaikkeni ja viimeistään 4 vuoden kuluttua on minun vuoro siirtyä ansaitulle eläkkeelle, ja eikö olisi mukava siirtyä eläkkeelle edes siedettävässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa?

Eli ensiksi äiti reumalääkärille, ja selville faktat tilanteesta, sitten hänen pitää keskustella esimiehensä kanssa miten hänen työnsä järjestetään tilanteesta riippuen. Hänelle tekisi myös hyvää saada vertaistukea, jota voi voisi saada oman alueen reumayhdistyksestä.