IS: Kolme tärkeintä asiaa, jotka tekevät ihmisestä seksikkään – miesten ja naisten vastauksissa selkeä ero. "Suomalaiset naiset ei kyllä paljon...."

Kyllä minä katson henkilöä, jonka kanssa juttelen. En ymmärrä, miksi minun pitäisi tuijottaa tuntemattomia.

Minäkin olen ihastunut miehiin nimenomaan heidän katseensa kautta! Sen merkitys vetovoimassa on kohdallani n 90%. Eli itsevarma, pilkesilmässä oleva eli silmil hymyilevä katse tavallista pidempään on miehessä seksikkäintä.

Hauska juttu myös, että minuun ihastuneet miehet ovat kuvailleet minua hymyileväksi.

Voi tuo kysely siis pitää paikkaansakin.

Katselen miehiä ihan yhtä vähän tai paljon kuin naisiakin eli ihmisiä yleensä eli tilanteen mukaan. En tuijota joka paikassa kännyä mutta en myöskään koe velvollisuudekseni hymyillä vieraille.

Minä olen katseenkestävä mies, ja hämmentää se ajatus siitä, että naisten tai miesten täytyisi jaella katseita tuolla ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen katseenkestävä mies, ja hämmentää se ajatus siitä, että naisten tai miesten täytyisi jaella katseita tuolla ulkona.

Eihän tuossa siitä ole kyse.

Jutun ydin on siinä, että nsiset ja miehet pitävät erilaisia asioita seksikkäänä.

Nsiset kokevat miehen tietynlaisen katseen seksikkääksi ja sen, että mies viihtyy heidän lähellään.

Miehet kokevat seksikkääksi hymyilevän ja suloiselta vaikuttavan naisen.

Minulla on tapana katsoa ihmisiä silmiin, jopa ihan kadulla käveleviä vastaantulijoita. Minusta silmät ja katse kertovat ihmisestä eniten ja ovat siksi kiinnostavia. Olen utelias.

Yöelämässä tästä kuitenkin on pääasiassa haittaa, sillä varattuna naisena en kaipaa miehiä iskumielessä ympärilleni. Kuitenkin miehet laukkaavat paikalle jos katsekontakti syntyy ja sattuu vielä olemaan hymy huulilla. En toki miehiä syytä siitä, mutta ehkä sitä pitäisi itse opetella katsomaan vähemmän silmiin.

Ja kyllä, olen joskus saanut kommenttia siitä, että katseeni on hyvin intensiivinen - eli tuijotan. Elän hyvin visuaalisesti ja näin ollen katselen paljon ja nautin kaikesta kauniista, joten tuskin koskaan pääsen tästä tuijottelutaipumuksesta eroon.