Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ketään äitiä, joka EI IMETTÄNYT vauvaa?
07.07.2019 |
Oliko synnytyksestä toipuminen normaalia hitaampaa? Esikoisen syntymän jälkeen sanottiin, että imetys auttaa palautumaan synnytyksestä.
Nyt odotan toista ja mulla on lääkitys, jonka takia en voi imettää. Mietin tuleeko synnytyksestä palautuminen olemaan hitaampaa.
Kokemuksia kellään?
Kommentit (16)
Oli helpoin toipuminen kaikista synnytyksistä mitä minulla on ollut. Lapsikin nukkui ja söi säännöllisesti heti alusta asti. Nukkui 8 tunnin unia jo sairaalasta kotiin tultaessa. Nyt aikuisena on koko veljessarjan pisin 2 metrin pituudella ja menestynyt koulussa parhaiten kaikista. Näillä imetetyillä on ties mitä kiintymyshäiriöitä, hahmottamis ja oppimisongelmia. Ihmekkös tuo kun koko ensimmäiset 6kk elämästään huusi ja valvoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En imettänyt koska lääkityskään ei saanut maitoa tulemaan. Eniten toipumista haittasi keisarileikkaus. Ihan pärjäävä ja kunnollinen aikuinen vauvasta kasvoi vaikkei saanutkaan äidinmaitoa.
Monesti olen ihmetellyt sitä, että väitetään vauvan jäävän ilman läheisyyttä kun annetaan maitoa tuttipullolla. Ainskin meillä vauvaa pidettiin sylissä ja röyhtäytettiin sylissä.
Eivät kaikki ruoki vauvojaan laittamalla vauvaa sitteriin tai turvaistuimeen. Ainakin vuosituhannen vaihteessa kirjoitettiin, että vauvan selän kehityksen vuoksi vauva saisi olla korkeintaan 15 minuuttia päivässä sitterissä. Emme edes hankkineet sitä.
Oli paljon helpompaa pitää sitten isompaa, valveilla olevaa, vauvaa lattialla leikkimässä. Täkin kun pystyi laittamaan kasaan ja se oli helppo pestä pukluista. Lääkäri kehui vauvan jäntevyyttä koska vauva oli saanut ”jumpata” eikä joutunut katsomaan maitopullojen tiskaamistani sitteristä käsin.
Kertaakaan ei ole nyt aikuinen eli entinen vauva selkäkivuista valittanut.
Mä en pystynyt imettämän. Menin huonoon kuntoon, oma paino putosi rajusti jatkuvan pahoinvoinnin takia. Sektiolla syntyivät. Toinen aloitti pullomaidolla, toinen sai ruoan letkulla. Yritin toivuttuani imettää, mut ei maito noussut ja pikkuiset saivat pullosta helpommin. Eivät jaksaneet imeä, kun ei mitään tullut. Jäivät sairaalaan, kun mä pääsin kotiin eli en edes olisi voinut olla siellä viikkoja imetystä yrittämässä. Ruokamäärä piti tarkkaan laskea, kun olivat niin pieniä. Pullolla onnistui oikea annostelu ja painot saatiin nousuun. Voi sitä riemua, kun vihdoin pääsivät kotiin!
Jatkuu: siis kaksoset sain ja raskaus oli järkyttävä. Reippaita terveitä teinejä ovat nykyään.
En imettänyt, koska sain sektiokomplikaatiot ja olin letkuissa kuukauden. Vauva sai molempien vanhempien läheisyyttä ja sylissä oli aina pullolla ja muutenkin. Hyvä tuosta tuli, oppi nukkumaan yönsäkin jo varhain ilman heräilyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä myös sektiossa isot ongelmat (mm. hoitovirhe leikkauksessa, kaksi sairaalareissua sen jälkeenkin vielä, vauva mukana), paha infektio parin päivän sisällä, haava auki ja mäti 5,5 kk. En siis saanut imettää, kokeiltiin kyllä eikä maitoa tullut lainkaan. Lapsi sai aluksi sairaalassa muiden äitien maitoa, vastiketta kotona. Reipas, normaali vauva-aika eikä nyt täysi-ikäisenäkään mitään ongelmia. Itsellä edelleen haavassa mm. tunnottomuutta, hermosärkyä, kaikenlaista muutakin ongelmaa sektion takia. Mutta ei imettäminen todellakaan ole niiiiiiiiiiiiiin tärkeää! Ilmankin vauvat kasvavat. :)
En imettänyt ekaa. Jq lokakuussa syntyy toinen, en imetä
En oo sen huononpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imetin sairaalassaoloajan koska siellä oli "pakko" imettää (imetysmyönteinen sairaala). Kotiin päästyäni neuvolan täti sanoi ettei vauva saa tarpeeksi maitoa ja siihen loppui imetys.
Hieno, terve tyttö kasvoi korvikkeella:)
Ei allerginen millekään ja hyvin harvoin kipeänä.
Että kaikilta ei imetys onnistu ja silti kasvaa terve lapsi
Imetin, vaikka vihasin sitä ja niin vihasi lapsikin. Molemmille jäi traumoja. Älkää antako pelotella itseänne pakkoimettämään. Ei sillä muta vaikutusta ole äidin toipumiseen kuin että nopeuttaa kohdun supistumista ja laihtumista - mut miettikää että kaikki teidän elämänne aikana keräämät ympäristömyrkyt on varastoituneet siihen rasvaan, mikä liukenee maitoon kun laihdutte!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 lasta joista keskimmäisiä imetetty väkisin 1kk. Sen jälkeen lääkäri sanoi ettei lapsia pidetä nälässä.
Palautuminen synnytyksistä todella nopeaa, laitokselta kotiin normivaatteissa, viimeiset 2kg lähtenyt kuukauden sisällä synnytyksestä.
Kaikki todella terveitä - 18v ikään mennessä 1-2 antibioottikuuria vaikka vielä syntyivät ennenaikaisina 33-36 vk
Kaikki kolme lasta korvikkeella ruokittu ja synnytyksistä toipuminen ollut nopeaa, viikossa ollut jo sellainen olo etten olisi synnyttänyt laisinkaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Imetin, vaikka vihasin sitä ja niin vihasi lapsikin. Molemmille jäi traumoja. Älkää antako pelotella itseänne pakkoimettämään. Ei sillä muta vaikutusta ole äidin toipumiseen kuin että nopeuttaa kohdun supistumista ja laihtumista - mut miettikää että kaikki teidän elämänne aikana keräämät ympäristömyrkyt on varastoituneet siihen rasvaan, mikä liukenee maitoon kun laihdutte!
Imetyksen tuki ry tai neuvola voi auttaa, imetyksen kanssa on usein ongelmia, mutta ne voidaan korjata, se äidinmaito on kuitenkin parasta ravintoa vauvalle. Tosin jos lääkitys sen estää, niin tietenkään silloin ei pidä imettää.
En imettänyt. Lapsi sai apteekin kalliimpaa ja parempaa korviketta. On kasvanut terveeksi, fiksuksi ja hyvinvoivaksi koululaiseksi jne. Pidin lähes jatkuvasti sylissä muuten vain vauvana, joten läheisyyttäkin sai riittämiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en imettänyt. En osaa tietenkään sanoa, olisiko palautuminen ollut nopeampaa jos olisin imettänyt. Fyysinen palautuminen ei tuottanut mielestäni ongelmaa, mutta henkinen puoli kylläkin. Tässä uskon, että päätökseni jättää imettämättä oli osasyynä. Vaikka olin varma päätöksestäni, silti tunsin jonkinlaista syyllisyyttä. Kai. En tiedä, mutta kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta aivan selvästi, vaikkei sitä diagnoisoitukaan koskaan.
Jos nyt tällä tiedolla saisin valita uudestaan, ehkä imettäisin, tai ainakin yrittäisin. Ehkä en..
En imettänyt kumpaakaan lapsistani. Sisäänpäin kääntyneistä nänneistä ei saanut imuotetta,ja lypsäminenkin on tosi tehotonta.Rinnat olivat siis täynnä maitoa,jota vain ei saanut pois ja sain molempien lasten kohdalla rintatulehduksen. Luovuin sitten melko nopeasti imetyksen yrittämisestä. Paraneminen lienee ollut ensimmäisen lapsen kohdalla nopeampaa.
n33
En usko että toipumiseen vaikuttaa mitenkään.