Lue keskustelun säännöt.
Tehdään Suomen historiaa tutuksi ja tehdään ketju jossa kerrot n 10 cm pituisesti
01.07.2019 |
Lyhyesti oman heimosi (synnyinpaikkakuntasi)paikkakunnan läänin historian, sen pääkohdat. Menen opiskelemaan omaani. Aloittakoon hän joka jo osaa kertoa sen valmiiksi. Mainitse heimo ja asuinseutu.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Heimo Karjalaiset, Paikkakunta Ilomantsi
Historia:
Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. 1300- luvulla moni ortodoksi käännytettiin miekalla luterilaiseksi. Moni menehtyi kun ei kääntynytkään. I verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Elämä oli todella köyhää ja leipä kirjaimellisesti kiven takana. Savolaisten kanssa oli kahakoita, karjalan kieli vaihtui sekalaiseksi P -Karjalan murteeksi ja sakoittui muistuttamaan savon murretta.
Möhkön rautaruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Rautaa järvistä hankittuna olivat hamunneet jo viikingitkin muinoin. Ilomantsin kirkonkylä oli isompi kuin Joensuu .Sen jälkeen alkoivat puusavotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille. Väestö väheni alueelta kun teollistuminen jatkui, muihin kaupunkeihin.
Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa, mutta paluumuuttivat ahkerasti ja asettuivat sukunsa sijoille. Ilomantsissa on runonlaulajaperinne ja muutamia merkittäviäkin lausujia joilta Lönnroth keräsi tietoja. Koristeellisuus ja kädenjäljen huolellisuus ovat Ilomatsilainen piirre. Talouksissa valmistettiin ennen sotia ja sen jälkeenkin lähes kaikki itse.
Pakko lisätä: sodat ratkesivat pitkälti ilomatsilaisten ja hämäläisvahvistuksen taistellessa ja jatkosodan hyvät rauhan ehdotkin saatiin juuri siksi että puolia pystyttiin pitämään kauan. Muuten korvaukset olisivat olleet mahdottomat. Kenraali Raappana miehineen kunnostautui, koska tunsi maastot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaa kuulla lisää....käydän koko Suomi lävitse, ottakaa vaikka Wikista suoraan ellei luonnistu muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heimo Karjalaiset, Paikkakunta Ilomantsi
Historia:
Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. 1300- luvulla moni ortodoksi käännytettiin miekalla luterilaiseksi. Moni menehtyi kun ei kääntynytkään. I verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Elämä oli todella köyhää ja leipä kirjaimellisesti kiven takana. Savolaisten kanssa oli kahakoita, karjalan kieli vaihtui sekalaiseksi P -Karjalan murteeksi ja sakoittui muistuttamaan savon murretta.
Möhkön rautaruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Rautaa järvistä hankittuna olivat hamunneet jo viikingitkin muinoin. Ilomantsin kirkonkylä oli isompi kuin Joensuu .Sen jälkeen alkoivat puusavotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille. Väestö väheni alueelta kun teollistuminen jatkui, muihin kaupunkeihin.
Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa, mutta paluumuuttivat ahkerasti ja asettuivat sukunsa sijoille. Ilomantsissa on runonlaulajaperinne ja muutamia merkittäviäkin lausujia joilta Lönnroth keräsi tietoja. Koristeellisuus ja kädenjäljen huolellisuus ovat Ilomatsilainen piirre. Talouksissa valmistettiin ennen sotia ja sen jälkeenkin lähes kaikki itse.
Pakko lisätä: sodat ratkesivat pitkälti ilomatsilaisten ja hämäläisvahvistuksen taistellessa ja jatkosodan hyvät rauhan ehdotkin saatiin juuri siksi että puolia pystyttiin pitämään kauan. Muuten korvaukset olisivat olleet mahdottomat. Kenraali Raappana miehineen kunnostautui, koska tunsi maastot.
Korpisodan suurvoitto: https://areena.yle.fi/1-750382#autoplay=true
Olen syntynyt 1960-luvun alussa Helsingissä, mutta en ole paljasjalkainen stadilainen. Vanhempani ovat Hämeestä ja Keski-Suomesta. Mulla ei ole heimoa, koska en ole sen paremmin hämäläinen, keskisuomalainen kuin stadilainenkaan. Olin 11 v, kun vanhempani päättivät muuttaa Helsingin maalaiskuntaan (käytettiin myös nimitystä Helsingin pitäjä ennen vuotta 1865), josta muutamaa kuukautta myöhemmin tuli Vantaan kauppala ja pari vuotta myöhemmin Vantaan kaupunki.
Vantaa on saanut nimensä kaupungin läpi virtaavasta joesta, jota aikoinaan hämäläiset kutsuivat Vantaan joeksi. Paikkakunnan historiasta on olemassa tietoa jo 1330-luvulta lähtien. 14.9.1331 annettiin käsky, jossa jokaisen 7 v täyttäneen piti antaa naula voita kymmenyksenä piispalle. Asukkaita täällä on siis ollut jo satoja vuosia, Vantaa alkoi kuitenkin kasvaa kasvaa 1960- ja erityisesti 1970-luvulla maaltamuuton ansiosta. Sinne tänne nousi uusia lähiöitä ja palveluita lähiöihin. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee aika keskellä kaupunkia ja on monelle suomalaiselle tuttu paikka matkalla maailmalle. Vantaa on pääkaupunkiseudun aliarvostetuin asuinpaikka ja sen vuoksi myös edullisin. Tänne on sekoittunut iso määrä eri heimojen ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkomaan juurensa tai jotka - kuten minä - ovat syntyneetkin juurettomina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heimo Karjalaiset, Paikkakunta Ilomantsi
Historia:
Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. 1300- luvulla moni ortodoksi käännytettiin miekalla luterilaiseksi. Moni menehtyi kun ei kääntynytkään. I verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Elämä oli todella köyhää ja leipä kirjaimellisesti kiven takana. Savolaisten kanssa oli kahakoita, karjalan kieli vaihtui sekalaiseksi P -Karjalan murteeksi ja sakoittui muistuttamaan savon murretta.
Möhkön rautaruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Rautaa järvistä hankittuna olivat hamunneet jo viikingitkin muinoin. Ilomantsin kirkonkylä oli isompi kuin Joensuu .Sen jälkeen alkoivat puusavotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille. Väestö väheni alueelta kun teollistuminen jatkui, muihin kaupunkeihin.
Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa, mutta paluumuuttivat ahkerasti ja asettuivat sukunsa sijoille. Ilomantsissa on runonlaulajaperinne ja muutamia merkittäviäkin lausujia joilta Lönnroth keräsi tietoja. Koristeellisuus ja kädenjäljen huolellisuus ovat Ilomatsilainen piirre. Talouksissa valmistettiin ennen sotia ja sen jälkeenkin lähes kaikki itse.
Pakko lisätä: sodat ratkesivat pitkälti ilomatsilaisten ja hämäläisvahvistuksen taistellessa ja jatkosodan hyvät rauhan ehdotkin saatiin juuri siksi että puolia pystyttiin pitämään kauan. Muuten korvaukset olisivat olleet mahdottomat. Kenraali Raappana miehineen kunnostautui, koska tunsi maastot.
Korpisodan suurvoitto: https://areena.yle.fi/1-750382#autoplay=true
"Tavattiin Nl- ambulanssi joka oli jumittunut sinne, annettiin niille tupakkaa ja jatkettiin matkaa"- silloin oli inhimillisyyttä vihollistakin kohtaan! Amen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten mitataan se 10cm? Millasella näytöllä, millä resoluutiolla?
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960-luvun alussa Helsingissä, mutta en ole paljasjalkainen stadilainen. Vanhempani ovat Hämeestä ja Keski-Suomesta. Mulla ei ole heimoa, koska en ole sen paremmin hämäläinen, keskisuomalainen kuin stadilainenkaan. Olin 11 v, kun vanhempani päättivät muuttaa Helsingin maalaiskuntaan (käytettiin myös nimitystä Helsingin pitäjä ennen vuotta 1865), josta muutamaa kuukautta myöhemmin tuli Vantaan kauppala ja pari vuotta myöhemmin Vantaan kaupunki.
Vantaa on saanut nimensä kaupungin läpi virtaavasta joesta, jota aikoinaan hämäläiset kutsuivat Vantaan joeksi. Paikkakunnan historiasta on olemassa tietoa jo 1330-luvulta lähtien. 14.9.1331 annettiin käsky, jossa jokaisen 7 v täyttäneen piti antaa naula voita kymmenyksenä piispalle. Asukkaita täällä on siis ollut jo satoja vuosia, Vantaa alkoi kuitenkin kasvaa kasvaa 1960- ja erityisesti 1970-luvulla maaltamuuton ansiosta. Sinne tänne nousi uusia lähiöitä ja palveluita lähiöihin. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee aika keskellä kaupunkia ja on monelle suomalaiselle tuttu paikka matkalla maailmalle. Vantaa on pääkaupunkiseudun aliarvostetuin asuinpaikka ja sen vuoksi myös edullisin. Tänne on sekoittunut iso määrä eri heimojen ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkomaan juurensa tai jotka - kuten minä - ovat syntyneetkin juurettomina.
Tulipa paljon tietoa jota ei tiedetty, kiitokset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt hep, lisää! Tehdään Suomi tutuksi myös historian osalta! Vahvistetaan juuriamme ja sukujamme!
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960-luvun alussa Helsingissä, mutta en ole paljasjalkainen stadilainen. Vanhempani ovat Hämeestä ja Keski-Suomesta. Mulla ei ole heimoa, koska en ole sen paremmin hämäläinen, keskisuomalainen kuin stadilainenkaan. Olin 11 v, kun vanhempani päättivät muuttaa Helsingin maalaiskuntaan (käytettiin myös nimitystä Helsingin pitäjä ennen vuotta 1865), josta muutamaa kuukautta myöhemmin tuli Vantaan kauppala ja pari vuotta myöhemmin Vantaan kaupunki.
Vantaa on saanut nimensä kaupungin läpi virtaavasta joesta, jota aikoinaan hämäläiset kutsuivat Vantaan joeksi. Paikkakunnan historiasta on olemassa tietoa jo 1330-luvulta lähtien. 14.9.1331 annettiin käsky, jossa jokaisen 7 v täyttäneen piti antaa naula voita kymmenyksenä piispalle. Asukkaita täällä on siis ollut jo satoja vuosia, Vantaa alkoi kuitenkin kasvaa kasvaa 1960- ja erityisesti 1970-luvulla maaltamuuton ansiosta. Sinne tänne nousi uusia lähiöitä ja palveluita lähiöihin. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee aika keskellä kaupunkia ja on monelle suomalaiselle tuttu paikka matkalla maailmalle. Vantaa on pääkaupunkiseudun aliarvostetuin asuinpaikka ja sen vuoksi myös edullisin. Tänne on sekoittunut iso määrä eri heimojen ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkomaan juurensa tai jotka - kuten minä - ovat syntyneetkin juurettomina.
Jos löydätte paikkakuntanne historiaa arkistoista videoina niin kiinnostaa! MIten elettiin, miten sota-aika ja miten kulttuuri ollut jne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten mitataan se 10cm? Millasella näytöllä, millä resoluutiolla?
Vapaalla vaan. Tutkikaan sen paikkakunnan juuret josta olette ja /tai tunnette juurtuneenne, vanhempienne taustat. Siten sinä tiedät kuka olet ja miksi ajattelet niinkuin ajattelet vasta. Nämä kiinnostaa kyllä paljon, ihan sellaisenaan, mikä on muovannut suomalaista?
Olen Tamperelainen.
Kaupungin on perustanut yksin niistä voimista, jotka ovat muovanneet ”suomalaisuutta”, eli Ruotsin kuningas 1770-luvulla paikalle, jossa ei sitä ennen ollut mitään muuta kuin kerran vuodessa käytetty markkinapaikka. Kuvaavaa suomalaisuutta muokkaaville tekijöille on, että uuden kaupungin ajateltiin voivan menestyä vain, jos sinne saadaan riittävästi kauppiaita ja tehtailijoita ulkomailta. Siksi keskustorin ympärille kaavoitettiin alunperin neljän kirkkokunnan kirkot. Vain yksi niistä saatiin rakennettua. Finlaysonin tehtaille kyllä rakennettiin kveekarikirkko mutta vasta Nottbeckien aikana - ulkomaalaisia Skotlannista ja Venäjältä hekin. Heidän tehtaassaan kehrättiin kangasta Intiasta tuodusta puuvillasta joka sitten myytiin Venäjälle - paikkakunnan historia oli siis globaali alusta alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen Tamperelainen.
Kaupungin on perustanut yksin niistä voimista, jotka ovat muovanneet ”suomalaisuutta”, eli Ruotsin kuningas 1770-luvulla paikalle, jossa ei sitä ennen ollut mitään muuta kuin kerran vuodessa käytetty markkinapaikka. Kuvaavaa suomalaisuutta muokkaaville tekijöille on, että uuden kaupungin ajateltiin voivan menestyä vain, jos sinne saadaan riittävästi kauppiaita ja tehtailijoita ulkomailta. Siksi keskustorin ympärille kaavoitettiin alunperin neljän kirkkokunnan kirkot. Vain yksi niistä saatiin rakennettua. Finlaysonin tehtaille kyllä rakennettiin kveekarikirkko mutta vasta Nottbeckien aikana - ulkomaalaisia Skotlannista ja Venäjältä hekin. Heidän tehtaassaan kehrättiin kangasta Intiasta tuodusta puuvillasta joka sitten myytiin Venäjälle - paikkakunnan historia oli siis globaali alusta alkaen.
Ihan uutta kaikki miltei - tuo kirkkohomma on aika tuntematon setti monille varmaan.
Tuli mieleen tuo sana Tampere kun sehän on englanniksi käännettyä huonontua tms. Onko nimen alkuperästä kenelläkään tietoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Tamperelainen.
Kaupungin on perustanut yksin niistä voimista, jotka ovat muovanneet ”suomalaisuutta”, eli Ruotsin kuningas 1770-luvulla paikalle, jossa ei sitä ennen ollut mitään muuta kuin kerran vuodessa käytetty markkinapaikka. Kuvaavaa suomalaisuutta muokkaaville tekijöille on, että uuden kaupungin ajateltiin voivan menestyä vain, jos sinne saadaan riittävästi kauppiaita ja tehtailijoita ulkomailta. Siksi keskustorin ympärille kaavoitettiin alunperin neljän kirkkokunnan kirkot. Vain yksi niistä saatiin rakennettua. Finlaysonin tehtaille kyllä rakennettiin kveekarikirkko mutta vasta Nottbeckien aikana - ulkomaalaisia Skotlannista ja Venäjältä hekin. Heidän tehtaassaan kehrättiin kangasta Intiasta tuodusta puuvillasta joka sitten myytiin Venäjälle - paikkakunnan historia oli siis globaali alusta alkaen.
Ihan uutta kaikki miltei - tuo kirkkohomma on aika tuntematon setti monille varmaan.
Tuli mieleen tuo sana Tampere kun sehän on englanniksi käännettyä huonontua tms. Onko nimen alkuperästä kenelläkään tietoa?
Tampere on suomennosväännös ruotsinkielisestä nimestä Tammerfors (Tammerkoski). Englanninkielinen ”tamper” verbi ei tarkoita huonontamista, vaan ”koskemista” ja ”sekoittamista” (evidence has been tampered with, whisky is tampered), mutta sillä ei ole tekemistä asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960-luvun alussa Helsingissä, mutta en ole paljasjalkainen stadilainen. Vanhempani ovat Hämeestä ja Keski-Suomesta. Mulla ei ole heimoa, koska en ole sen paremmin hämäläinen, keskisuomalainen kuin stadilainenkaan. Olin 11 v, kun vanhempani päättivät muuttaa Helsingin maalaiskuntaan (käytettiin myös nimitystä Helsingin pitäjä ennen vuotta 1865), josta muutamaa kuukautta myöhemmin tuli Vantaan kauppala ja pari vuotta myöhemmin Vantaan kaupunki.
Vantaa on saanut nimensä kaupungin läpi virtaavasta joesta, jota aikoinaan hämäläiset kutsuivat Vantaan joeksi. Paikkakunnan historiasta on olemassa tietoa jo 1330-luvulta lähtien. 14.9.1331 annettiin käsky, jossa jokaisen 7 v täyttäneen piti antaa naula voita kymmenyksenä piispalle. Asukkaita täällä on siis ollut jo satoja vuosia, Vantaa alkoi kuitenkin kasvaa kasvaa 1960- ja erityisesti 1970-luvulla maaltamuuton ansiosta. Sinne tänne nousi uusia lähiöitä ja palveluita lähiöihin. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee aika keskellä kaupunkia ja on monelle suomalaiselle tuttu paikka matkalla maailmalle. Vantaa on pääkaupunkiseudun aliarvostetuin asuinpaikka ja sen vuoksi myös edullisin. Tänne on sekoittunut iso määrä eri heimojen ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkomaan juurensa tai jotka - kuten minä - ovat syntyneetkin juurettomina.
Tulipa paljon tietoa jota ei tiedetty, kiitokset!
No joo, myönnän takertuneeni aloituksen "heimo" -sanaan ja täällä Vantaalla ei ole mitään vantaalaisia yhdistävää heimoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Tamperelainen.
Kaupungin on perustanut yksin niistä voimista, jotka ovat muovanneet ”suomalaisuutta”, eli Ruotsin kuningas 1770-luvulla paikalle, jossa ei sitä ennen ollut mitään muuta kuin kerran vuodessa käytetty markkinapaikka. Kuvaavaa suomalaisuutta muokkaaville tekijöille on, että uuden kaupungin ajateltiin voivan menestyä vain, jos sinne saadaan riittävästi kauppiaita ja tehtailijoita ulkomailta. Siksi keskustorin ympärille kaavoitettiin alunperin neljän kirkkokunnan kirkot. Vain yksi niistä saatiin rakennettua. Finlaysonin tehtaille kyllä rakennettiin kveekarikirkko mutta vasta Nottbeckien aikana - ulkomaalaisia Skotlannista ja Venäjältä hekin. Heidän tehtaassaan kehrättiin kangasta Intiasta tuodusta puuvillasta joka sitten myytiin Venäjälle - paikkakunnan historia oli siis globaali alusta alkaen.
Ihan uutta kaikki miltei - tuo kirkkohomma on aika tuntematon setti monille varmaan.
Tuli mieleen tuo sana Tampere kun sehän on englanniksi käännettyä huonontua tms. Onko nimen alkuperästä kenelläkään tietoa?
Tampere on suomennosväännös ruotsinkielisestä nimestä Tammerfors (Tammerkoski). Englanninkielinen ”tamper” verbi ei tarkoita huonontamista, vaan ”koskemista” ja ”sekoittamista” (evidence has been tampered with, whisky is tampered), mutta sillä ei ole tekemistä asian kanssa.
Ok, asia valkesi, kiitoksia sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1960-luvun alussa Helsingissä, mutta en ole paljasjalkainen stadilainen. Vanhempani ovat Hämeestä ja Keski-Suomesta. Mulla ei ole heimoa, koska en ole sen paremmin hämäläinen, keskisuomalainen kuin stadilainenkaan. Olin 11 v, kun vanhempani päättivät muuttaa Helsingin maalaiskuntaan (käytettiin myös nimitystä Helsingin pitäjä ennen vuotta 1865), josta muutamaa kuukautta myöhemmin tuli Vantaan kauppala ja pari vuotta myöhemmin Vantaan kaupunki.
Vantaa on saanut nimensä kaupungin läpi virtaavasta joesta, jota aikoinaan hämäläiset kutsuivat Vantaan joeksi. Paikkakunnan historiasta on olemassa tietoa jo 1330-luvulta lähtien. 14.9.1331 annettiin käsky, jossa jokaisen 7 v täyttäneen piti antaa naula voita kymmenyksenä piispalle. Asukkaita täällä on siis ollut jo satoja vuosia, Vantaa alkoi kuitenkin kasvaa kasvaa 1960- ja erityisesti 1970-luvulla maaltamuuton ansiosta. Sinne tänne nousi uusia lähiöitä ja palveluita lähiöihin. Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee aika keskellä kaupunkia ja on monelle suomalaiselle tuttu paikka matkalla maailmalle. Vantaa on pääkaupunkiseudun aliarvostetuin asuinpaikka ja sen vuoksi myös edullisin. Tänne on sekoittunut iso määrä eri heimojen ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkomaan juurensa tai jotka - kuten minä - ovat syntyneetkin juurettomina.
Tulipa paljon tietoa jota ei tiedetty, kiitokset!
No joo, myönnän takertuneeni aloituksen "heimo" -sanaan ja täällä Vantaalla ei ole mitään vantaalaisia yhdistävää heimoa.
Juu ei se mittään, ajatus oli alunperin vaan saada heimotietoisuuden asteesta myös tietoa, ja se on myös yksi asia että heimot sekoittuneet. Minunkin sisarukseni lähtivät P-Karjalasta Helsinkiin ja muualle E-Suomeen. Sori jos se rajoitti turhaan aloituksessa.
Heimo Karjalaiset, Paikkakunta Ilomantsi
Historia:
Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. 1300- luvulla moni ortodoksi käännytettiin miekalla luterilaiseksi. Moni menehtyi kun ei kääntynytkään. I verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Elämä oli todella köyhää ja leipä kirjaimellisesti kiven takana. Savolaisten kanssa oli kahakoita, karjalan kieli vaihtui sekalaiseksi P -Karjalan murteeksi ja sakoittui muistuttamaan savon murretta.
Möhkön rautaruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Rautaa järvistä hankittuna olivat hamunneet jo viikingitkin muinoin. Ilomantsin kirkonkylä oli isompi kuin Joensuu .Sen jälkeen alkoivat puusavotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille. Väestö väheni alueelta kun teollistuminen jatkui, muihin kaupunkeihin.
Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa, mutta paluumuuttivat ahkerasti ja asettuivat sukunsa sijoille. Ilomantsissa on runonlaulajaperinne ja muutamia merkittäviäkin lausujia joilta Lönnroth keräsi tietoja. Koristeellisuus ja kädenjäljen huolellisuus ovat Ilomatsilainen piirre. Talouksissa valmistettiin ennen sotia ja sen jälkeenkin lähes kaikki itse.