Lue keskustelun säännöt.
Voiko empaattinen ihminen olla onnellinen tässä pahassa maailmassa?
14.06.2019 |
Noita onnellisuusketjuja lukiessa aina alan ajatella tätä. Olen itse hyvin empaattinen enkä ole koskaan ollut erityisen onnellinen. Onnellisuuttani pidättelee varmaan jotenkin alitajuisesti se että maailmassa on niin paljon kärsimystä, vääryyttä ja pahoinvointia, ja minuun ei päde "poissa silmistä poissa mielestä"-periaate. Kärsiviä on joskus lähipiirissä ja ihan aina vähintään tuntemattomissa ihmisissä.
Tarkennan sen verran, että sillä, että ei ole onnellinen tai ei ole erityisen onnellinen, en tarkoita masennusta enkä apaattisuutta. Olen nimittäin aktiivinen (teen vapaaehtoista auttamistyötä säännöllisesti), positiivinen ja iloinen melkein koko ajan. Onnellinen en ole eikä se ole minulle ongelma, vaan kuten olen itse ajatellut, vain seurausta mm. siitä, että olen poikkeuksellisen empaattinen.
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Vastaus otsikkoon: Voi, jos on tarpeeksi tyhmä empaattisuuden lisäksi.
Kommentissa mainitut taisivat alapeukuttaa laittamaani faktaa. Olette kaiketi onnellisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä herkkänä ja empaattisena ihmisenä ainakaan voi olla onnellinen, aikuismiten olen saanut tehtailtua sentään päänsisäisen rauhan tämän asian suhteen, ja hyväksynyt vaan sen että tää ei oo minunlaisen ihmisen maailma, muut arvot jyllää kuin omani, joten yritän parhaani mukaan vältellä itseni kuormittamista maailman vääryyksillä ja pahuudella, sillä tieto lisää tuskaa ja täytyy vaan panostaa siihen että elämänlaatu pysyisi edes siedettävänä, kun en minä sille paljon voi että tämä lajimme on näin paha ja huono, vaikka samalla vaivalla olisi voinut olla lajina hyväkin ja maailma olisi siten voinut kehittyä kauniimmaksi ja paremmaksi paikaksi elää, mut kun ei niin ei.
Vastaus otsikkoon: Voi, jos on tarpeeksi tyhmä empaattisuuden lisäksi.