Lue keskustelun säännöt.
Miten paljon aktiivista lomailua 10-vuotias lapsi kestää?
12.06.2019 |
Riippuu tietenkin tapauksesta. Omaa lasta on pyydetty viikon lomareissuun ja tämän jälkeen meillä jäisi kaksi viikkoa aikaa lomailla perheen kesken. Hirveästi ei ehtisi kotona huilata välissä. Tuossa ehdotetussa lomakohteessa on vaeltamista, ratsastusta, luontoretkiä ym. Seuraavaan kohteeseen matkustaisimme ja luvassa uimista, päiväretkiä ja sellaista perus lomasettiä. Mitä mieltä? Onko liian rankkaa?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysytkö tosissasi?😂
Kyllä -Ap
No kuule, kyllä normaali 10-vuotias ”kestää” tuollaisen lomailun.
Vierailija kirjoitti:
Kysytkö tosissasi?😂
Sanos muuta, aivan järkyttävää tämä nykypäivän helikopterivanhemmuus. Ihan kuin ne lapset olisi seitinohutta kristallia.
Tulee mieleen ne kaikki touhut mitä kaveriporukassa lapsuudessa tehtiin joka päivä, viikosta toiseen, koko kesäloman ajan. Kyllä olisi tämän päivän vanhemmilla pää pyörällä. Ja aivan varmasti lasuja tehtäis mappikaupalla.
Jos tuntuu että on jotenkin liikaa niin pitäkää se oman lomanne alku esim allaspäivinä, 1 tai 2 löysempää päivää siihen kärkeen. Teidänhän on helppo säädellä tekemisiänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuule, kyllä normaali 10-vuotias ”kestää” tuollaisen lomailun.
Varmasti kestää, mutta kyllä minusta on ihan fiksua miettiä kannataako koululaisen lomaa tunkea ihan täyteen suorittamista ja paikasta toiseen juoksemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule, kyllä normaali 10-vuotias ”kestää” tuollaisen lomailun.
Varmasti kestää, mutta kyllä minusta on ihan fiksua miettiä kannataako koululaisen lomaa tunkea ihan täyteen suorittamista ja paikasta toiseen juoksemista.
Juujuu. Mitähän suorittamista on kahden viikon rantalomassa?
Ja tuossa on kolmen viikon ohjelma. Koululaisen kesäloma on 2,5 kuukautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10-vuotias lapsi kestää enemmän aktiivisuutta kuin vanhempansa. =)
Siis minulla lapsi on reagoinut siirtymävaiheisiin aina voimakkaasti, mutta kai se normaali lapsi silti on. Koskaan ei ole ollut viikkoa pois kotoa ennen, joten ei mulla ole kokemusta, miten sellainen vaikuttaa. Itsellä lapsena oli paljon aktiviteettia, mutta kotona ja mökillä eli tutuissa ympäristöissä.
Hain vähän sitäkin, että onko lomailusta niin paljon iloa, jos on kovin aktiivista. Mutta itsehän se on päätettävä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tuossa on sinusta siis sitä varsinaista ”aktiivista”?
Se lapsi voi reagoida niihin siirtymiin myös siksi, että on tottumaton, koska kököttää aina kotona. Ja koska äiti jännittää niitä.
Mitä lapsi tekee muina lomapäivinä? Olen lomalla 4v kanssa ja kyllä me joka päivä tehdään kesäisiä lomajuttuja. Käydään uimassa, lapselle sopivissa lähiseudun matkailukohteissa, museoissa, eri leikkipuistoissa, metsässä, jne. Joka päivälle jotain kivaa, tänään uinti ja kesäteatteri.
Lisäksi tehdään pari reissua kotimaassa, mennään perheleirille ja mökkeillään. Ja hauskaa on.
En ymmärrä, miten voisi olla 10v jotenkin liikaa se, että kesällä reissaa? Eihän hänen siellä mitään suorittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa on sinusta siis sitä varsinaista ”aktiivista”?
Se lapsi voi reagoida niihin siirtymiin myös siksi, että on tottumaton, koska kököttää aina kotona. Ja koska äiti jännittää niitä.
Ei ole kyse siitä, esimerkiksi päiväkotiin ja pois siirtymiset olivat silminnähden stressaavia lähtöön ja paluuseen sopeutumisen kanssa, samoin koulun pari ekaa luokkaa. Ei ole paljon kotona vaan mm. ulkona kavereiden kanssa, monen päivän matkoja on ollut vain vähän. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa on sinusta siis sitä varsinaista ”aktiivista”?
Se lapsi voi reagoida niihin siirtymiin myös siksi, että on tottumaton, koska kököttää aina kotona. Ja koska äiti jännittää niitä.
Ei ole kyse siitä, esimerkiksi päiväkotiin ja pois siirtymiset olivat silminnähden stressaavia lähtöön ja paluuseen sopeutumisen kanssa, samoin koulun pari ekaa luokkaa. Ei ole paljon kotona vaan mm. ulkona kavereiden kanssa, monen päivän matkoja on ollut vain vähän. Ap
Eli se on erityislapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapset oli kymmenvuotiaina useammalla kesäleirillä, mökillä, kotona, kavereiden kotona ja mökeillä yökylässä yhdessä ja erikseen, paljon kotimaan matkailua ja tapahtumia ja aina jokaikinen kesä vauvasta asti vähintään parin viikon lomareissu (ja me nuohotaan niillä kaikki äyskäremuseot ja luontoretriitit ja valasveneet).
Ymmärrän erittäin hyvin ap n kysymyksen, koska meillä on kotona viihtyvä 10 vuotias. Unelmalomansa olisi oikeasti olla vaan kotona ja kavereiden kanssa, piirrellä, käydä lähirannassa ja olla kännykällä.
Oma tahto vahvistuu koko ajan eikä pikku pyrähdyksille vanhempien kanssa ole pakko lähteä. Ei useinkaan enää lähdekään, eivätkä vanhat saat jäätelön tai siellä voi nähdä lehmiä enää saa häntä innostumaan.
Usein lähteminen kivoihinkin paikkoihin takkuaa. Isosiskonsa on paljon mukautuvampi ja välillä pikkusiskon vastahakoisuus ärsyttääkin kun olemme kovia reissaamaan. Matkalla hän haluaisi vain rantapäiviä ja yritämme etsiä kompromisseja. Mutta ihan kuin hän ei oikeasti vielä tajua kesälomaansa kokonaisuutena, että hänellä on oikeasti yli kuukausi sellaista aikaa että kotinurkista ei tarvitse lähteä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän erittäin hyvin ap n kysymyksen, koska meillä on kotona viihtyvä 10 vuotias. Unelmalomansa olisi oikeasti olla vaan kotona ja kavereiden kanssa, piirrellä, käydä lähirannassa ja olla kännykällä.
Oma tahto vahvistuu koko ajan eikä pikku pyrähdyksille vanhempien kanssa ole pakko lähteä. Ei useinkaan enää lähdekään, eivätkä vanhat saat jäätelön tai siellä voi nähdä lehmiä enää saa häntä innostumaan.
Usein lähteminen kivoihinkin paikkoihin takkuaa. Isosiskonsa on paljon mukautuvampi ja välillä pikkusiskon vastahakoisuus ärsyttääkin kun olemme kovia reissaamaan. Matkalla hän haluaisi vain rantapäiviä ja yritämme etsiä kompromisseja. Mutta ihan kuin hän ei oikeasti vielä tajua kesälomaansa kokonaisuutena, että hänellä on oikeasti yli kuukausi sellaista aikaa että kotinurkista ei tarvitse lähteä mihinkään.
Ei ap kirjoittanut etteikö se lapsi viihtyisi matkoilla tai että hän haluaisi könnätä kotona.
Varmasti kestää, eli ei hajoa palasiksi, mutta sitten on niitä eroja lasten välillä. Minun mieheni lapset kun lähtevät heti kun koulu loppuu, ja ovat 2,5 viikkoa pois kotoaan, "muiden nurkissa", eli leirillä, mummolassa, meidän luona(asuvat siis äidillään), niin kyllä sen huomaa että aika kotoa, ja äidin uota pois on liian pitkä. Tämän lisäksi ovat vielä kesälomansa aikana 5vko pois kotoa, että äiti saa "omaa aikaa". Meillä tilanteen tekee hankalaksi se ettei lasten äiti halua olla enää lastensa kanssa, on ns. saanut heistä tarpeekseen, eikä ymmärrä että 10v on vielä sen verran pieni, että hän kaipaa ja tarvitsee äitiään. Vanhempi menee jo hyvin, eikä äitiä haluaisi nähdä juuri ollenkaan(teinit!) muttan nuoremmalla on suru puserossa, ja hän ei haua siitä puhua, koska on jo niin iso poika mukamas, ja olisi noloa että olisi koti-ikävä.
Sanoin siis että jos vanhemmat omailevat lapsen kanssa yhdessä, niin ei ole liian pitkä aika, mutta jos läheistä vanhempaa ei ole mukana, eli lapsi on esim. tosi paljon äitinpoika, isintyttö, niin voi olla että lapsella tulee ikävä sitä läheisempää vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti kestää, eli ei hajoa palasiksi, mutta sitten on niitä eroja lasten välillä. Minun mieheni lapset kun lähtevät heti kun koulu loppuu, ja ovat 2,5 viikkoa pois kotoaan, "muiden nurkissa", eli leirillä, mummolassa, meidän luona(asuvat siis äidillään), niin kyllä sen huomaa että aika kotoa, ja äidin uota pois on liian pitkä. Tämän lisäksi ovat vielä kesälomansa aikana 5vko pois kotoa, että äiti saa "omaa aikaa". Meillä tilanteen tekee hankalaksi se ettei lasten äiti halua olla enää lastensa kanssa, on ns. saanut heistä tarpeekseen, eikä ymmärrä että 10v on vielä sen verran pieni, että hän kaipaa ja tarvitsee äitiään. Vanhempi menee jo hyvin, eikä äitiä haluaisi nähdä juuri ollenkaan(teinit!) muttan nuoremmalla on suru puserossa, ja hän ei haua siitä puhua, koska on jo niin iso poika mukamas, ja olisi noloa että olisi koti-ikävä.
Sanoin siis että jos vanhemmat omailevat lapsen kanssa yhdessä, niin ei ole liian pitkä aika, mutta jos läheistä vanhempaa ei ole mukana, eli lapsi on esim. tosi paljon äitinpoika, isintyttö, niin voi olla että lapsella tulee ikävä sitä läheisempää vanhempaa.
Millä tavalla tää liittyy aloitukseen mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapsi tekee muina lomapäivinä? Olen lomalla 4v kanssa ja kyllä me joka päivä tehdään kesäisiä lomajuttuja. Käydään uimassa, lapselle sopivissa lähiseudun matkailukohteissa, museoissa, eri leikkipuistoissa, metsässä, jne. Joka päivälle jotain kivaa, tänään uinti ja kesäteatteri.
Lisäksi tehdään pari reissua kotimaassa, mennään perheleirille ja mökkeillään. Ja hauskaa on.
En ymmärrä, miten voisi olla 10v jotenkin liikaa se, että kesällä reissaa? Eihän hänen siellä mitään suorittaa.
Kokeilepa olla muutama päivä ihan vaan kotona ja katso mitä puuhaa se lapsi keksii itse itselleen kun ei ole joka päivälle jossain juoksemista.
Nosto