Häiritsevimmät näkemäsi elokuvat?
Mulla Unelmien sielunmessu - alkoi mielenkiintoisena ja tykkäsin hahmoista, ja sitten heidän kaikkien kohtalo olikin ihan kamala. Jäi ahdistus päälle koko päiväksi.
Mother! - tämä ei ollut alun perinkään kovin miellyttävä, mutta kun päästiin siihen sotakohtaukseen ja kannibalismiin, meni viimeinenkin nautinto katsomisesta. En tajua koko leffan ideaa, ihan käsittämätön.
Dancer in the Dark - ensin lauletaan ja tanssitaan, sitten tulee oikeudenkäynti ja teloitus. Laulut ovat osin häiritseviä - esim. miten monta askelta on hirttolavalle, vangit laulavat numeroita ja tanssivat kuin kyseessä oilsi joku hauskakin juttu.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Rosemarys baby.
Vieläkin välillä kyseinen leffa tulee mieleen ja kummallinen olo. Todella omituinen ja ahdistavahko.
Oli ahdistava mullekin. Ensin kaikki on herttaista ja sitten samat ihmiset muuttuvat pelottaviksi. Teki suuren vaikutuksen sekä hyvällä että pahalla tavalla.
Kauhuleffa The Ring. Siinä etenkin se filminpätkä, joka on erittäin häiritsevä. Mietin jo sitä katsoessani, että kuka oikeasti voi tällaista keksiä.
Seven. Leffan tunnelma on koko ajan todella painostava.
Molemmat hyviä elokuvia, mutta en halua katsoa uudelleen.
Lars von Trierin Antichrist, mikä oli kaikella tapaa todella vastenmielinen ja kammottava elokuva.
No ekana tulee mieleen Lars Von Trierin pätkät. Yllä mainittu Antichrist ja Nymphomaniac oli molemmat todella ahdistavaa kamaa...
Brimstone. Huoraamista, väkivaltaa, insestiä, uskovaisten kuvaamista ihan sairaina, hyhhyh.
Syvä joki. Ne jotka on nähneet tietää miksi.
Häiritseviä? Miksi ihmeessä minua häiritsisi joku elokuva jonka olen nähnyt? Outo kysymys.
Das Experiment. Saksalainen tositapahtumiin perustuva elokuva psykologisesta kokeesta.
Vierailija kirjoitti:
Häiritseviä? Miksi ihmeessä minua häiritsisi joku elokuva jonka olen nähnyt? Outo kysymys.
Jos eläytyy elokuviin vahvasti, niin voi tulla ahdistava olo. Varsinkin jos katselee jotain kauhuleffaa.
Ilmeisesti moni muukin on kokenut samaa, ei tämä minusta niin outo kysymys ole.
Happiness, vähän erilainen elokuva, vuodelta 1998. Vähemmän tunnetulta näyttelijältä Dylan Bakerilta vahva suoritus.
Elokuva tosin päättyi "onnellisesti".
Välillä osuu silmään näitä keskusteluja täällä palstalla ja aina ihmettelen kuka näitä elokuvia oikein katsoo? Tulee vaan mieleen mielenterveysongelmaiset ja jotkut yl*lautajonnet
Mothman - Sanansaattaja. Outo leffa, jossa Richard Gere pääosassa. Myös todella outo genre Gerelle, joka tekee yleensä romanttisia- tai draamaleffoja. Elokuvan perustuminen oikeisiin tapahtumiin lisää häiritsevyyttä. Jäi vähäksi aikaa kummittelemaan ainakin itsellä takaraivoon.
Hitchcockin Linnut. Elokuvassa oli paljon aukkoja jotka jäivät hämmentämään.
Vierailija kirjoitti:
Välillä osuu silmään näitä keskusteluja täällä palstalla ja aina ihmettelen kuka näitä elokuvia oikein katsoo? Tulee vaan mieleen mielenterveysongelmaiset ja jotkut yl*lautajonnet
Elokuvia katselevat kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset. Erittäin suosittu viihdemuoto.
Korealainen leffa Oldboy. Oli yllätys monessa mielessä.
Japanilainen leffa Battle Royale.
Aasialaisilla on omalaatuinen tapa nähdä asiat.
Ilmestyskirja. Nyt. Todella härö ja painajaismainen leffa. Ja se Marlon Brandonin hahmo, huh huh. Ei mikään kevyt sunnuntai-illan hömppä.
Leffani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä osuu silmään näitä keskusteluja täällä palstalla ja aina ihmettelen kuka näitä elokuvia oikein katsoo? Tulee vaan mieleen mielenterveysongelmaiset ja jotkut yl*lautajonnet
Elokuvia katselevat kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset. Erittäin suosittu viihdemuoto.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti täyttää mielen näin sairaalla kuvastolla? Elämässä on kivempiäkin asioita. Joo jännittäviä leffoja voi olla ihan kiva katsoa, mutta nää jotkut on niin överiällöttäviä. Elokuvateollisuuskin saa vaan lisää pontta, kuka onnistuu shokeeraamaan seuraavaksi ja keksii kaikista ällöttävimmän jutun.
Ja sitten ihmetellään miten Suomessa on niin paljon masentuneita ja mielialalääkkeitä ottavia...
The Texas Chain Saw Massacre (Texasin moottorisahamurhat, 1974)
Ei niin verinen, kuin elokuvan paha maine antaa ymmärtää, mutta harvinaisen häiriintynyt tunnelma koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Leffani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä osuu silmään näitä keskusteluja täällä palstalla ja aina ihmettelen kuka näitä elokuvia oikein katsoo? Tulee vaan mieleen mielenterveysongelmaiset ja jotkut yl*lautajonnet
Elokuvia katselevat kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset. Erittäin suosittu viihdemuoto.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti täyttää mielen näin sairaalla kuvastolla? Elämässä on kivempiäkin asioita. Joo jännittäviä leffoja voi olla ihan kiva katsoa, mutta nää jotkut on niin överiällöttäviä. Elokuvateollisuuskin saa vaan lisää pontta, kuka onnistuu shokeeraamaan seuraavaksi ja keksii kaikista ällöttävimmän jutun.
Ja sitten ihmetellään miten Suomessa on niin paljon masentuneita ja mielialalääkkeitä ottavia...
Saatat olla nyt väärässä ketjussa, jos tämän ketjun lukeminenkin ahdistaa noin kovin. Näitä leffoja katsotaan muuallakin kuin Suomessa.
Rosemarys baby.
Vieläkin välillä kyseinen leffa tulee mieleen ja kummallinen olo. Todella omituinen ja ahdistavahko.