Mikä korkeakoulun linja olisi sellainen "yleissivistävä"
Siis sellainen hyvä pohja, mistä sitten pääsisi opiskelemaan, mieleistä alaa...
Joo ehkä huonosti kuvailtu, mutta minua kiinnostaisi 'muuttaa maailmaa', siis tutkia, auttaa ja keksiä ongelmiin ratkaisuja.
Mutta mitä luin sosionomin työpaikoista, ne ei ihan houkuttele.
Kommentit (17)
No se olikin tyhmä otsikko kun en osannut oikein kertoa, mutta mikä olisi sellainen missä juurikin pääsisi muuttamaan maailmaa?
Jos haluut mahdollisimman paljon valtaa ja sekaantua muitten asioihin niin ryhdy lastensuojelun työntekijäksi. Sitten kun sähellät siellä menemään niin muista vaan, että joku saattaa joskus tehdä valituksen ja siitä lähtee sitten se kahden vuoden lähtölaskenta, mikä menee sen valituksen matkaamisessa sinne tuomarille asti.
Mutta sitten voit jatkaa, vaikka vihreiden poliitikkona, se on hitusen vaikeempaa, kun et ihan yksin kuitenkaan pysty lakeja rustaamaan, vaan tarviit siihen tarpeeksi samanmielistä porukkaa. Siihen voit sitten yhdistää somevaikuttamista esim. videoita ja vuodatuksia, jostain kokemastasi epäkohdasta. Tässä auttaa, jos olet nainen. Jos et ole, niin pistäppä paperit vetämään samantien. Ja toinen hyvä olis sellainen käänteinen MJ-muutos, eli leveempää nenää ja tummempaa pigmenttiä, niin vaikutusvalta kasvaa kohisten. Sit vaan luovasti yrittäjän riskillä kokeilemaan mistä saisit isoimman mekkalan kehitettyä.
Ap täällä
Miksi otat noin negatiivisesti sen että haluan muuttaa maailmaa? Juuri tuollaiset ilkeät olettamukset ovat saaneet mut haluamaan muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi elää.
Otsikon perusteella ajattelin yliopisto-opintoja. En osaa vanhan liiton naisena ajatella AMK:ta tässä yhteydessä.
Yleissivistävänä ja samalla melko heppoisena pitäisi yleistä kasvatustiedettä. Tulee sopivasti sosiologiaa, psykologiaa, koulutuspolitiikkaa, historiaa jne.
Tästä saa peruspohjan moneen erikoistumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Otsikon perusteella ajattelin yliopisto-opintoja. En osaa vanhan liiton naisena ajatella AMK:ta tässä yhteydessä.
Yleissivistävänä ja samalla melko heppoisena pitäisi yleistä kasvatustiedettä. Tulee sopivasti sosiologiaa, psykologiaa, koulutuspolitiikkaa, historiaa jne.
Tästä saa peruspohjan moneen erikoistumiseen.
Tuo kuulostaa hyvältä! Enpä tullut Yliopistoa ajatelleeksi. T. Ap
Vähän täsmennystä kannattaa miettiä. Ilman kunnon suuntaa ja motivaatiota se yleissivistävyys helposti tarkoittaa sitä, mikä suurimmalla varmuudella vie kortistoon. Miten haluat muuttaa maailmaa? Onko sulla vahvuuksia? Intohimoja?
Vierailija kirjoitti:
Vähän täsmennystä kannattaa miettiä. Ilman kunnon suuntaa ja motivaatiota se yleissivistävyys helposti tarkoittaa sitä, mikä suurimmalla varmuudella vie kortistoon. Miten haluat muuttaa maailmaa? Onko sulla vahvuuksia? Intohimoja?
Hyvä mielikuvitus, ongelmanratkaisukyky, filosofinen ajattelu, lehmän hermot..
Inhoan sitä kun nykyään maailma on niin negatiivista, haluan sille saada jotain muutosta aikaiseksi.
En tiedä onko mahdollista, mutta voihn sitä aina yrittää.
Lähtisin hakeutumaan sosiaalityön opintoihin, ja lisinä opiskelisin muita yhteiskuntatieteitä, mm. sosiologiaa sekä hallinto- ja sosiaalioikeutta, sekä tietenkin tilastotiedettä.
Saat parantaa maailmaa joko konkreettisesti tekemällä sosiaalityötä TAI voisit lähteä sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden tutkijaksi, hakeutumaan projekteihin ja tutkimustyöhön, jotka paneutuvat tämän maan sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin, mm. köyhyyteen, päihteiden käyttöön ym. Tätä kautta voisit oikeasti vaikuttaa politiikkaan ja rakenteisiin. Eräs tämän tyyppisistä suomalaisista vaikuttajista on Maria Ohisalo.
Omasta kokemuksestani sanoisin, että muuttaaksesi maailmaa helpoimmin tai varmimmin on hyvä hankkia konkreettinen osaaminen alalla, jolla on käyttöä eri puolilla maailmaa. Sosiologia, kehitysmaatutkimus, ympäristönsuojelutiede yms. ovat kiinnostavia ja erittäin hyödyllisiä ajatusmaailman avartajia, enkä halveksu niitä. Käytännön työllistyminen oli kuitenkin esim. 10 v sitten helpompaa meille, jotka vaihdoimme pääaineen etsintävaiheen myötä tekniikkaan, lääketieteeseen, elintarvikehygieniaan, tilastotieteeseen tai fysiikkaan yms. Toki moni noiden yleissivistävien aiheiden pääaineopiskeijoistakin työllistyi haavealalleen, mutta ehkä vaikeammin. Yhtä lailla tarvitaan esim. taloushallintoa, it-osaajaa, terveystarkastajan ja eläinlääkärin osaamista, sairaanhoitajaa, sähköasentajaa ja ammattilogistikkoa kehitysapuprojekteissa yms, koska konkreettista ongelmanratkaisua on myös tehtävä siellä missä kotimaassakin. Riippuu, haluatko parantaa maailmaa koti- vai ulkomailla, mihin lopulta kallistutkaan, ja miltä osin pidät sen parantamista motivoivana pitkään. Fysioterapeutit, opettajat, terveydenhuollon ammattilaiset, putkimiehet, siivoojat, oikeastaan kaikki tuntemani motivoituneet ammattilaiset tekevät päivittäin työtä juuri parantaakseen muiden elämää. Myös viestinnän ihmiset.
Yliopisto on yleissivistävä opinahjo kaikkiaan, ja sivuaineita voi valita kiinnostuksen mukaan aika laajalti, käydä kurssin pari katsomassa, onko siellä aihe, joka vie mennessään. Ei valinta kaikilla osu aina kerralla, ja eri yhdistelmillä löytyy ns oma osaamiskokonaisuus kullekin.
Ammattikorkeista en osaa sanoa, mutta lue kuvauksia tulevista ammateista ja kysele, yhtä lailla niistä tulee ihmisiä mitä erilaisimpiin töihin.
Talouskoulu pakolliseksi. Elämä on kuitenkin käytäntöä.
Oletko kysynyt ammatinvalintaohjausta?
Suosittelen katsomaan myös amk:sta insinööriopintoja tai yliopistolta diplomi-insinöörin opintoja. Jos maailman parantaminen kiinnostaa ja haluaa koulutuksen, jonka perusteella voi hakeutua erilaisten aiheiden pariin, tekniikan alan tutkinto on todella hyvä pohja.
Mikäpä olisi konkreettisempaa maailmanparannusta kuin vaikkapa suunnitella puhdasta vettä maailman suurkaupunkeihin tai koordinoida projektia, joissa kehitetään terveydenhoitoa eteenpäin? Mahdollisuuksia on todella monia.
Itse olen kirjallisuuden maisteri äidinkielenopettajan pätevyydellä ja suosittelen kyllä myös humanistisia tieteitä, jos sellainen kiinnostaa enemmän. Työurat ovat nykyään hyvin monipolvisia ja minäkin olen nykyään ihan toisen alan hommissa, työttömänä en ole ollut koskaan. Työnantajat ovat arvostaneet laajaa yleissivistystä, jonka ansiosta ole pystynyt tarttumaan monenlaisiin kehitystehtäviin urani aikana.
Siis sellainen hyvä pohja, mistä sitten pääsisi opiskelemaan, mieleistä alaa...
Alanvaihto on nykyään todella hankalaa, ellei mahdotonta, koska suurin osa paikoista menee ensikertalaisille ja todistusvalinnan suuntaan ollaan menossa enemmän. Kannattaa siis miettiä todella tarkkaan, että mitä hakee opiskelemaan, etenkin, jos sinulla on ensikertalaisstatus. Ei siis kannata haikailla jotain yleissivistävää, ja kuvitella sen jälkeen pääsevänsä opiskelemaan sitä varsinaista mielenkiintoista alaa. Voi olla, että et sinne yleissivistäväänkään pääse.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt ammatinvalintaohjausta?
Sepä tässä onkin, kävin ammatinvalintapsykologilla, joka sanoi, että sovellun mille alalle vaan. Kysyin että no onko sitten jotain mitä mun ei kannat tehdä, vastasi "myyjä, joka vaikuttaa muiden mielipiteisiin, esim automyyjä, ei oikein muuta tule mieleen."
Ap, kiinnostaisiko sinua sosiaalipsykologia (ihmisten/ihmisryhmien toimintaa tutkiva tiede) tai yhteiskunnallinen muutos? Yhteiskunnallista muutosta voi opiskella Helsingin yliopistossa. Hallintotieteet antaa myös erikoistumissuunnasta riippuen valmiudet työskennellä hallinnollisella alalla. Eikä se tarkoita vaan politiikkaa, vaan voit työskennellä kunnalla tai esim. koulutukseen liittyvien asioiden parissa.
Molemmat alat ovat yleissivistäviä, mutta aika teoreettisia ja vaativat lukupäätä. Opiskelen yliopistossa itse valtiotieteitä, enkä huolehtisi työllisyydestä vielä hakuvaiheessa. Paljon riippuu omista sivuainevalinnoista ja siitä, hakeeko opiskeluaikana esimerkiksi harkkaan.
Jos ym. alat ei nappaa, ehkä sinun kannattaisi lähteä vähän "alempaa" miettimään alaa, kuin maailman parantaminen. Haluatko parantaa Suomen oloja, vai vaikka kehitysmaiden? Ihan esimerkkinä: Mikä asia sinua eniten kiinnostaa, ihmisten väliset riidat, poliittiset päätökset? Lasten köyhyys? Ja siitä sitten voi miettiä ylöspäin, mikä ala voisi valmistaa tähän. Keskivertoihmisellä on nykyisin muistaakseni 5 ammattia, ja urapolkuja monia - kaikkea ei todellakaan siis tarvitse tietää tai suunnitella :)
Siis häh, opiskele alalle jossa työllistyt etkä opiskele mitää yleshömppää kuten valtiotiedettä tai sosionomiaa. Meillä on kortistossa ihan tarpeeksi noita hömppä maistereita jotka eivät työllisty kuin yliopistoon tai eduskuntaan. Suomi tarvitsee veronmaksajia eikä verovaroilla elätettäviä.