Tunne, että on tauolla oikeasta elämästä

Vaivaako muilla? Vai olenko aina ollut tässä tilassa, nyt vain tietoinen tästä tunteesta. Eli tasapaksua arkea, toistoa ja tyhjä pää. Ei mitään unelmia, ei mitään uusia tavoitteita. Yhtäkkiä mikään ei oikein kiinnosta tai kaikki tuntuu yhtä turhalta. Omistusasunto on, vakituinen työpaikka, lapset, mies. Materia ja mammona ei motivoi, tulevaisuuskuvassa ei ole visioita. En odota mitään. Ahdistaa. Miksi ihmeessä eläminen on niin vaikeaa, että jos ei ole hankaluuksia, pää alkaa niitä tuottamaan?!