En saa mitään otetta perheenjäseniin.

Lopeta tienien ja miehen vaatteiden huolto ja siivouspalvelu. MIehen osalta voit lopettaa ruokahuollon ja pitää huolta vain lasten ruokkimisesta. Kun kysymyksiä alkaa herätä palveluiden loppumisesta, niin sanot että apua tulee ihan yhtä paljon sinulta heille kuin heiltä sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Lopeta tienien ja miehen vaatteiden huolto ja siivouspalvelu. MIehen osalta voit lopettaa ruokahuollon ja pitää huolta vain lasten ruokkimisesta. Kun kysymyksiä alkaa herätä palveluiden loppumisesta, niin sanot että apua tulee ihan yhtä paljon sinulta heille kuin heiltä sinulle.

*teinien*

Hoitaako mies sitä teidän pienintä lastanne edes? Tekeekö ruokaa? Tekeekö se mies mitään kotitöitä, vie roskat, käy kaupassa tms? Onko oikeasti niin että mies ei tee yhtään mitään?

Oma vikasi kun olet tuollainen tossu. Me ollaan erottu ja ex on kysynyt varmaan kymmeniä kertoja miten saan lapset tekemään asioita kuten siivoaminen? Olen vastannut että käsket vain tehdä. En tiedä miten sen on naisilla niin vaikeaa saada lapset tottelemaan? Eihän niille tarvi kuin sanoa.

Uskalla jättää siivoamatta! Huolehdi sinä että keittiö on sen verran siisti että ruoka pysyy syötävän hygienisenä. Mutta katso kuinka pian perheen muu väki herää tilanteeseen, jossa äitiä ei yksinkertaisesti huvita enää katsella tuollaisia fletkumatoja. Tiedän että tämä vaatii tiukkaa päätöstä olla tarttumatta imuriin tai rättiin, mutta tee se.

Vierailija kirjoitti:

Hoitaako mies sitä teidän pienintä lastanne edes? Tekeekö ruokaa? Tekeekö se mies mitään kotitöitä, vie roskat, käy kaupassa tms? Onko oikeasti niin että mies ei tee yhtään mitään?

Ei tee ruokaa. Välillä vaihtaa vaipat ja vie lapsen äidilleen missä saa täyden palvelun. Yleensä laittaa lapselle lastenohjelmat pyörimään, että saa maata sohvalla ja soitella kavereiden kanssa. Roskat vie jos on lähdössä ja annan ne hänelle. Kaupassa käy harvoin ja joudun pyytämään ja tekemään ostoslistan. Ei osaa muuten tuoda mitä tarvitaan. Palkkatöitä tekee ja niin raskasta ettei vapaa-aikana oikein muuta jaksaisi.

Ap

Lapsuudenperheessäni äitimme oli kotiäitinä, ja hän ilmaisi joskus vastaavia kokemuksia. Äitimme piti järjestystä kodissamme ja kertoi joskus kokevansa, että me muut perheenjäsenet olemme lyöttäytyneet yhteen ja saatamme esim. vastata humoristisella heitolla johonkin hänen kritiikkiinsä tai pyyntöönsä kodin järjestystä koskien.

Vanhempamme perustivat perheen melko nuorina, ja isämme oli kieltämättä vähän lapsellinen nuorena, sellaisella humoristisella tavalla.

Jos nyt menisin takaisin lapsuuteeni ja nuoruuteeni, olisin huomaavaisempi suhteessa äitiini arkisissa tilanteissa. Nyt aikuisena, kun käyn vanhempieni luona, teen tietenkin kotitöitä ilman erillistä pyyntöä.

Kotonamme pidettiin välillä, melko harvoin kyllä, vakavia keskusteluja aiheesta, ja aina niiden jälkeen kaikki sujui paremmin jonkin aikaa. Ehkä olisi pitänyt säännöllisesti ja useammin pitää noita keskusteluja?

Vierailija kirjoitti:

Oma vikasi kun olet tuollainen tossu. Me ollaan erottu ja ex on kysynyt varmaan kymmeniä kertoja miten saan lapset tekemään asioita kuten siivoaminen? Olen vastannut että käsket vain tehdä. En tiedä miten sen on naisilla niin vaikeaa saada lapset tottelemaan? Eihän niille tarvi kuin sanoa.

Meillä sama, mutta en sanoisi miehen exää tossuksi. Kun katsoo tuollaista  tilannetta tälleen hieman ulkopuolisena, niin huomaa mitä äiti tekee lasten kanssa väärin. En silti viitsi sanoa mitään, kun ei usko lastensa isääkään kun hän kertoo miten meillä tehdään, ihmettelee vain miksi lapset laittavat meidän luona ollessaan ruokaa, tiskaavat, ja petaavat sänkynsä, mutta äidin luona eivät. 

Sen vihjeen voin antaa, että kyse ei ole niinkään siitä mitä tehdään, vaan siitä ilmapiiristä missä ollaan. Meillä ei kukaan martyroi, ei huuda, ei pakota, ei uhkaile, ei kiristä, ei vaani selän takana kyttäämässä ja neuvomassa jatkuvasti. Ei motkota että pitää tehdä paremmin, ei tee puolesta uudelleen jne. Tämä ei vain mene kaikkien kaaliin, ei vaikka mikä olisi!

Ilmoitat, että kotitöiden teko nykymeiningillä lakkaa osaltasi heti paikalla koska syksyllä olet menossa töihin eikä homma enää siinä vaiheessa toimi ja pitää alkaa totutella. Halukkaat voivat tulla juttelemaan kanssasi uudesta työnjaosta kun siltä tuntuu.

Valitset joukosta ne kotityöt, joiden tekoa jatkat oman mukavuutesi takia. Itse jatkoin ruoan laittamista koska teen hyvää ruokaa, mutta esimerkiksi pyykeistä hoidin vain omani. En imuroinut, en koskenut tiskeihin kattiloita lukuun ottamatta, en laittanut tavaroita paikalleen etc. etc. Kun sotku alkoi sattua päähän lähdin fillaroimaan ja kahvilaan istumaan.

Kaksi (2!!!) kuukautta meni ennen kuin mies ja teinit olivat pakotettuja tulemaan neuvottelupöytään. Nykyään meillä asiat sujuu niin kuin pitää.

Miksi ihmeessä jäät siivoamaan, kun muut lähtevät? Mene mukaan! Ja kun palaatte, on koti siivoamatta, mutta teillä oli yhdessä hauskaa.

Todennäköisesti porukka tietää, että raivoat aikasi ja sitten siivoat hammasharjalla jalkalistoja.