Lue keskustelun säännöt.
28v, olen jo vuosia ollut syrjäytynyt, yksinäinen, ulkonäkö romahti nyt.
14.05.2019 |
Teen satunnaista pätkätöitä, masennus vellonut taustalla kokoajan.
Olen saanut keskusteluapua, lukenut kirjallisuutta, kokeillue elämäntaparemontteja, liikuntaneuvoja jne. Mikään ei auta.
Nyt itken koska ulkonäkö on alkanut kärsii tästä pahastaolosta, olin ennen vanhaa nätti ja oli viettiä. Painokin on nyt noussut, olen kalpea, löysä, kasvot ovat kuin vanha naisen iho.
Auttakaa mistä saan apua, pahoin pelkään että joku päivä teen itsarin. Elämässä ei ole vuosiin tapahtunut yhtään mitään, siis tuntuu todellakin siltä että maailma on unohtanut minua, kokoajan huono tuuria asioiden kanssa (vaikka en nyt tuuriin edes usko), kärvistelen ja tarpon mudassa päivästä toiseen, kaipaan läheisyyttä aivan valtavasti.
Kun tässä puhun siitä että elämässä ei ole tapahtunut mitään vuosiin eikä mitään mihin voisi reagoida niin todellakin myös tarkoitan sitä. Tämä alkaa jo olemaan hyvin pelottavaa! Asun Helsingissä.
Tuntuu että minulla ei ole mitään aihetta mihinkään, en edes tiedä mitä tehdä arkena kun energiat vain vähenevät, mielikuvitusta ei ole lainkaan. Lopetin myös ruuanlaiton kun ei jaksa itselleen tehdä mitään.
Olen tyhmentynyt, ulkonäkö romahtanut ja paino noussut. Minusta tuli ihmisraunio ihan 4 vuodessa.
Kommentit (35)
Ala odottaa hyviä asioita tapahtuvaksi. Mitä odottaa itselleen käyvän sitä puhuu, se myös alkaa tapahtumaan. Muuta ajatuksesi niin muutat elämäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatko on ihan sinusta itsestäsi kiinni. Valitettavasti kukaan muu ei voi sinun elämääsi pelastaa.
Olen ap, sitähän se masennus alkoikin, alkoi tulemaan pelkkää pettymyksiä ja huonoja asioita, yksi toisensa jälkeen. Nuorempana olin toivekas ja oli vahvempi olo, sellainen olo että pystyin kaikkeen mihin ryhdyin, varsinkin 18 vuotiaana. Nyt 28 vuotiaana olen pelkkää varjo siitä mitä olin aikasemmin.
Yksin olen saanut paljon pärjätä, ihmetyttää miten olen vieläkin täällä.
Huomasin myös sellainen asia että elämäni aikana ei ole edes paljon mitään seksiä ollut, minulla on 2 kaveria (ei mitään sydänystäviä) ja aina kun kuulen heidän elämästä niin väkisin ihmetyttää että mitä minulle on oikein tapahtunut?
Ikäkuin asuisin vakuumipussissa. Olen usein saanut keskusteluapua ja jopa psykologit ja muut tädit ovat aivan ihmeissään että miten jollain voi olla näin tyhjä elämä vaikka on noin paljon yrittänyt.
Olenko avaruusolento?
Vierailija kirjoitti:
Ala odottaa hyviä asioita tapahtuvaksi. Mitä odottaa itselleen käyvän sitä puhuu, se myös alkaa tapahtumaan. Muuta ajatuksesi niin muutat elämäsi.
No tässä puhuu tuuriin uskovan vastakohta. Secret-uskovaisilla on koko kohtalonsa omissa käsissään, muusta maailmasta viis.
olen edelleenkin ap, minäkin on täysin siinä uskossa että paljon on itsestään kiinni mutta mitä sä sille voit jos olet täysin näkymätön, ihmiset eivät vastaa viesteihin, eivät reagoi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähän oot jo plussan puolella kun oot rokkitähti-iän ylittänyt. Sama se mitä jatkossa tapahtuu!
Millaisia unelmia sinulla on tai on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tarvitset lisää keskusteluapua? Tee muutoksia pienin askelin, siis muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi, pieniä rutiineja vaikka.
Mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta elämässä? Yleensä elämäniloa ja jaksamista saa siitä, että jollain tavalla soveltaa niitä kaikkein tärkeimpiä asioita arjessaan.
Minulle elämän tärkein asia on Jeesus ja uskonsuhde Häneen. Luen / kuuntelen lähes joka päivä vähän Raamattua ja rukoilen. Tämän takia silloinkin, kun asiat ovat erityisen huonosti ja mielialani alhaalla, pysyn kiinni elämän tarkoituksessa päivittäin, saan tavallaan muistutuksen siitä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Mitä se loputon keskusteluapua auttaa kun on yksin ja näin on tilanne pysynyt?
Silloin 18-21 vuotiaana oli stimuloiva elämä, oli kaveri kenen kanssa mennä kuntosalille, oli menoa viikottain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Ehkä tarvitset lisää keskusteluapua? Tee muutoksia pienin askelin, siis muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi, pieniä rutiineja vaikka.
Mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta elämässä? Yleensä elämäniloa ja jaksamista saa siitä, että jollain tavalla soveltaa niitä kaikkein tärkeimpiä asioita arjessaan.
Minulle elämän tärkein asia on Jeesus ja uskonsuhde Häneen. Luen / kuuntelen lähes joka päivä vähän Raamattua ja rukoilen. Tämän takia silloinkin, kun asiat ovat erityisen huonosti ja mielialani alhaalla, pysyn kiinni elämän tarkoituksessa päivittäin, saan tavallaan muistutuksen siitä.
Kai tuo jeesustelu on ihan kätevä vaihtoehto niille, jotka eivät muuten selviä elämästä. Tehtiinkö sulle lapsena jotain vai mistä itse uskot haurautesi johtuvan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen sua paljon vanhempi ja mulla ihan samat tuntemukset, ymmärrän.
Yritetään jaksaa vielä ja katsoa
mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää kirjastoon. Kirjastossa löytyy harrastuksia. Oodissa on ainakin.
https://nytliikunta.fi/ löytyy myös
Entäs kesällä pelailua eri kentillä? Pesäpallo on ainakin sellainen, että voi mennä mukaan.
Ilmaisia harrastuksia vapaaehtoisjärjestöjen kautta. Siellä tarvitaan myös auttajia. Se auttaa kiinnittymään.
Netissä löytyy rentoutumista ja mindfullness,
Huili aikasi ja kampea sitten itsesi eteenpäin.
Olet arvokas.
Huh onneks itselläni ei ole koskaan ollut mitään unelmia, niin eipä ole tullut ainakaan pettymyksiä. Voimia sinne.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Ehkä tarvitset lisää keskusteluapua? Tee muutoksia pienin askelin, siis muutoksia terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi, pieniä rutiineja vaikka.
Mikä on sinulle tärkeää ja arvokasta elämässä? Yleensä elämäniloa ja jaksamista saa siitä, että jollain tavalla soveltaa niitä kaikkein tärkeimpiä asioita arjessaan.
Minulle elämän tärkein asia on Jeesus ja uskonsuhde Häneen. Luen / kuuntelen lähes joka päivä vähän Raamattua ja rukoilen. Tämän takia silloinkin, kun asiat ovat erityisen huonosti ja mielialani alhaalla, pysyn kiinni elämän tarkoituksessa päivittäin, saan tavallaan muistutuksen siitä.
Kai tuo jeesustelu on ihan kätevä vaihtoehto niille, jotka eivät muuten selviä elämästä. Tehtiinkö sulle lapsena jotain vai mistä itse uskot haurautesi johtuvan?
Jeesukseen uskominen on hyvä vaihtoehto kaikille. -eri
Ihan samankaltaisessa tilanteessa olen, mutta jo vähän päälle kolmekymppinenja ei ole oikeastaan mitään työhistoriaa:( Eikä näkyvissäkään, ja olen hakenut burn outiin asti kyllä työpaikkoja jo vuosia (tutkinto on, olen yrittänyt vaihtaa alaaakin onnistumatta pääsemään opiskelemaan uudestaan muuta alaa). Kaikki päivät on samanlaisia, istun pääosin yksin kotonani, välillä haen niitä töitä mut usko ja toivo alkavat kyllä olla lopussa totaalisesti, kun mikään ei onnistu vaikka kuinka yrittää, vuosia siis,ja näköjään aivan turhaan:(
Onko sulta ap tutkittu voisiko masennus johtua jostain fyysisestä sairaudesta? Masennus ja lihominen viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan.
Olen ap, en halua kuulostaa nirsolta mutta en halua mennä johonkin harrastuksiin missä on 17 vuotiaita teinejä, kaipaan omia ikäisiä ihmisiä 28-35vuotiaita. Ihmisiä kenen kanssa on jotain yhteistä ja kenen kanssa voi jutella syvällisiä, on kiinnostuneita historiasta, luonnosta. En uskalla mennä yksin kirjastoon vaikka tiedän että sieltä saattaisi löytyä sellaisia.
Onko Helsingissä mitään olohuoneita, baareja, joku paikka mihin voi mennä? Pelkään että minusta huokuu epätoivoinen olo ja se karkoittaa ihmisiä.
Otan osaa. Olen samankaltaisessa tilanteessa. Parhaiten on auttanut harrastukset, opiskelu kun sitä jaksaa ja satunnainen treffeillä käyminen. Ja ns. henkinen etsintä. En jaksa kirjoittaa enempää mutta toivotan jaksamista sulle!