Mitä järkeä on muka, kun kaverin 1v2kk lapsi aloittaa ruotsinkielisessä päivähoidon yksityisessä päivähoidossa.

Mitä lapsen ikään tulee, niin laitetaanhan suuri osa maahanmuuttajaperheidenkin lapsista päiväkotiin reilu vuoden iässä siksi, että he oppisivat suomea. Ja helposti oppivatkin, hienosti sopeutuvat hoitoon, vaikka eivät kotonaan ja lähipiirissään olekaan ehkä kuulleet lainkaan suomen kieltä.

Oma tyttäreni täyttää huhtikuussa 4 vuotta ja puhuu kolmea kieltä: kahta äidinkielenään ja englantiakin todella hyvin. Kielen kehitys ei ole kärsinyt, lapsen sanavarasto on todella laaja ja lauseet pitkiä ja kieliopillisesti niin oikein kun tuonikäisellä kuuluukin olla.

koulutusohjelmiin ja oppilaitoksiin. Lisäksi toisen kotimaisen hallinta on vaatimuksena monessa työpaikassa. Eli ruotsinkielinen päivähoito, sen jälkeen ruotsinkielinen koulu, ja lapsen kasvaminen kaksikieliseksi ei ole lainkaan huono asia.

Kyllä suomenkielinenkin voi hakea vieraskielisiin kouluihin. Mutta jos ruotsinkieliseen kouluun haluaa niin suosittelen kyllä hakemaan Ruotsista koulupaikkaa, ei joudu suomenkielinen NÖYRYYTTÄVÄÄN kielikokeeseen niin kuin Suomessa hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun! Vastaavaa kielikoetta ei muuten ole Suomessa ruotsinkielisille jotka hakevat suomenkieliseen kouluun, taas yksi esimerkki suomenkielisten sorrosta!



Mutta todella suuri vääryys on siinä että ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja on huomattavasti enemmän ruotsinkielisten määrään suhteutettuna kuin suomenkielisiä. Suomi syrjii ihmisiä äidinkielen perusteella, tässä maassa edelleenkin ruotsinkielinen on herra ja suomenkielinen orja. Suomenkielisellä ei ole samanlaisia koulutusmahdollisuuksia omalla äidinkielellänsä kuin ruotsinkielisellä.

Suositusikä on neljä vuotta, juuri siksi, että äidinkielen halutaan kehittyvän kunnolla ennen uuden kielen opettelua.

Kyllä kielikylvyn voi vallan hyvin aloittaa ennen kolmea vuotta! Varhainen täydellinen kielikylpy voi alkaa heti, kun lapsi menee päivähoitoon. Mikä tästä tekisi jotenkin vaarallista verrattuna siihen, että lapsi oppisi kahta kieltä jo kotonaan (mikä tilanne on nykyään yleisesti suositeltu monikulttuurisissa perheissä)?? Lapsi pystyy oppimaan kahta ja useampaankin kieltä yhtä aikaa.

Vierailija:

Kyllä kielikylvyn voi vallan hyvin aloittaa ennen kolmea vuotta! Varhainen täydellinen kielikylpy voi alkaa heti, kun lapsi menee päivähoitoon. Mikä tästä tekisi jotenkin vaarallista verrattuna siihen, että lapsi oppisi kahta kieltä jo kotonaan (mikä tilanne on nykyään yleisesti suositeltu monikulttuurisissa perheissä)?? Lapsi pystyy oppimaan kahta ja useampaankin kieltä yhtä aikaa.

Ei lapsi koe sitä noin. Se rupeaa ymmärtämään todella pian, kun on tarvetta siihen, Kielikylvyssä opettajat ymmärtävät kaiken mitä lapsi puhuu ja hänelle luodaan turvallisuuden tunne reagoimalla hänen puheeseensa. Kaikki puhuttu näytetään myös eleillä, kädestä pitäen jne. Muutaman viikon päästä lapsi jo ymmärtää oleellisimman.

Jos sille tulkattaisiin ruotsin jälkeen suomeksi, mitä syytä sillä olisi ruveta ymmärtämään ruotsia? Oleellista on se, että lapsen käyttämää kieltä ymmärretään, ja ainakin pk-seudun ruotsinkieliset kyllä ymmärtävät suomea.

Joo, varsinainen kielikylpy alotetaan vasta vanhempana, mutta tässä ei ole kyseessä kielikylpypäiväkoti vaan täysin ruotsinkielinen päiväkoti. Tilanne on aivan ihanteellinen, sillä lapsi saa kuulla molempia kieliä todella paljon, mutta eri ympäristöissä, eli tuskin tulee lainkaan sekoittamaan kieliä.



Kai tiedätte että valtaosa maailman väestöstä on ns. kaksikielisiä, joten ihan yksikieliset ovat maailmanlaajuisesti harvinaisuus. Ajatelkaapa kuitenkin Suomessa jo kaikkia niitä lapsia, joiden vanhemmat puhuvat keskenään eri kieltä. Siinä lapsi kuulee syntymästään asti (ja oppii) kahta kieltä. Kaksikieliset tilastojen mukaan pärjäävät tulevaisuudessa paremmin, koska kahden kielen omaksuminen varhaisessa vaiheessa kehittää myös lapsen kognitiivisia taitoja. Tämä kuitenkin edellyttää, että lapsi myös aktiivisesti saa käyttää molempia kieliään.



Meillä on kaksikielinen koti, ja kaikki lapset puhuvat molempia kieliämme, oppivat niitä myös melko yhtä aikaa ja aikaisin. Ympäristön kieli on lapsille vielä kolmas kieli, sen oppivat kielikylpymäisesti vasta sitten, kun heillä jo oli kaksi kotikieltä. Vanhin lapsemme on koulussa ja pärjää siellä keskitasoa huomattavasti paremmin, myös tässä " vieraassa" kielessä.



Harmittaa lähinnä nämä ajatukset, että kaksi tai useampi kieli ilman muuta tietää ongelmia ja että lapsi siiät kärsii. Se ei todellakaan ole totta. Lapsi joka kasvaa useamman kielen parissa ei muusta tiedäkään ja se on hänelle täysin luonnollista. Lapsi sopeutuu ja nauttii oppimisesta, jo ihan pieni. Eli lasta on todellakin turha säälitellä.

Olen itse asunut Ruotsissa 5 vuotta. En alussa puhunut ruotsia ollenkaan (olen ihan suomenkielinen, huonolla kielipäällä varustettu), mutta sain useasti kuulla kuinka " söpön" kuuloista suomenruotsalaisten ruotsi on. Ainakin sellaisen kuvan sain, että suomenruotsalaisista ja heidän puhetavastaan jopa tykätään Ruotsissa.

Me saatiin ainakin paikka todella helposti, eikä kuuleman ollut mitään pahempia jonojo (olemme kaksikielinen perhe).

Jos on niin asia ok, mutta jos on tavallinen ' dagis' niin harkitsisin kyllä...



Varmaan nämä ummikkolapset ovat taakka tavallisen dagiksen henkilökunnalle, sillä sen opetussuunnitelmat ja -metodit eivät kohtaa kieltä taitamattoman lapsen tarpeita. Kielikylpy sen sijaan on aivan eri asia! Sitä suosittelisin kyllä, mutta en vielä noin pienelle.



Meillä aloitti lapsi kolmevuotiaana engl. kielikylvyssä ja se on minusta minimi-ikä aloittaa vieras kieli ellei se ole luontainen osa perhe-elämää alusta asti.

Kyseessä on varmaankin siten ruotsinkielinen päiväkoti.

Tiedän perheen, jossa kolmevuotias aloitti ruotsinkielisessä päiväkodissa siksi, että äidin toinen kieli lapsuudessa oli ruotsi, muttei sitä ollut juurikaan sittemmin käyttänyt. Halusi tyttärelleen ruotsin taidon ja samalla kai itsekin herättää suomenruotsalaisuuttaan. Alku oli hankalaa, mutta kyllä se siitä sittemmin hyvin meni.

AP:n lapsi on vuoden vanha. Ei sillon varmaan kovin moni niistä täysin ruotsinkielisistäkään puhua pölise siellä ja kauheasti vielä ymmärrä. AP:n lapsi tulee olemaan lähes samalla viivalla muiden kanssa.

päiväkodissa, koska toinen vanhemmista on ruotsinkielinen, mutta meille kyllä painotettiin hoidon alussa, että päiväkoti ei yksinään riitä kielelliseen kehittymiseen, vaan edellytyksenä on se, että kotonakin vähintään toinen vanhemmista puhuu ruotsia.

Kaksikielisyyden tutkija puhuu kyllä muuten ihan höpöjä!



Tuo on tyhmää ihan kaikkien kannalta, myös niiden oikeasti ruotsinkielisten, joilla pitäisi olla oikeus asialliseen päivähoitoon tuolla päiväkodissa.

me asutaan ulkomailla ja ei todellakaan puhuta maan kieltä kotona yhtään. Silti lapsillemme maan kieli on ykköskieli ja ovat siinä täysin luokkakavereidensa tasolla. Myös kokeista tulee erinomaisia. Jo tarhan testeissä eivät erottuneet muista lapsista (testataan kahta vuotta ennen koulun alkamista).

En ottanut kantaa yhtään siihen, viedäänkö paikka joltakin vaan siihen, että lapselle tästä ei ole haittaa. On todellakin parempi mitä aikaisemmin aloittaa. Kaksikielisyyttä on monenlaista eikä nämä alusta asti kaksikieliset ole mitenkään " huonompia" kielissään.

Miten paljon itse sitten olet asiaan perehtynyt, ja mikä tiedoissa muka oli hassua?

ei voi verrata tähän. Kyse oli nimenomaan ruotsinkielen kehittymisestä Suomessa. On eri asia asua toisessa maassa, lapsennehan kuulevat sitä kieltä kaikkialla muualla paitsi kotonaan, mutta ruotsin suhteen Suomessa tilanne on aivan toinen. Eli jos sitä ei kodissa puhuta, niin se päiväkoti voi hyvin olla ainoa paikka sen kuulemiseen ja harjoittamiseen, eikä se ole riittävä.



T. 32