Lue keskustelun säännöt.
Mikä lääke kognitiivisiin ongelmiin jotka johtuvat masennuksesta ja uupumuksesta?
11.05.2019 |
Terapia 5 vuotta, jatkuvasti ollut työelämässä. Tiedonkäsittely kyky ja toimintaohjaus valtavan huonoja. Olen valmis kokeilemaan joku lääke. Lääkärikin sanoi että voisi olla viisasta mutta ei kertonut mikä.
Onko täällä kellään kokemuksia että mikä se voisi olla? Cipralexia? Voxra? Eli sellainen joka auttaisi pärjämään elämässä.
Kommentit (28)
Fluoksetiini kait käytetään nimenomaan aivohitauteen. En tiedä mutta minulla on sama ongelma ja toivoisin apua ja kokemusta teiltä.
En saa elämäni kuntoon koska en jaksa käsitellä tietoa enkä tehdä asiolle mitään vaikka kuinka haluaisin. Töissäkään en pärjää, lähimuisti huono, kokoajan masentunut olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mikään mielialalääke vaan stimalantti.
Mulla on se käsitys, että Brintellix toimis parhaiten nimenomaan masennuksen kognitiivisiin oireisiin. Näin väittää lääke-esittelijä ja omien potilaiden kokemukset tukee tätä mut toki määrät on kohtuupieniä kuitenkin.
t. yleislääkäri
Mulla auttoi keskivaikean masennuksen aiheuttamaan keskittymiskyvyttömyyteen ja aloitekyvyttömyyteen escitalopram. Ainoa haittavaikutus omalla kohdallani oli melko voimakas yöhikoilu. Mutta siis tuon lääkkeen ansiosta pystyin toimimaan edes jotenkin.
Olen ap, olen sinnitellyt vuosia tässä elämässä ja todellakin taidot,tiedonkäsittely huonontunut, tuntuu etten osaa edes kirjoittaa taikka hoitaa asioita. Ulkopuolelta ei huomaa mitään paitsi töissä olen hyvin hidas enkä opi mitään.
Yks syy miksi en ole päässyt eteenpäin elämässäni on se etten opi enää uusia asioita. Tuntuu että tyhmenee vain vuosi vuodelta. Olen terve paitsi tämä jatkuva masennus joka on tuhonnut aivojani.
En voi jäädä pois työelämästä. Siihen ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vortioksetiini, onko tästä kellään kokemuksia?
Jos haen nyt lääkettä onko se sitten citalopramia vai tämä? Molemmat kuulemma hyviä toimintakyvyttömyyteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla varaa jäädä sairauslomalle? Työkaveri ollut vuoden masennuksen takia saikulla. On toipunut ja palannut takaisin töihin. Kunnon lepo auttaa toipumaan.
Sepram auttoi minulla tosi hyvin. Aivot virkistyi ja ajatus pelasi. Lopettaminen on sitten vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä rasvoja pähkinöistä, siemenistä, avokadosta... paljon tummanvihreää ja värikästä syötävää vihanneksista ja hedelmistä. Niiden lisäksi vielä lisänä purkista vitamiineja ja omegoja.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä rasvoja pähkinöistä, siemenistä, avokadosta... paljon tummanvihreää ja värikästä syötävää vihanneksista ja hedelmistä. Niiden lisäksi vielä lisänä purkista vitamiineja ja omegoja.
Kun syö just noin monipuolisia ruokia niin ei tarvis enää purkista mättää maksaa rasittavia vitamiineja ja ravintolisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voxrassa aivan järkyttävät sivuvaikutukset, sinnittelin 2 kk ja toivoin että sitä olisi hyötyä. Kun lopetin lääkkeen käytön, tajusin mitä oireita se aiheutti, ja mietin että olisi pitänyt lopettaa käyttö jo kahden kuukauden kohdalla...
Joillekinhan se toimii todella hyvin, minä en valitettavasti kuulunut heihin...
Mä taas kuuluin näihin joille mikään muu ei koskaan toiminut kuin Voxra ja se toimi aivan uskomattoman hyvin, veti sängystä ylös ja auttoi keskittymään, ajattelemaan ja tekemään asioita, eli nimenomaan kognitiivisiin oireisiin auttoi itsellä aivan radikaalisti. Ekat pari viikkoa taisi olla jotain pientä totuttelua, mutta muuten ei mitään hankalaa, suun kuivuminen ikävin sivuvaikutus. Lopettaminenkin oli älyttömän helppoa verrattuna esim. SSRI-lääkkeiden lopetukseen, joka oli aivan hirveää. En ymmärrä, miksei Voxraa suositella useamminkin. Mulla oli takana monta kertaa uusinut vaikea masennus ja lukuisia aivan toivottomia lääkekokeiluja, lääkärillä oli suostutteleminen kokeilemaan tätä. Onneksi kokeilin.
Ihan vaikka perus ssri lääkettä voi kokeilla. Auttaa ainakin siinä mielessä että tunteiden haihattelun sijaan fokus sijoittuukin enemmän rationaalisen asiakeskeiseen ajatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaikka perus ssri lääkettä voi kokeilla. Auttaa ainakin siinä mielessä että tunteiden haihattelun sijaan fokus sijoittuukin enemmän rationaalisen asiakeskeiseen ajatteluun.
Mutta tavallaan se on myös surullista koska kyllähän tunteet ja mieli on kuitenkin elämänsuola.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaikka perus ssri lääkettä voi kokeilla. Auttaa ainakin siinä mielessä että tunteiden haihattelun sijaan fokus sijoittuukin enemmän rationaalisen asiakeskeiseen ajatteluun.
Mutta tavallaan se on myös surullista koska kyllähän tunteet ja mieli on kuitenkin elämänsuola.
Mutta sinällään ei se ole niin paha menetys sillä eihän tähän kulttuuriimme edes kuuluu mikä tekopurteys ja sellainen lässytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voxrassa aivan järkyttävät sivuvaikutukset, sinnittelin 2 kk ja toivoin että sitä olisi hyötyä. Kun lopetin lääkkeen käytön, tajusin mitä oireita se aiheutti, ja mietin että olisi pitänyt lopettaa käyttö jo kahden kuukauden kohdalla...
Joillekinhan se toimii todella hyvin, minä en valitettavasti kuulunut heihin...
Mä taas kuuluin näihin joille mikään muu ei koskaan toiminut kuin Voxra ja se toimi aivan uskomattoman hyvin, veti sängystä ylös ja auttoi keskittymään, ajattelemaan ja tekemään asioita, eli nimenomaan kognitiivisiin oireisiin auttoi itsellä aivan radikaalisti. Ekat pari viikkoa taisi olla jotain pientä totuttelua, mutta muuten ei mitään hankalaa, suun kuivuminen ikävin sivuvaikutus. Lopettaminenkin oli älyttömän helppoa verrattuna esim. SSRI-lääkkeiden lopetukseen, joka oli aivan hirveää. En ymmärrä, miksei Voxraa suositella useamminkin. Mulla oli takana monta kertaa uusinut vaikea masennus ja lukuisia aivan toivottomia lääkekokeiluja, lääkärillä oli suostutteleminen kokeilemaan tätä. Onneksi kokeilin.
Ajatusvirhe tuossa kommentissani johon vastasit, siinä piti lukea että "olisi pitänyt lopettaa jo kahden viikon kohdalla".
Kyllä minäkin tunnen ihmisen, jonka elämän voxra pelasti ja muutti todella paremmaksi. Ja kun tuo ihminen on siskoni ja miehensä hyvä kaveri, niin siskoni ja lankoni olivat aivan monttu auki kun minut näkivät.
Olin aivan hirveässä kunnossa, en jaksanut mitään, halusin vain maata sängyssä, vapisin, päätä särki, ahdisti se hirveä olo, muisti lähti, en tajunnut mistään mitään, oli kamalia näköhäiriöitä (Istuin lattialla ja peitin silmät käsilläni, ihan kuin olisin tuijottanut kirkkaaseen valoon ja näkö lähtenyt, en siis nähnyt mitään), pissa ei tullut ulos vaikka virtsarakko oli aivan täynnä, aina kun vessaan meni niin tuli vain pikkuliru kerralla. Jouduin jatkuvasti ravaamaan vessassa. Myös ummetus oli kamala vaikka ikinä ennen ei ole ummetusta ollut. Kun lopetin lääkkeen käytön, tajusin, etten muista tuolta kahdelta kuukaudelta yhtään mitään. Aivan täysin kadonnut ajanjakso elämästäni. Kaikki viestit joita olin kaverille kirjoittanut, olivat aivan "nevöhööd". Aiheutti myös unettomuutta, joka saattoi kyllä aiheutua ahdistuksesta jota tuo lääke aiheutti, ja siitä, että stressasin vessa-asioita 24/7 kun ummetti ja pissa ei tullut ulos vaikka pissatti. Keskittymiskykyä ei ollut, olin aivan pihalla kaikesta, ja myös väsynyt, ahdisti, särki päätä, kamala olo... Silmiin sattui koko ajan, ei olleet kuivat, mutta sattui. Myös naama turposi ja naamaan kerääntyi nestettä. Oli lihas- ja nivelkipuja, suu kuivui, oksetti koko ajan...
Eli minulle lääke ei sopinut, mutta väkisin sinnittelin 2 kk, kun olin monilta kuullut ja netistä asiallisilta sivuilta lukenut, että paras vaikutus saadaan 4-6 viikossa. Minulle sitä hyvää vaikutusta ei tullut.
Hohhoijaa, palstan ikimasentujat ja narkit taas vauhdissa.
Ei ne kognitiiviset ongelmat lähde millään hel vetin lääkkeellä vaan nukkukaa hyvin, liikkukaa ja syökää terveellisesti.
Ei mulla nyt ole muuta neuvoa kuin että suihkuun ja nukkumaan, huomenna töihin.
Mulla Voxra oli myös ainut, joka auttoi! Ja kokeiltu on monia muotakin. Ei mitään sivuvaikutuksia ja pystyin myös lopettamaan vuoden jälkeen ilman oireita ja olon pahenemista takaisin...
Voxra ikään kuin antoi voimaa selättää masennus lopullisesti. Sitä syödessä jaksoin tehdä depressiohoitajan ja depressioryhmän kanssa todella töitä! Ajatus juoksi, muisti parani, spontaani hymyily tuli takaisin, musiikki/kirjat herättivät taas tunteita, jaksoin taas aloittaa liikuntaharrastuksia... Sain monin tavoin vuoden aikana elämälleni uuden suunnan. Pääsin viimein korkeakouluun ja parisuhdekin voi paremmin.
Nykyään arvostan itseäni terveellä tavalla ja pidän huolen itsestäni sekä henkisesti että fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa, palstan ikimasentujat ja narkit taas vauhdissa.
Ei ne kognitiiviset ongelmat lähde millään hel vetin lääkkeellä vaan nukkukaa hyvin, liikkukaa ja syökää terveellisesti.
Ei mulla nyt ole muuta neuvoa kuin että suihkuun ja nukkumaan, huomenna töihin.
Sepä se, että pitkään kroonisesti masentunut tai vakavamman masennuksen läpikäynyt ei jaksa huolehtia levosta, ruokavaliosta ja liikunnasta. Jokainen masentunut taatusti tietää noiden asioiden tärkeyden. On julmaa tuolla tavoin ikään kuin käskeä "ottamaan itseään niskasta kiinni". Se ei auta masentunutta millään lailla. Vähän niin kuin ratkaisisi anorektikon ongelmat käskemällä syömään.
Masennuksesta paraneminen vaatii kyllä lopulta itseltä aktiivista otetta. Se lääke voi olla joillekin todella hyvä "alkutsemppi", jolloin esim. päänsisäisten asioiden käsittely alkaa sujua paremmin tai jaksaa taas töissä ja muualla olla aktiivisempi.
Itselläni sopiva lääke käänsi kaiken päässäni oikeaan suuntaan. Olin lapsesta saakka masentunut, ja minua olivat yrittäneet monet ammatti-ihmiset auttaa. Sopivalla lääkityksellä aloin itse _osallistua_ aktiivisesti hoitooni esimerkiksi aloittamalla viimein puhumaan itselleni arvostavammin. "Olen yhtä arvokas kuin muut ja ansaitsen hyvää kohtelua niin itseltäni kuin muiltakin." Loputon häpeän ja syyllisyyden tunne alkoi lopulta helpottaa.
Tsemppiä jokaiselle masentuneelle, siitä voi oikeasti myös toipua
Voxrassa aivan järkyttävät sivuvaikutukset, sinnittelin 2 kk ja toivoin että sitä olisi hyötyä. Kun lopetin lääkkeen käytön, tajusin mitä oireita se aiheutti, ja mietin että olisi pitänyt lopettaa käyttö jo kahden kuukauden kohdalla...
Joillekinhan se toimii todella hyvin, minä en valitettavasti kuulunut heihin...