Räpätädit ja papupadat

Tämä takia itse käytän vastamelukuulokkeita julkisissa.

Julkisissa vielä tullaan häiritsemään niitä jotka haluavat istua kuulokkeet korvilla, kuunnella ja miettiä omiaan. Eikös siinä vieruskaveri ala sitten elehtiä tai muuten ilmaista että asiaa on, sitten kun otat kuulokkeen korvalta ja katsot kysyvästi, tämä kommentoi säätä tai jotain muuta yhtä idioottimaista. Sinulla meni siinä samalla tärkeä juonenkäänne kuuntelemastasi äänikirjasta ohi ja takaisinkelaus on hankalaa koska puhelin on takin taskussa vetoketjun takana eikä bussissa istuessa tilaakaan ole ruveta riehumaan johtojen kanssa.

Että kiitos vaan kuinka kerroit näkemyksesi siitä samasta säästä jonka minä itsekin näen ikkunasta.

Kerran kahden tunnin pituisella bussimatkalla alkoi naurattamaan, kun edessäni istui joku 50-60v nainen ja se puhui puhelimeen tauotta sen kaksi tuntia :D Eikä edes mitään kunnon asiaa, vaan sellaista "JOO-O, JOO, SILLÄKIN ON RIPPIJUHLAT TULOSSA! JUUJUU KYLLÄ SE AIKA MENEE NOPEASTI JUU NIINPÄ".

Toiset ne vaan rakastavat kuunnella omaa ääntään. :D

Vierailija kirjoitti:

Tämä takia itse käytän vastamelukuulokkeita julkisissa.

Harmikseni kuulokkeeni ovat rikki. Täytyy pikimmiten ostaa uudet!

-ap

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Kaikesta tekin teette ongelman. Musta olisi kiva, jos joku joskus juttelisi minulle bussissa. Sosiaalisuutta on minusta aivan liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Tykkään kyllä asiakeskeisestä keskustelusta, enkä koe olevani antisosiaalinen. Tyhjänpäiväinen monologi mielestäni kielii sekä älyn, että sosiaalisten taitojen puutteesta. Puhun siis ihmisistä, jotka eivät edes odota minkäänlaista vastausta toiselta. Olen itse erilaisuudelle hyvinkin suvaitsevainen, mutta tilannetajuttomuus välillä häiritsee. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Katsos kun kyse ei ole sodasta eikä kilpailusta. Fiksu ihminen jaksaa vastata asiallisesti "niin on hieno ilma, mutta anteeksi nyt, haluan kuunnella äänikirjaani". Se sinulle puhunut ihminen ei voi tietää, oletko sosiaalinen vai et.

Ei se kännykän kaivaminen taskusta voi olla ärsyyntymisen tai suuttumisen väärtiä. Joudut tekemään sitä todennäköisesti vähän väliä muutenkin.

Sinä itse päätät, annatko pikkuruisten harmien ärsyttää. Vai valitsetko mielenrauhan. Jos tuollaiset asiatkin käyvät jo hermoon, sinua täytyy hermostuttaa todella usein ja paljon. Mieti itse, onko se viisasta, aikuismaista ja hyväksi sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Katsos kun kyse ei ole sodasta eikä kilpailusta. Fiksu ihminen jaksaa vastata asiallisesti "niin on hieno ilma, mutta anteeksi nyt, haluan kuunnella äänikirjaani". Se sinulle puhunut ihminen ei voi tietää, oletko sosiaalinen vai et.

Ei se kännykän kaivaminen taskusta voi olla ärsyyntymisen tai suuttumisen väärtiä. Joudut tekemään sitä todennäköisesti vähän väliä muutenkin.

Sinä itse päätät, annatko pikkuruisten harmien ärsyttää. Vai valitsetko mielenrauhan. Jos tuollaiset asiatkin käyvät jo hermoon, sinua täytyy hermostuttaa todella usein ja paljon. Mieti itse, onko se viisasta, aikuismaista ja hyväksi sinulle.

Tämä häirintä on jatkuvaa, siksi se ärsyttää. Enkä muuten kaivele koskaan kännykkää taskusta bussissa, se on hankalaa varsinkin kun vieressä on toinen ihminen. Ihan oikeasti, ensi kerralla en enää sano kauniisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Tykkään kyllä asiakeskeisestä keskustelusta, enkä koe olevani antisosiaalinen. Tyhjänpäiväinen monologi mielestäni kielii sekä älyn, että sosiaalisten taitojen puutteesta. Puhun siis ihmisistä, jotka eivät edes odota minkäänlaista vastausta toiselta. Olen itse erilaisuudelle hyvinkin suvaitsevainen, mutta tilannetajuttomuus välillä häiritsee. 

-ap

Ventovieraan lähestymistilanteessa ihan tyypillisesti aloitetaan ensin neutraaleista, säätilan kaltaisista aiheista, eikä heti täräytetä "asiakeskeisesti" vaikkapa kommenttia hallitusneuvotteluista. Tämä on kyllä aivan peruskäytöstapoja, aika kumma jos et sitä ymmärrä, vaikka väität olevasi "sosiaalisesti taitava".

Sosiaalisesti taitava myös tajuaa, että muut ihmiset ovat erilaisia, jokaisella on omanlaisensa tavat ja mieltymykset EIKÄ ärsyynny siitä, että he eivät lue ajatuksiasi ja näe sinusta päälle, että haluat istua hiljaa itseksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Tykkään kyllä asiakeskeisestä keskustelusta, enkä koe olevani antisosiaalinen. Tyhjänpäiväinen monologi mielestäni kielii sekä älyn, että sosiaalisten taitojen puutteesta. Puhun siis ihmisistä, jotka eivät edes odota minkäänlaista vastausta toiselta. Olen itse erilaisuudelle hyvinkin suvaitsevainen, mutta tilannetajuttomuus välillä häiritsee. 

-ap

Ventovieraan lähestymistilanteessa ihan tyypillisesti aloitetaan ensin neutraaleista, säätilan kaltaisista aiheista, eikä heti täräytetä "asiakeskeisesti" vaikkapa kommenttia hallitusneuvotteluista. Tämä on kyllä aivan peruskäytöstapoja, aika kumma jos et sitä ymmärrä, vaikka väität olevasi "sosiaalisesti taitava".

Sosiaalisesti taitava myös tajuaa, että muut ihmiset ovat erilaisia, jokaisella on omanlaisensa tavat ja mieltymykset EIKÄ ärsyynny siitä, että he eivät lue ajatuksiasi ja näe sinusta päälle, että haluat istua hiljaa itseksesi.

Jos en katso sinua edes päin vaan katse on tiiviisti ikkunassa ja korviin menee kuulokkeet, miten oletat että olen sosiaalinen ja haluan kuunnella sääjuttujasi ja alat heilutella käsiäsi minun edessäni etten voi olla huomaamatta sinua? Mikä sinua vaivaa? Mene sellaisen viereen joka ottaa katsekontaktia ja on vastaanottavaisen oloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Katsos kun kyse ei ole sodasta eikä kilpailusta. Fiksu ihminen jaksaa vastata asiallisesti "niin on hieno ilma, mutta anteeksi nyt, haluan kuunnella äänikirjaani". Se sinulle puhunut ihminen ei voi tietää, oletko sosiaalinen vai et.

Ei se kännykän kaivaminen taskusta voi olla ärsyyntymisen tai suuttumisen väärtiä. Joudut tekemään sitä todennäköisesti vähän väliä muutenkin.

Sinä itse päätät, annatko pikkuruisten harmien ärsyttää. Vai valitsetko mielenrauhan. Jos tuollaiset asiatkin käyvät jo hermoon, sinua täytyy hermostuttaa todella usein ja paljon. Mieti itse, onko se viisasta, aikuismaista ja hyväksi sinulle.

Tämä häirintä on jatkuvaa, siksi se ärsyttää. Enkä muuten kaivele koskaan kännykkää taskusta bussissa, se on hankalaa varsinkin kun vieressä on toinen ihminen. Ihan oikeasti, ensi kerralla en enää sano kauniisti.

No, itsesi sinä siinä vain nolaat, joten anna palaa vaan. Ja sinä itse valitset ärsyyntyä pikkuasioista. Mahahaavaa pukkaa, veikkaan ma. Your choise, ei liikuta minua. Minä pidän itseni rauhallisena ja kohtelen muita, kuten haluan itseänikin kohdeltavan eli arvostaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Tykkään kyllä asiakeskeisestä keskustelusta, enkä koe olevani antisosiaalinen. Tyhjänpäiväinen monologi mielestäni kielii sekä älyn, että sosiaalisten taitojen puutteesta. Puhun siis ihmisistä, jotka eivät edes odota minkäänlaista vastausta toiselta. Olen itse erilaisuudelle hyvinkin suvaitsevainen, mutta tilannetajuttomuus välillä häiritsee. 

-ap

Ventovieraan lähestymistilanteessa ihan tyypillisesti aloitetaan ensin neutraaleista, säätilan kaltaisista aiheista, eikä heti täräytetä "asiakeskeisesti" vaikkapa kommenttia hallitusneuvotteluista. Tämä on kyllä aivan peruskäytöstapoja, aika kumma jos et sitä ymmärrä, vaikka väität olevasi "sosiaalisesti taitava".

Sosiaalisesti taitava myös tajuaa, että muut ihmiset ovat erilaisia, jokaisella on omanlaisensa tavat ja mieltymykset EIKÄ ärsyynny siitä, että he eivät lue ajatuksiasi ja näe sinusta päälle, että haluat istua hiljaa itseksesi.

Sinä et selkeästi käsitä minkälaisesta ihmistyypistä puhun. Nämä ihmiset eivät ole siis kiinnostuneet keskustelusta, vaan käyvät monologia muiden seurassa, antamatta suunvuoroa.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Katsos kun kyse ei ole sodasta eikä kilpailusta. Fiksu ihminen jaksaa vastata asiallisesti "niin on hieno ilma, mutta anteeksi nyt, haluan kuunnella äänikirjaani". Se sinulle puhunut ihminen ei voi tietää, oletko sosiaalinen vai et.

Ei se kännykän kaivaminen taskusta voi olla ärsyyntymisen tai suuttumisen väärtiä. Joudut tekemään sitä todennäköisesti vähän väliä muutenkin.

Sinä itse päätät, annatko pikkuruisten harmien ärsyttää. Vai valitsetko mielenrauhan. Jos tuollaiset asiatkin käyvät jo hermoon, sinua täytyy hermostuttaa todella usein ja paljon. Mieti itse, onko se viisasta, aikuismaista ja hyväksi sinulle.

Tämä häirintä on jatkuvaa, siksi se ärsyttää. Enkä muuten kaivele koskaan kännykkää taskusta bussissa, se on hankalaa varsinkin kun vieressä on toinen ihminen. Ihan oikeasti, ensi kerralla en enää sano kauniisti.

No, itsesi sinä siinä vain nolaat, joten anna palaa vaan. Ja sinä itse valitset ärsyyntyä pikkuasioista. Mahahaavaa pukkaa, veikkaan ma. Your choise, ei liikuta minua. Minä pidän itseni rauhallisena ja kohtelen muita, kuten haluan itseänikin kohdeltavan eli arvostaen.

Et sinä minua tuolla käytökselläsi arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Tykkään kyllä asiakeskeisestä keskustelusta, enkä koe olevani antisosiaalinen. Tyhjänpäiväinen monologi mielestäni kielii sekä älyn, että sosiaalisten taitojen puutteesta. Puhun siis ihmisistä, jotka eivät edes odota minkäänlaista vastausta toiselta. Olen itse erilaisuudelle hyvinkin suvaitsevainen, mutta tilannetajuttomuus välillä häiritsee. 

-ap

Ventovieraan lähestymistilanteessa ihan tyypillisesti aloitetaan ensin neutraaleista, säätilan kaltaisista aiheista, eikä heti täräytetä "asiakeskeisesti" vaikkapa kommenttia hallitusneuvotteluista. Tämä on kyllä aivan peruskäytöstapoja, aika kumma jos et sitä ymmärrä, vaikka väität olevasi "sosiaalisesti taitava".

Sosiaalisesti taitava myös tajuaa, että muut ihmiset ovat erilaisia, jokaisella on omanlaisensa tavat ja mieltymykset EIKÄ ärsyynny siitä, että he eivät lue ajatuksiasi ja näe sinusta päälle, että haluat istua hiljaa itseksesi.

Jos en katso sinua edes päin vaan katse on tiiviisti ikkunassa ja korviin menee kuulokkeet, miten oletat että olen sosiaalinen ja haluan kuunnella sääjuttujasi ja alat heilutella käsiäsi minun edessäni etten voi olla huomaamatta sinua? Mikä sinua vaivaa? Mene sellaisen viereen joka ottaa katsekontaktia ja on vastaanottavaisen oloinen.

Luetun ymmärrys, haloo. Kirjoitin kyllä aivan selvästi, että en tykkää itsekään kamalasti puheliaista ihmisistä, ja siitä sinä vedät johtopäätöksen, että juttelen ventovieraille julkisissa liikennevälineissä?

Juu ei. Mutta en myöskään koe sitä henkilökohtaisena loukkauksena, jos joku puhuu minulle. Osaan vastata ystävällisesti ja sanoa ihan aikuismaisesti ääneen, jos en halua jatkaa keskustelua. Suosittelen sinullekin opettelemaan.

Joka tapauksessa vaikutat niin antisosiaaliselta ja happamelta, että tuskin kukaan sinua kovin usein uskaltaa edes häiritä. Lieneekö kertaakaan sattunut, kunhan trollaat purkaaksesi pahoinvointiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Katsos kun kyse ei ole sodasta eikä kilpailusta. Fiksu ihminen jaksaa vastata asiallisesti "niin on hieno ilma, mutta anteeksi nyt, haluan kuunnella äänikirjaani". Se sinulle puhunut ihminen ei voi tietää, oletko sosiaalinen vai et.

Aika helvetin tyhmä täytyy olla, jos ei tajua, että ihminen jolla on kuulokkeet korvilla ei halua juuri nyt olla sosiaalinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Miksi sen kuulokkeet korvilla omissa ajatuksissa istuvan täytyy joustaa ja kuunnella eikä sen joka ehdottomasti haluaa tälle vieruskaverille kertoa kuinka ulkona sataa? Saman sään näkee vieruskaveri itsekin. Ja kerroin tuolla ylempänä että ottamalla osaa tämän toisen keskusteluun, missaa äänikirjastaan huonossa tapauksessa juonen kannalta oleellisimman seikan. Olen ihan oikeasti joutunut tällaisten sääihmisten uhriksi monet kerrat ja kohta en enää sano kauniisti.

Katsos kun kyse ei ole sodasta eikä kilpailusta. Fiksu ihminen jaksaa vastata asiallisesti "niin on hieno ilma, mutta anteeksi nyt, haluan kuunnella äänikirjaani". Se sinulle puhunut ihminen ei voi tietää, oletko sosiaalinen vai et.

Ei se kännykän kaivaminen taskusta voi olla ärsyyntymisen tai suuttumisen väärtiä. Joudut tekemään sitä todennäköisesti vähän väliä muutenkin.

Sinä itse päätät, annatko pikkuruisten harmien ärsyttää. Vai valitsetko mielenrauhan. Jos tuollaiset asiatkin käyvät jo hermoon, sinua täytyy hermostuttaa todella usein ja paljon. Mieti itse, onko se viisasta, aikuismaista ja hyväksi sinulle.

Tämä häirintä on jatkuvaa, siksi se ärsyttää. Enkä muuten kaivele koskaan kännykkää taskusta bussissa, se on hankalaa varsinkin kun vieressä on toinen ihminen. Ihan oikeasti, ensi kerralla en enää sano kauniisti.

No, itsesi sinä siinä vain nolaat, joten anna palaa vaan. Ja sinä itse valitset ärsyyntyä pikkuasioista. Mahahaavaa pukkaa, veikkaan ma. Your choise, ei liikuta minua. Minä pidän itseni rauhallisena ja kohtelen muita, kuten haluan itseänikin kohdeltavan eli arvostaen.

Et sinä minua tuolla käytökselläsi arvosta.

Millä ihmeen käytöksellä? Sinun kanssasi ei saa olla eri mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minulle tulee tästä ketjusta olo, että osa ihmisistä on vielä aivan maalaisia, siis henkisesti erakkoelämiseen suuntautuneita.

Enkä siis itsekään nyt kauheasti tykkää erittäin puheliaista ihmisistä.

Mutta se ero minun ja teidän välillä on, että en tee siitä itselleni ongelmaa. Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja joustoa pitää olla, jos asuu kaupungissa ja liikkuu ihmisten parissa. Ärsyyntyminen syö energiaa, jota voisi käyttää paljon fiksumminkin.

Jos en ehdi tai halua jutella, sanon ihan suoraan, että "anteeksi, mutta minä haluan nyt levätä/lukea netistä uutista/ käydä läpi sähköpostia". Ihmisistä aika harva osaa lukea ajatuksia, joten on aivan ok ja jopa reilua sanoa suoraan, jos haluaa olla rauhassa.

Tykkään kyllä asiakeskeisestä keskustelusta, enkä koe olevani antisosiaalinen. Tyhjänpäiväinen monologi mielestäni kielii sekä älyn, että sosiaalisten taitojen puutteesta. Puhun siis ihmisistä, jotka eivät edes odota minkäänlaista vastausta toiselta. Olen itse erilaisuudelle hyvinkin suvaitsevainen, mutta tilannetajuttomuus välillä häiritsee. 

-ap

Ventovieraan lähestymistilanteessa ihan tyypillisesti aloitetaan ensin neutraaleista, säätilan kaltaisista aiheista, eikä heti täräytetä "asiakeskeisesti" vaikkapa kommenttia hallitusneuvotteluista. Tämä on kyllä aivan peruskäytöstapoja, aika kumma jos et sitä ymmärrä, vaikka väität olevasi "sosiaalisesti taitava".

Sosiaalisesti taitava myös tajuaa, että muut ihmiset ovat erilaisia, jokaisella on omanlaisensa tavat ja mieltymykset EIKÄ ärsyynny siitä, että he eivät lue ajatuksiasi ja näe sinusta päälle, että haluat istua hiljaa itseksesi.

Jos en katso sinua edes päin vaan katse on tiiviisti ikkunassa ja korviin menee kuulokkeet, miten oletat että olen sosiaalinen ja haluan kuunnella sääjuttujasi ja alat heilutella käsiäsi minun edessäni etten voi olla huomaamatta sinua? Mikä sinua vaivaa? Mene sellaisen viereen joka ottaa katsekontaktia ja on vastaanottavaisen oloinen.

Luetun ymmärrys, haloo. Kirjoitin kyllä aivan selvästi, että en tykkää itsekään kamalasti puheliaista ihmisistä, ja siitä sinä vedät johtopäätöksen, että juttelen ventovieraille julkisissa liikennevälineissä?

Juu ei. Mutta en myöskään koe sitä henkilökohtaisena loukkauksena, jos joku puhuu minulle. Osaan vastata ystävällisesti ja sanoa ihan aikuismaisesti ääneen, jos en halua jatkaa keskustelua. Suosittelen sinullekin opettelemaan.

Joka tapauksessa vaikutat niin antisosiaaliselta ja happamelta, että tuskin kukaan sinua kovin usein uskaltaa edes häiritä. Lieneekö kertaakaan sattunut, kunhan trollaat purkaaksesi pahoinvointiasi.

Kuten sanoin, näitä sattuu usein. Joten ihan se vastapuolikin voisi mennä itseensä ja jättää omissa oloissaan olevat ihmiset myös sinne omiin oloihinsa.