Lue keskustelun säännöt.
Puhevaikeidet lapsella. Miten voisi auttaa?
03.05.2019 |
Miten toimitte lapsen kanssa, jolla on haasteita lausua joitakin sanoja?
Autatteko häntä sanomaan ne oikein, vai odotatteko vain, että sanat tulevat itsestään.
Pyysin kerran kummilastani artikuloimaan tavuttaen perässäni sanan, joka oli hänelle vaikea. Tuolla tavalla hän sanoi sen heti oikein.
Lapsella on hieman haasteita puhumisessa. Sellaisia ettei perheen ulkopuoliset välttämättä ymmärrä häntä. Haluaisin auttaa, koska vanhemmat ovat väsyneitä eivätkä kovin paljon tunnu jaksavan panostaa tähän. Luottavat kai puheen kehittyvän omalla painollaan. Mielestäni lapsen oikein artikulointi tavuttaen osoittaisi hänellä olevan resurssit puhua oikein, jos joku häntä välillä muistuttaisi. Kannattaako lasta pyytää sanomaan välillä sanoja oikein vai antaa oppia omalla painollaan?
(Toki en ala auttamaan kysymättä vanhemmilta, mutta kaipaisin tässä vain vertaistukea miten te muut olette toimineen.)
Itsellä oli lapsena joitakin haasteita, mutta äiti pyysi aina tavuttaen sanomaan sanat kunnes ne opin.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Puheterapiaan.
Hän käy puheterapiassa.
Silloin kun itse kävin opettelemassa yhtä kirjainta, harjoittelin myös kotona. Pystyin sitten aikuisena veljen lapselle opettamaan siellä oppimani kirjaimen, eikä tarvinnut terapiaa siihen.
Tämä lapsi ei kuulemma harjoittele kotona. Vanhemmat aika kiireisiä ja väsyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa myös, että puhe on aika intiimi asia. Jatkuva korjailu voi johtaa siihen, että lapsi ei uskalla enää suutaan avata.
Itselläni on parikin lasta, jotka ovat käyneet puheterapiassa. Muutaman sukulaisen tahdittomuudelle on vetänyt vertoja ainoastaan heidän tietämättömyytensä.
Minkä ikäinen lapsi on kyseessä?
Se vaikuttaa melkolailla siihen miten toimia tilanteessa..
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa myös, että puhe on aika intiimi asia. Jatkuva korjailu voi johtaa siihen, että lapsi ei uskalla enää suutaan avata.
Itselläni on parikin lasta, jotka ovat käyneet puheterapiassa. Muutaman sukulaisen tahdittomuudelle on vetänyt vertoja ainoastaan heidän tietämättömyytensä.
Kyllä, sen tiedänkin ja siksi en korjaile tuota lasta tai ketään muutakaan. Kerran pyysin artikuloimaan tavuttaen ja lapsi osasi, joten tiedän, että resurssit oppimiselle on, jos haluaa.
Veljen lapselle opetin tekniikan , koska oli siihen itse halukas, kun kuuli minullakin olleen sama haaste, josta opin pois. Hän itse halusi oppia, joten autoin.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi on kyseessä?
Se vaikuttaa melkolailla siihen miten toimia tilanteessa..
Täytti alkuvuodesta 6, eli menee kouluun ensi vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa myös, että puhe on aika intiimi asia. Jatkuva korjailu voi johtaa siihen, että lapsi ei uskalla enää suutaan avata.
Itselläni on parikin lasta, jotka ovat käyneet puheterapiassa. Muutaman sukulaisen tahdittomuudelle on vetänyt vertoja ainoastaan heidän tietämättömyytensä.
Kyllä, sen tiedänkin ja siksi en korjaile tuota lasta tai ketään muutakaan. Kerran pyysin artikuloimaan tavuttaen ja lapsi osasi, joten tiedän, että resurssit oppimiselle on, jos haluaa.
Veljen lapselle opetin tekniikan , koska oli siihen itse halukas, kun kuuli minullakin olleen sama haaste, josta opin pois. Hän itse halusi oppia, joten autoin.
Vanhemmilla lapsilla puheterapiassa kehoitetaan juuri artikuloimaan selvästi ja taputtamaan tavut, jotta vaikea sanakin tulee oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa myös, että puhe on aika intiimi asia. Jatkuva korjailu voi johtaa siihen, että lapsi ei uskalla enää suutaan avata.
Itselläni on parikin lasta, jotka ovat käyneet puheterapiassa. Muutaman sukulaisen tahdittomuudelle on vetänyt vertoja ainoastaan heidän tietämättömyytensä.
Kyllä, sen tiedänkin ja siksi en korjaile tuota lasta tai ketään muutakaan. Kerran pyysin artikuloimaan tavuttaen ja lapsi osasi, joten tiedän, että resurssit oppimiselle on, jos haluaa.
Veljen lapselle opetin tekniikan , koska oli siihen itse halukas, kun kuuli minullakin olleen sama haaste, josta opin pois. Hän itse halusi oppia, joten autoin.
Vanhemmilla lapsilla puheterapiassa kehoitetaan juuri artikuloimaan selvästi ja taputtamaan tavut, jotta vaikea sanakin tulee oikein.
Minkä ikäinen on vanhempi lapsi? Onko jo koulun aloittanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia kokemuksia muilla on tästä puhumisen opettelusta? Onko tullut itsestään, vai onko kotona tarvinnut auttaa?
Meillä poika joutu jo kolme v puheterapiaan, kun puhe oli kaikin tavoin epäselvää. K-kirjainta lykkäsi joka paikkaan.
Harjoittelusta ei ollut edes paljon apua kunnes tuli uusi nuori terapeutti, joka sanoi, että poijanpuhetta on ymmärretty liikaa ja hän ei itse huomaa puhuvansa väärin.
Terapeutti kysyi meiltä luvan äänittää puhetta ja toki annoimme, vaikka hän sanoi, että se ei aina ole hyvä ratkaisu.
Puhe äänitettiin ja poika sai kuunnella, ja samana päivänä hän alkoi puhua ihan oikein ja ei tullut mitään traumoja.
Säästyipä kunnalta pitkä penni, kun terapia loppui siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä poika joutu jo kolme v puheterapiaan, kun puhe oli kaikin tavoin epäselvää. K-kirjainta lykkäsi joka paikkaan.
Harjoittelusta ei ollut edes paljon apua kunnes tuli uusi nuori terapeutti, joka sanoi, että poijanpuhetta on ymmärretty liikaa ja hän ei itse huomaa puhuvansa väärin.
Terapeutti kysyi meiltä luvan äänittää puhetta ja toki annoimme, vaikka hän sanoi, että se ei aina ole hyvä ratkaisu.
Puhe äänitettiin ja poika sai kuunnella, ja samana päivänä hän alkoi puhua ihan oikein ja ei tullut mitään traumoja.
Säästyipä kunnalta pitkä penni, kun terapia loppui siihen.
Onpa ollut etevä poika teillä.
Lue kirjoja lapselle ja juttele paljon. Älä huomauta väärin lausutusta sanasta, vaan vahvista oikeaa sanomalla se itse perässä (tyyliin että lapsi sanoo ”kato kitta” niin toteat että ”niin, siellä menee kissa”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lue kirjoja lapselle ja juttele paljon. Älä huomauta väärin lausutusta sanasta, vaan vahvista oikeaa sanomalla se itse perässä (tyyliin että lapsi sanoo ”kato kitta” niin toteat että ”niin, siellä menee kissa”.
Tuota juttelua olenkin koittanut ja toistanut välillä juurikin noin miten mainitsit. Nyt on vaan tullut sellainen tunne etten kehtaa, koska eivät lapsen vanhemmatkaan näy niin tekevän. Tunnen, että teen jotakin sellaista mikä ei minulle kuulu. Täytyypä ottaa tämä puheeksi lapsen vanhempien kanssa.
Puheterapiaan.