Miksi monien on vaikea lausua tavallisia sanoja?

AI, tavalliset nimet, kuten Phoebe?

"Olumppialaisista" puhuminenhan on jo ihan klassikko. Joka neljäs vuosi saa aina ihmetellä että miten sellainen sana kuin olympialaiset on niin hankala. Luulisi suomalaisten olevan tottuneita diftongeihin. Ruotsiksi tulee myös mieleen monta samankaltaista esimerkkiä.

Mulle ääntämisestä tuli vaikeaa hampaiden oikomisen yhteydessä. Varsinkin englanti ei taivu entiseen tapaan, kun hampaiden muuttunut asento vaikuttaa muutamien äänteiden lausumiseen. Sori siitä

Pieno on hyperkorrektismi. Googleta. En jaksa selittää tätä uudestaan ja uudestaan.

Helponpaa. Elämä nykyään hektistä niin nopeasti puhuminen ja oikein puhuminen ei kulje käsikädessä

Alkannut ottaa kyllä päähän minuakin.

Vierailija kirjoitti:

"Olumppialaisista" puhuminenhan on jo ihan klassikko. Joka neljäs vuosi saa aina ihmetellä että miten sellainen sana kuin olympialaiset on niin hankala. Luulisi suomalaisten olevan tottuneita diftongeihin. Ruotsiksi tulee myös mieleen monta samankaltaista esimerkkiä.

Jotkut vokaalit samassa sanassa on suomalaiselle vaikea lausua. Yleensä meillä ei ole samassa sanassa kirjainten aou kanssa kirjaimia äöy. Suomalaisen kielelle ne olisi vaikea sanoa nopeasti peräkkäin. Siksi esim. "olympialaiset" kuulostaa suomalaisen suussa helposti "olumpialaisilta".

Toisaalta, jos tarkkoja ollaan, niin eipä olympics-sanassakaan ole ihan samoja äänteitä kuin ne, joita meillä o ja y vastaavat. Joudumme siis ääntämään sanan "oudosti", koska joudumme tietenkin ääntämään sen mukaan, mitä äänteitä o ja y meidän omassa kielessämme tarkoittavat.

En kyllä tiedä miten se ihan alkuperäinen sana lausutaan, ei taida olla englannista peräisin.

Vierailija kirjoitti:

"Olumppialaisista" puhuminenhan on jo ihan klassikko. Joka neljäs vuosi saa aina ihmetellä että miten sellainen sana kuin olympialaiset on niin hankala. Luulisi suomalaisten olevan tottuneita diftongeihin. Ruotsiksi tulee myös mieleen monta samankaltaista esimerkkiä.

Sanassa olympialainen ei ole diftongia.

Ongelma lienee se, että suomessa on vokaaliharmonia ja sana olympialainen rikkoo sen säännön. Sanan pitäisi olla suomeksi joko ölympiäläinen tai olumpialainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olumppialaisista" puhuminenhan on jo ihan klassikko. Joka neljäs vuosi saa aina ihmetellä että miten sellainen sana kuin olympialaiset on niin hankala. Luulisi suomalaisten olevan tottuneita diftongeihin. Ruotsiksi tulee myös mieleen monta samankaltaista esimerkkiä.

Jotkut vokaalit samassa sanassa on suomalaiselle vaikea lausua. Yleensä meillä ei ole samassa sanassa kirjainten aou kanssa kirjaimia äöy. Suomalaisen kielelle ne olisi vaikea sanoa nopeasti peräkkäin. Siksi esim. "olympialaiset" kuulostaa suomalaisen suussa helposti "olumpialaisilta".

Toisaalta, jos tarkkoja ollaan, niin eipä olympics-sanassakaan ole ihan samoja äänteitä kuin ne, joita meillä o ja y vastaavat. Joudumme siis ääntämään sanan "oudosti", koska joudumme tietenkin ääntämään sen mukaan, mitä äänteitä o ja y meidän omassa kielessämme tarkoittavat.

En kyllä tiedä miten se ihan alkuperäinen sana lausutaan, ei taida olla englannista peräisin.

No eipä tietenkään, vaan muinaiskreikasta. Joka kielellä on omat lausumistavat ja siksi kaikki äänteet eivät toimikaan samassa sanassa.

Espanjassa ei ole omia sanoja, jotka alkaisivat kirjaimilla sp, joten he eivät osaakaan sitä usein lausua lisäämättä kirjainta e alkuun. Siisp kansainvälinen Sprite-juoma onkin Esprite espanjaksi. Sport on esporte, jne...

Ei tämmöisiä tarvitse hävetä, ne ovat kielten ominaispiirteitä.

Japanissa ei ole l-äännettä, joten heillä puhutaan valkokaulustyöntekijöistä nimellä sarariman  (= salaryman). Kyllä, elokuvahirviö Godzilla on oikeasti japaniksi Go(d)jira.