Nuori äiti tuli huutamaan leikkipuistossa

Jos lapsesi ei osaa puhua muuta kuin summittaista vauvakieltä, niin nyt olisi hyvä tilaisuus opettaa artikuloimaan selkeämmin. Tuskin se isoäitikään ilahtuu mongerruksesta siinä vaiheessa, kun muiden isoäitien parivuotiaat lapsenlapset osaavat ääntää sanat kunnolla.

Lapselle nauraminen ei yleensä paranna itsetuntoa.

Nuorella äidillä taisi nyt mopo hieman keulia 🙄

Itse sinä muksusi kasvavat. Entä sitten, jos joku tulee neuvomaan ja kuvittelee olevansa parempi. Niin on aina ollut ja tulee aina olemaan. Palaa asiaan, kun lapsesi on aikuinen ja voitte verrata kumpi on onnistunut kasvattajana. Olisit sitten kysynyt, että käykö noin kuin teille rouva? Enää huutoääni jää jäljelle. On se kyllä aika kamalaa. Mitä olen tehnyt?

Lapsen itsetunto kärsii lähinnä sellaisissa tilanteissa, joissa häntä ei ymmärretä tai hänelle kerrotaan että väärin puhut... lapsen ollessa pieni oli esim. violetti joko vilovetti tai lilovetti... aina ymmärsin ja annoin tarvittavan värin vaikka kyllä hymyilytti.

Nuori äiti varjelee ihan liikaa. Ei ne lapset rikki mene, jos vähän naurattaa välillä. Urbaanilegenda "Näytätte ihan mulkuilta siellä alhaalla." naurattaa edelleen. Monikohan lapsi tuonkin on sanonut ja heille on naurettu? Kyllä varmasti on paljon mieleltään järkkyneitä lapsia tämän takia :D

Joo voihan olla että tällä äidillä oli huonopäivä, väsynyt tms. Vähän yllätti että tuollaisesta tullaan huutamaan. Katosin vaan tyyliin suu auki.

Itsekkin olen ajatellut että silloin on haittaa jos moittii puheesta tai sanoo että et osaa tms. Mutta meillä oli hauskaa niin en usko että lapsi siitä mitenkään ottaa itseensä. Noh kaikenlaista kokee. 😆

Ap

No oli outo tuntematon äiti. Mä olen tehnyt samaa kuin sinä, mutta siinä pitää olla tarkkana ettei loukkaa sitä pienempää, mutta en nyt ikinä menisi tuntemattomalle HUUTAMAAN asiasta vaikka olisin eri mieltä toiminnan rajoista.

Tässähän nauretaan lapsen kanssa yhdessä.

Lapsi on kokenut, että hän on sanonut hauskasti ja saanut kaikki nauramaan. Eikä niin, että hän on sanonut väärin ja sille naurettaisiin.

Meille on jäänyt käyttöönkin lasten pieninä "väärin" sanomia sanoja. Isotkin lapset kuuntelevat kiinnostuneita tarinoita itsestään pieninä ja mitä ja miten ovat sanoneet.

Leikkipuiston huutaja on nyt vähän kuin "Sisko ja sen veli"  -tv-sarjan vammaisbileiden "uskonsisar", joka tuli opettamaan vammaisille, että vammaisuus on vakava asia.

https://areena.yle.fi/1-4406082?autoplay=true

Nykyisinä poliittisesti korrekteina aikoina katoaa ensimmäisenä maalaisjärki. Lapsi siis selkeästi itsekin piti hauskana lausahdustaan, ja tämä tilanteen ulkopuolinen henkilö tuli tuossa möykkäämisellään paljastaneeksi lapselle, että ensinnäkin se miten lapsi puhuu, on väärin, ja lisäksi vieläpä vakava asia jolle ei parane lapsen itsenkään naureskella.

Hieno homma.

Eihän tuossa lasta lytätty vaan nimenomaan kaikki yhdessä pitivät lapsen puhetta hauskana. Ei kai missään neuvota teeskentelemään, että lapsi sanoo oikein, kun hän selvästi ja kaikkien kuullen puhuu hassusti. Jos lasta ei asiasta syyllistä, niin ei siitä nyt mitään traumaakaan voi tulla. Meillä on käytössä koko perheellä hauskoja sanoja, joita lapset ovat parivuotiaina sanoneet, ja nyt teineinä käyttävät niitä edelleen naureskellen. Milloin lastenkasvatuksesta tuli niin kauhean ryppyotsaista ja hankalaa?