Arka aihe mutta...

Sori että en laittanut otsikkoon, ettei heti poistu niin herkästi.
Minkälainen kokemus hyväksikäyt etyillä on yleensä tapahtuneesta? Olen käsittänyt, että tavallisesti pedofiilit ajattelevat, että lapsi haluaa samaa asiaa ja heillä on myöntymyksellinen yhteisymmärrys. Onko uhreilla siis jossain vaiheessa joku romahtaminen, kun täysin tajuaa, miten väärin homma oli? Miten tämä uhrin mielessä yleensä selittyy? Tekijän osasta ymmärrän, että ajatukset normalisoituu mielessä siihen suuntaan, että tämä on ok vaikka normien ulkopuolella, mutta osittain silti tietää, että ei se ihan täysin ole. Lopettaakaan ei silti halua.