Lue keskustelun säännöt.
Kukaan lähipiirini vanhempi vela ei ole tehnyt itsestään numeroa
29.03.2019 |
Nuoremmat ovat. Missä syy? Voisiko kyse olla ajanmukaisesta kasvatuksesta?
Vanhemmilla naisystävilläni, jotka eivät ole aikoinaan perustaneet perhettä, ei ole koskaan ollut tarvetta avata tai puolustella asiaa kenellekään muulle, ei edes meille ystäville. Näin on aina ollut ja tulee olemaan.
Sen sijaan nämä nuoremmat (alle 30 v) velat ottavat kaikki kommentit henkilökohtaisena hyökkäyksenä, vieläpä keskustelussa jonka he itse aloittivat, tosielämässä tai somen puolella. Uhriutuminen on vahvasti läsnä. Näitä keskusteluja tulee huomattua tiettyjen henkilöiden seinillä aika ajoin. Tekisi mieli takoa heille päähän, että lopeta tuollainen ja ala elää elämääsi kuten haluat. Arvostelua syntyy, jos annat se syntyä. Lähtien vaikka hiusten väristä tai ammatista.
Kommentit (10)
Aijaa, mä taas olen kokenut niin että mun ja mieheni valinnoista nähdään kovasta vaivaa. On sanottu mm. Että elämälläni ei ole tarkoitusta jos en tee lapsia ja kysytty mikä ihme mua vaivaa kun en lapsia halua.
Itse en keskustelua koskaan aloita.
N30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on veloja ystävinä aika monta. Joskus on asiaa sivuttu lyhyesti, mutta ilman mitään paatosta. He ovat noin viiskymppisiä.
Mahtaisikohan tämä sukupolviero johtua siitä, että vapaaehtoinen lapsettomuus on ennen ollut vielä paljon suurempi tabu kuin nykyään? Muutama vuosikymmen sitten naisella ei ollut mitään muuta tehtävää kuin synnyttää lapsia. Jos tuona aikana joku avasi suunsa ja sanoi ettei halua, kuskattiin Seilin saarelle toipumaan hysteriasta.
Ihan mahtavaa että asioista nyt puhutaan niin asenneilmapiirikin alkaa muuttua pikkuhiljaa. Vaikka onhan se toki jo parantunutkin.
Kun vaihdoin työpaikkaa, aloin valehtelemaan että mieheni lapsi aiemmasta liitosta on minun.
Koska olin kyllästynyt siihen, että lapseton nähdään jotenkin huonompana ja epäilyttävänä.
Niin että ymmärrän miksi nuoret naiset kapinoivat "kaikkien pitää tehdä lapsia" tuputusta vastaan, se on todella ärsyttävää vallankäyttöä. Ne vanhemmat naiset osaa jo kiertää ongelman.
Hyvä kun kapinoivat. Itse kerran jopa valehtelin haluavani yhden lapsen, vaikken ole ikinä tahtonut yhtään.
N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni meistä nyt viisikymppisinä vapaaehtoisesti lapsettomista oli silloin 80-90-luvuilla aika ärhäköitä. Silloin nimittäin se, ettei perinteinen perhe-elämä kiinnostanut, oli suuri kummastuksen aihe ja synti. Näkökantani kanssa olen aina ollut sinut, joten muiden mielipiteet eivät ole vaivanneet.
Minä sain 21-vuotiaana YTHS:n lääkäriltä ryöpytyksen kerrottuani suoraan sen, etten aikoisi tehdä yhtään lasta. (Täytyy muuten mainita, että tämä keski-ikäinen mieslääkäri halusi välttämättä keskustella ehkäisystä ja seksistä, vaikka olin mennyt näyttämään nilkassani ollutta urheiluvammaa.) Tuolloin oli aika harvinaista olla vakaasti vela, ja palaute oli oleensä yliampuvaa: miksi vihaat lapsia, onko sinua käytetty hyväksi, no onko kiva kuolla yksin. Ja viideskymmenes tietäväisellä äänellä kiekaistu "kyllä se mieli siitä vielä muuttuu" on vaikea jättää kommentoimatta.
Sosiaalinen media ja verkkolehtien kaikenkattavuus on tuonut vapaaehtoisesti lapsettomuuden yleisen rääpimisen kohteeksi. Palautetta voi antaa rajattomasti sekä tutuille että tuntemattomille. Ei ihme, että nuoret naiset kyllästyvät arvostelemiseen, jota valuu omaan puhelimeen pyytämättäkin. Sama mekanismi toimii toiseenkin suuntaan: omista valinnoista voi tehdä ison numeron ja kerjätä itselleen riitoja. Monet ihmiset antavat yksityisasioidensa levitä pitkin maailmaa kaikkine silmien alle, joten ei ihme, että me ennen somen aikakautta nuoria olleet vaikutamme vertauskohtana rauhallisilta ja provosoitumattomilta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mahtavaa että asioista nyt puhutaan niin asenneilmapiirikin alkaa muuttua pikkuhiljaa. Vaikka onhan se toki jo parantunutkin.
Mutta millainen on se asenneilmapiiri, jota nämä hyvin hyökkäävästi käyttäytyvät ihmiset haluavat tuovat esille? Onko se jotenkin parempi? Auttaako vapaaehtoisesti lapsettomien asiaa, jos he ovat todella aggressiivisia?
Täällä moni on luonut ihan hirvittävän jyrkät rajat vela-aatteelle. Minä en ainakaan halua tulla yhdistetyksi siihen porukkaan, vaikkei minulla lapsia olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mahtavaa että asioista nyt puhutaan niin asenneilmapiirikin alkaa muuttua pikkuhiljaa. Vaikka onhan se toki jo parantunutkin.
Mutta millainen on se asenneilmapiiri, jota nämä hyvin hyökkäävästi käyttäytyvät ihmiset haluavat tuovat esille? Onko se jotenkin parempi? Auttaako vapaaehtoisesti lapsettomien asiaa, jos he ovat todella aggressiivisia?
Täällä moni on luonut ihan hirvittävän jyrkät rajat vela-aatteelle. Minä en ainakaan halua tulla yhdistetyksi siihen porukkaan, vaikkei minulla lapsia olekaan.
Itse en ole törmännyt kovinkaan aggressiivisiin veloihin, velojen vastustajiin kylläkin. Vela(nainen) saa ihan pyytämättä kuulla olevansa itsekäs ja elämää ymmärtämätön hedonisti, joka ei ansaitse yhteiskunnan huolenpitoa koska ei tuota lisää veronmaksajia. Vela ei vaan voi ymmärtää rakkaudesta, aikuisuudesta ja vastuullisuudesta hölkäsen pöläystä. Kyllä tällainen kategorisointi ja alentaminen aiheuttavat väkisinkin vastareaktion.
/4
Olen törmännyt niihin veloihin, jotka julistavat aatettaan kovaan ääneen ja niihin, jotka eivät pidä itsestään meteliä. Olen törmännyt lapsellisiin, jotka julistavat omaa perhe-elämää ainoana oikeana ratkaisuna ja niihin, jotka eivät tee siitä numeroa. Tämä pätee ihan kaikkeen, ruokailuun, uskontoon, liikuntaan jne. En jaksa vänkätä vastaan, siirryn pois jos keskustelu ei kiinnosta, minä elän niin kuin itse parhaaksi näen, jos joku haluaa sitä arvostella, arvostelkoot, ei se asiaa miksikään muuta.
Tämä on niin totta, täysin samaa mieltä.