Sukutkijoita paikalla? Sukukirjojen virheet.

Voit kyseenalaistaa, jos on perustelut. Niin tehdään tieteessäkin.

Nimet ainakin vaihtelevat. Lapsi saatetaan kastaa tietyn nimiseksi, mutta sitten alkaa käyttää jotain helpompaa ja lyhyempää. Se on sitten esim hautakivessä. Johan->Juho, Elisabet -> Ella

Mitä olet käyttänyt omana lähteenäsi? Käsin kirjoitettuja kirkonkirjoja? 

Vierailija kirjoitti:

Nimet ainakin vaihtelevat. Lapsi saatetaan kastaa tietyn nimiseksi, mutta sitten alkaa käyttää jotain helpompaa ja lyhyempää. Se on sitten esim hautakivessä. Johan->Juho, Elisabet -> Ella

Sukunimikään ei ollut itsestäänselvyys, vaan kun Antti Antinpoika meni tehtaalle töihin, annettiin tälle uusi nimi, jotta erottuisi muista Antti Antinpojista.

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet käyttänyt omana lähteenäsi? Käsin kirjoitettuja kirkonkirjoja? 

Kyllä. Netistä löytyviä digitalisoituja. Sshy ja diginarc. Hiskiä välillä hakuun.

Hyvä keino on se, että otat yhteyttä kyseiseen nimekkääseen sukututkijaan ja pyydät, että hän selittää sinulle, miten on on tuloksensa saanut. Kun hän selittää pmansa, sinä voit selittää omasi. Sittn yhdessä voitte pohtia, mikä vaihtoehto todennäköisemmin on oikea.

Sukukirjoissa on paljon virheitä ja sukututkimus harvoin on tieteellistä. Sitä harrastavat kainelaiset amatöörit.

Kirkonkirjoissakin on virheitä. Esim. oma sukututkimukseni meinasi lopahtaa, kun henkilö jota ajattelin esi-isäkseni olikin merkitty kuolleeksi jo 22- vuotiaana, reilusti ennen oletetun jälkeläisensä syntymää. Onneksi luin kirkonkirjoja pitemmälle. Muutaman vuoden,kuluttua hänet olikin merkitty takaisin muuttaneeksi paikkakunnalle. Eli tyyppi oli häipynyt paikkakunnalta, niin hänet oli merkitty kuolleeksi.

Kiitos neuvoista, sukututkimus on hauska harrastus. Tulee tutuksi moni muukin asia.

Onko vielä sukuja, joita ei ole tutkittu? Sekä oma että puolison suku on tutkittu jonnekin 1500-luvulle asti niin isän kuin äidin puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Onko vielä sukuja, joita ei ole tutkittu? Sekä oma että puolison suku on tutkittu jonnekin 1500-luvulle asti niin isän kuin äidin puolelta.

Onhan sulla muitakin esi-isiä kuin isäsi ja äitisi. Heidän vanhemmistaan tulee 4 sukua, heidän 16 jne. Onko nämä kaikki haarat siis tutkittu?

Sukututkijakin on ihminen eli hänkin tekee virheitä myös erehdyksessä. Varmaan moni tutkija on tyytyväinen, jos joku huomaa nämä virheet. Tiedekin on itseään korjaava eli uutta tietoa löydetään ja tämä uusi korvaa entisen.

Itse sukututkimuksta harrastaneena voin sanoa, että virheitä ja puutteita löytyy aina itseltä ja muiltakin, myös vanhoilla konkareilla.

Lisäksi joskus atk-ohjelmat tekevät joskus jotain kummaa, josta ei tekijä tiedä tai huomaa. Kun tekee merkinnän johonkin kohtaan, se voi vaikuttaa muuallekin.

Olen itse saanut hyvinkin "katkuisia" viestejä esim. genin yhdisteylistä, vaikka en ole edes itse niitä tehnyt. Joillekin on elämää suurempi kysymys, jos jossain on joku virhe. Minusta asillisesti voi aina lähestyä tekijää.

Moni sukututkija kysyy suoraan sukulaisilta, esim. miehen suvun sukukirjassa on myös avopuolisoita :D  Tämä harmittaa koska itselläni on sukututkimuskielto ja silti tietoni ovat sukukirjassa, tiedot saatu sukulaisilta. Nykyisen tietosuojan aikana ei varmaan tällaista enää voi tehdä.

Siirry Sukufoorumille keskustelemaan tästä aiheesta, niin saat enemmän vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Moni sukututkija kysyy suoraan sukulaisilta, esim. miehen suvun sukukirjassa on myös avopuolisoita :D  Tämä harmittaa koska itselläni on sukututkimuskielto ja silti tietoni ovat sukukirjassa, tiedot saatu sukulaisilta. Nykyisen tietosuojan aikana ei varmaan tällaista enää voi tehdä.

Elossa olevien ihmisten tietoja ei ainakaan saa missään julkaista, jos ei ole lupaa siihen. Yleensäkään ei edes saisi pitää mitään luetteloista ihmisistä, jos ei ole kertonut, että on tällainen tutkija. Kotona tiedot pitäisi lisäksi olla lukollisessa kaapissa  yms. 

Minäkin löysin omat  tietoni netistä joidenkin sinne laittamana esim. my heritageen. Joudin lähestymään ylläpitäjiä useita kertoja ennen kuin he suostuivat laittamaan tiedot salaisiksi tai poistamaan ne. 

Asiallinen keskustelu on paras tapa. Ei kirkonkirjojen virheitä ja vääriä tulkintoja korjata eikä sitä vaikka Hiskiin joku asian varmasti tietävä ilmoittaa korjauksen ja selityksen jonkun tutkijan tekemään väärään tulkintaan esimerkiksi ihmisen nimestä. Esimerkiksi tietoa, että kyllä Matti oli aivan varmasti nainen, vaikka hänen nimensä on jostakin tietystä syystä se mikä on eikä ole syntynyt kaksosia niin kuin tutkija on päätellyt.

Vierailija kirjoitti:

Nimet ainakin vaihtelevat. Lapsi saatetaan kastaa tietyn nimiseksi, mutta sitten alkaa käyttää jotain helpompaa ja lyhyempää. Se on sitten esim hautakivessä. Johan->Juho, Elisabet -> Ella

Tämä johtunee siitäkin, että monet papit ovat olleet aikoinaan ruotsinkielisiä tai ehkä heitä on jopa ohjeistettu kirjoittamaan nimet ruotsinkielisessä alkuperäismuodossa, vaikka suomenkieliset vanhemmat olisivat alunperinkin halunneet suomenkielisen nimen. Alamaisista on haluttu tehdä osa valtakuntaa ja viranomaisdokumenteilla sellainen on helppoa. Lisäksi henkilö on voinut myöhemmin itsekin "suomalaistaa" nimensä, vaikka se olisi alunperin ollut ruotsinkielisessä muodossa.

Sukututkijat ovat monesti "erikoisia" ja omasta  mielestään intellektuelleja. He itse olettavat että voivat vetää mutkia suoriksi. Näin ei saisi tapahtua.

Sukututkimus on aikaa vievää puuhaa. Nyt loppusuoralla omassa tutkimuksessa olen törmännyt juurikin tuon kaltaisiin ongelmiin ja siinä pitää vain säilyttää maltti ja etsiä uudelleen ja udelleen langanpää jos se pääsee hukkumaan. Mutkia suoraksi ei pidä sortua vetämään vaan tulee perata kamman ja haravan kanssa kunnes taas pääsee selville vesille. 

totta.