Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö te luulosairaita ihmisiä?
23.03.2019 |
Nyt on tuntemallani ihmisellä mukamas jokin vakava sairaus.
Olen ihan varma ettei ole. Sehän selviää kun tutkitaan.
Oli käynyt jo yksityiselläkin tässä välissä.
Kommentit (9)
Tiedän, entinen kollegani. Oli meillä 2 vuotta töissä, ja sinä aikana sairasti kerran viikossa (liioittelematta) jotain vakavaa; selittämättömiä 40-asteen oksennustautikuumeiluja, aivotärähdyksiä, murtumia, keuhkokuumeita, kohdunkaulan syöpä, aivokasvain, chiquita-banaanista saatu tappava loistartunta... List goes on.
Meillä muilla meni 2 vuotta tajuta, että kys. nuori nainen ei keksinyt juttuja päästään saadakseen sääliä ja saikkea, vaan hän ihan oikeasti uskoi noihin juttuihinsa. Totta kai saikettikin paljon, en usko että yhtään kokonaista viikkoa oli töissä. Myös muut jutut olivat yhtä uskomattomia, kaikki luulotautisuus ei liittynyt vain sairauksiin.
Ei ole ikävä. Pelottava tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki viher vassari punikit näkee raassssismusta kaaaaasikkiaaalla.
Mun työkaveri, kipeänä joka halvatun maanantaina.
Luulosairasta en tunne mutta yhden neuroottisen tunnen. Hänellä on lieviä pakkomielteisyyden piirteitä.
Hän desinfioi jatkuvasti käsiään ja pitää mahdollisimman paljon etäpäiviä, ettei tarvitse olla konttorilla muiden pöpöistä ilmaa hengittämässä.
Minä olen. En ravaa viikoittain lääkärissä mutta aina tulee jotain oireita joiden kanssa ensin sinnittelen koska "ei taas lääkäriin" mutta lopulta on mentävä ja ikinä ei mitään vakavaa löydy. Sitten olen huojentunut hetken kunnes tulee seuraava vaiva.
En lintsaa töistä tai muistakaan vastuista ja harvoin edes puhun kenellekään näistä...
On vaan kamalaa viettää suurin osa elämästään vakavia sairauksia peläten.
Nytkin mulla on aika julkiselle puolelle lääkärille varattuna 30.4. Yleensä menen yksityiselle ja se maksaa kamalasti. Ärsyttävä vaiva ja liittyy pakko-oireiseen häiriööni...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. En kyllä saikuta mut lääkäripalveluja käytän runsaasti. Liittyy ahdistuneisuuteeni joka ruokkii sairaudenpelkoa ja päin vastoin. Näin on kierre valmis.
Äidin ystävä, joka asui naapurissa. Surullista, että jatkuvan tk:ssa ramppaamisen ja veri ym kokeiden vaatimisen takia kävi kuin sutta huutavalle pojalle, eikä kukaan ottanut vakavissaan kun valitteli vatsakipuja. Vasta kun laihtui ja meni ihan harmaaksi, tajuttiin ettei tällä kertaa esitäkään . Yhtenä päivänä äitini sitten lähti kuskiksi päivystysreissulle kun tämä nainen soitti ettei kestä kun kivut olivat niin kovat. Sairaalasta poistui syöpädiagnoosin kanssa ja kuoli noin 5kk myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei pystynyt lähtemään pikku kaupunkimatkalle ennen kuin oli käynyt verikokeissa.
Mitään ei löytynyt taaskaan.
Nyt odotellaan taas uutta sairautta.
Tätä on ollut aiemminkin. En kestä sitä valitusta.
Niin terveen näköinen kuin olla voi.