Lue keskustelun säännöt.
Lapsuuden vaikutus luonteen kasvuun
Andymccoys
28.02.2019 |
mietinpä tässä tällä viikolla itse tätä omassa elämässäni. eli sitä miksi olen niin pinnallinen suhteessa naisiin, pidän vain esteettisesti kauniista nuorista naisista ja älykkäistä sekä musikaalisista naisista. Toki siksikin että äitini oli älykäs ja kaunis nainen. Mutta en ole koskaan osannut tai halunnut sitoutua vakavaan seurusteluun tai aviolittoon vaikka nuorempana olisi ollut mahdollisuuksia ja ihan naisfrendejäkin. Eristäydyin enkä halunnut sitoutua mihinkään vastuuseen peljäten että joku tulee 1) kontrolloimaan minua
syitä: olen hyvin lakihenkinen ja vaativa perfektionisti, perhetausta akateemisuus ja sen kautta tulleet älykkkyysvaatimukset. Toisaalta olen hyvin pinnallinen nautiskelija enkä ota vastuuta ihmissuhteista enkä välitä ihmisistä
perhetausta: Äiti oli hyvin vaativa toisaalta ja hoiti kaiken perheessäni, ihan kaiken, siivouksen, kokkaamisen, kävi töissä kasvatti lapset. Isä teki kaiken minimaalisen vain että sai ERISTÄYTYÄ kirjojen lukemiseen, ei koskaan edes leikkinyt meidän lasten kanssa eikä hänellä koskaan ole ollut yhtään ystävää eikä ole nytkään kun äiti on poissa. Kaiken lisäksi isä halveksui äitiäni jotenkin salaa selän takana pienillä sivulauseilla. Koska itse3 ei tehnyt mitään ja oli kateellinen kai äidin uskolle ja positiivisuudelle. Äidilllä uuslestadiolaistausta ja 17 lasta ukilla, sosiaalinen ja vastuu muista ihmisistä. Isällä taas taustana ei-uskonnollinen perhe, oma isänsä tuli sodasta ja eristäytyi kirjallisuuteen ja työhön ja äitinsä oli hylkäävä.
Itse en ole sietänyt koskaan minkäänlaista kontrollointia ja koin lapsena jo henkisesti olevani hyljätty. Olin hyvin kapinallinen nuorena vaikka suoriuduin lukion hyvin ja pääsin yliopistoon elämään vapaata hippielämää. Sain potkut armeijasta tietysti koska en sietänyt kontrollointia.
johtopäätös: hyvin lakihenkinen ja vaativa persoonallisuus on yhtä aikaa hyvin kapinallinen ja laiton ihminen, niin henkisesti kuin hengellisesti.
ratkaisu: hopeless case. tawi sitten kasvaminen jossain missä ei voi eristäytyä erakoksi. varmaan on uhrattava itsensä jonkun intiaaniheimon puolesta ja auttaa köyhiä ja löytää Jumalalta voimia.
Kommentit (10)
naisen mallia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä syistä, mutta kannattaisi ehkä tarkistuttaa onko persoonallisuushäiriöitä. Niitä voi olla monta päällekkäin. Vaativa pers. häiriö ja ehkä epävakaa? Tai epäsosiaalinen? Tietysti voi olla jotain ihan muutakin, mutta jotenkin nämä nousi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä syistä, mutta kannattaisi ehkä tarkistuttaa onko persoonallisuushäiriöitä. Niitä voi olla monta päällekkäin. Vaativa pers. häiriö ja ehkä epävakaa? Tai epäsosiaalinen? Tietysti voi olla jotain ihan muutakin, mutta jotenkin nämä nousi mieleen.
nuo on psykologista puppua kaikki. "tarkista onko persoonallisuushäiriöitä"? meet jonnekin psykologille testiin ja piirrät musteläiskätestin ja vastaat pöljiin kysymyksiin. so what. Jokaisessa luonteessa on positiiviset ja negatiiviset mahdollisuudet, se susi mitä enempi ruokit saa valtaa. Hengellisesti pitää olla kuuliaiinen Jumalalle, nöyrä ja kasvatettavissa ja epäitsekäs ja ahkera jne. myös jossain mielessä sosiaalinen eli auttaa muita. persoonallisuushäriöit ovat kaikki vain valintoja joita ihminen tekee.
mitä sitten vaikka psykologi-täti sanoo että "olet epävakaa persoiona ja narsisti". "Lääkkeeksi määrän ahdistuspillereitä ja kehoitan menemään virkkuukerhoon tai karateen. "
mitä noilla analyyseilla on edes merkitystä. tietty jos mulla on aivovamma, se on eri juttu. Turha silti märehtiä asioita noin. Joissain heikoissa luonteenominaisuuksissa on hyvä ottaa riski ja toimia päinvastoin kuin oma turvavyöhyke, joutua ahditusmaan ja puristumaan ja kuolemaan itselle.
No mitä sitten tekisit, jos löytäisit sellaisen naisen jonka kanssa haluaisit ehdottomasti olla koko loppuelämän? Olisitko mieluummin onneton ja sitoutumaton kuin onnellinen ja sitoutunut, jos muita vaihtoehtoja ei olisi?
Vierailija kirjoitti:
No mitä sitten tekisit, jos löytäisit sellaisen naisen jonka kanssa haluaisit ehdottomasti olla koko loppuelämän? Olisitko mieluummin onneton ja sitoutumaton kuin onnellinen ja sitoutunut, jos muita vaihtoehtoja ei olisi?
totta kai ottaisin mieluummin riskin ja sitoutuisin johonkin ihmiseen josta tykkäisin. sitten jos menee kaikki pieleen, tulee ero (:;
piti sanoa että veljellä samoja sitoutumisongelkmia ja narsismia, erosi vaimostaan ja sanoi että ei koskaan mene naimisiin, nyt on vapaa olo kuulemma, eikä lapsia ole eikä haluakaan, on mua muutaman vuoden nuorempi .. siskosta kasvoi taas tasapainoinen jha menestyvä ihminen jolla on perhekin ja 3 lasta ja on rauhalllinen ja systemaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos isä on halveksinut äitiä, niin se tartuttaa aika helposti poikaan halveksunnan naisia kohtaan, ihan alitajuisella tasolla.
Ja halveksunta on aina vihaa.
Et siedä kontrollointia. Eli tämäkin juontaa äitiisi. Jos joku kontrolloi, halveksit häntä. Eli viha taas.
Lakihenkinen Jumala on aina vihainen Jumala, rankaiseva, kostava. Kaikki vihaisia sanoja.
Vaativuus ja perfektionismi samoin päätyvät itserankaisuun, jos ei onnistu. Itsevihaa.
Näin käyttäytymistieteilijänä totean, että syvin ongelmasi on viha. Kun sen tunteen saat alitajunnastasi käsiteltyä, niin et enää ole hopeless case.
Anteeksiantoa ja armoa itselle ja muille. Katkeruus ja viha ei kanna mihinkään. Ei yksin eläminen ja mielekkääseen tekemiseen paneutuminen ole välttämättä huono ominaisuus. Kuulostat varsin aikaansaavalta ihmiseltä kunhan aihe on sinulle mieluinen. Kannattaa opetella hyväksymään itsensä kaikkine piirteineen ja lakata vertaamasta muihin. Kaikkia ihmisiä ei ole tarkoitettukaan laumasieluiksi, oman tiensä kulkijat ovat usein saaneet aikaan monia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä oli pointtisi? Minkälaisia vastauksia tai pelastusta täältä palstalta odotit? Halusit tulla kuulluksi? Et ole selvästikään tyytyväinen nykytilanteeseen ja haluat siihen muutosta (niinkuin me kaikki). Tiedät naisihanteesi, mutta mielestäni kannattaa antaa rohkeasti tilaisuus myös muunlaisille naisille, saattaisit yllättyä. Kirjoituksesi henkii jotenkin kylmyyttä, ehdottomuutta ja rakkaudettomuutta. Rakastat ja kunnoitat äitiäsi, ja sinua säälittää miten isäsi ei osannut kohdella äitiäsi ansaitsemallaan tavalla? Teidän perheen pojat ovat kylmiä -> isästään malli? Kun taas tyttö kasvoi äidinne mallin mukaan. Et selvästikkään ole toivoton, kun osaat noin analysoida ja pohtia itseäsi ja käytöstäsi. Rakkautta etsitään sisältä :)
mietin tässä yhtäkkiä sellaistakin asiaa, että miksi tulee jumalallekin huudettua usein rukouksia, tajusin erään hengellisen ja psykologisen lainalaisuuden
Luuk. 6:46
Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
nimittäin sitä alitajuisestikin rukoilee vihaisesti, jos on ensin tottelematon tai pitkään kapinassa, sitä ikäänkuin paikkaa sitä omaa kapinallisuutta ja itsevihaa joka kapinasta tulee, ikäänkuin rukoilemalla
nisunjyvän pitää kuolla monta kuolemaa, nimittäin farisealaisen tekopyhän ja laittomuuden ihmisen eli antinomistisella luonteella ei ole mitään eroa, ensimmäinen on vain peitekuori jälkimmäiselle
rukoilemalla ei voi peittää tekemättä jättämiä velvollisuuksiaan
naiset odottaa vain että mies on komea ja on rahaa, luonteella ei väliä. hommaa rahaa niin Sara Sieppi on sinun, tuskin silläkään on luonnetta