Lue keskustelun säännöt.
Millaisia teidän muiden 1-vuotiaat ovat?
19.02.2019 |
Meillä on miehen kanssa 1v 1kk ikäinen poika ja tuntuu, että hänestä on tullut ihan hirveä. Kaikki hänen kanssaan on nykyään hirveää taistelua, mikään ei mene oikeastaan koskaan kivasti.
Hän ei syö oikein mitään, aina kamala tappelu syöttötuolissa kun ei tahdo istua siinä. Välillä on päiviä kun maito ainut, joka kelpaa pullosta. Pitäisi hänen muutakin syödä kuin maitoa. Muutama lusikallinen menee ruokaa ja sitten loput huidotaan pois ja huudetaan ja raivotaan. Sormiruokia nakertaa jotain, yleensä kaikki nekin heitetään lattialle.
Vaipanvaihdot, vaatteiden pukemiset yms muut tuollaiset on aina taistelua. Repii hiuksista, rimpuilee, huutaa ja tekee mitä vain. Ulkovaatteita ei saa laittaa päälle, kamala huuto ja vinkuminen ja heittää itseään kaarelle. Sama huuto alkaa, kun kieltää jotakin. Lähtee kiljuen silmät kiinni juoksemaan ties minne. Lähes aina satuttaa itsensä lopulta. Joka asiaan kitistään ja huudetaan, mitään ei tehdä nätisti. Kaikki pahat tehdään, repii verhot alas, vie pöydiltä tavaraa, penkoo kaapit, heittelee pyykit pitkin poikin. Innostuu vain jos ensin kiellät, kun kiellät tosissaan niin se huuto alkaa.
Nukkumaanmenot ovat helvettiä, ei meinaa millään nukahtaa kun huutaa vaan silloinkin. Lopulta nukahtaa maitoon syliin, vaikka olemme yrittäneet opettaa omaan sänkyyn nukahtamaan. Poika tuntuu olevan myös hirveän väkivaltainen, lyö ja läpsii, puree ihan kunnolla, potkii ja repii tukasta. Ja röhönauru päälle. Olen ihan poikki tuon kanssa kun mikään ei koskaan suju hyvin. Kaikki on yhtä taistelua ja vänkäämistä.
Millaisia teillä muilla on 1-vuotiaat? Ovatko kaikki samanlaisia vai onko tuo poika jotenkin villi tapaus 😐
Kommentit (5)
Meillä oli samanlaista. Uhmäikä tuli ajoissa, lähti myös ajoissa. Nyt fiksu alakoululainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taas on kiltti kuin mikä, mutta ihan koko ajan jotenkin tyytymätön. Syliin, pois, syliin, pois. Kitisee, nukkuu huonosti ja on lähes koko ajan sylissä tai vaunuissa. Uskon että eniten vaivaavat nyt hampaat, väsymys ja sitten tämä ikä. Muillakin lapsilla oli aika villiä menoa yksivuotiaana. Sitten se helpottuu.
Jos ihan kamalalta tuntuu, pyydä apua kotipalvelusta tai perhetyöstä. 😊
Sitä se on 1 vuotiaan kanssa -_-
varsinkin jos on kova päinen tapaus.
Olen antanut huutaa yksin sängyssä kun on iltarutiini tehty. Ja jos on ihan aktiivinen niin en pakota sänkyyn kun vasta kun on oikeasti väsy, vaik se sit olis vasta 22. Meillä saa nukkua pitkään aamulla. Jään alkuun silitteleen, mut kun rupee työntämään kättä pois ja yrittää purra, niin jään istumaan lähelle tai sitten vaan lähden pois. Käyn katsomassa minuutin parin välein alkuun ja yritän silittää vähän. Kyl oppi piiiitkän ajan jälkeen että ei se sieltä sängystä mihinkään pääse pois. Kun kaikenlisäksi tietää että se itku ja huuto ei ole mitään muuta kuin huomio ja kiukku huutoa.
Ruokailuista oon huomannut et teen kaiken sormiruokana. Menee paremmin alas kun saa itse syödä, enkä jaksa tapella syöttötuolin kanssa. Syököön vaikka olohuoneen lattialla jos se ruoka siinä maistuu. Ei se lapsi nälkään kuole.
Jos vaan lyö, puree ja kiukkuaa vierressä niin lähden portin toiselle puolelle jossa voin seurata mitä herra tekee mutta en ole lyötävänä. Kun rauhottuu, silloin palaan ja otan syliin. Ihan selvää uhmaa meillä ainakin. Kun lapsi on hyvällä tuulella ja leikkii menen leikkiin mukaan että ymmärtää että äiti on siinä ja tahtoo leikkiä kun ollaan kiltisti ja äiti menee pois kun alkaa kiukuttelu ( siis kun oikeasti kiukuttaa jos sattuu tai muuten on pahaolo itku niin sitten tietysti olen ottamassa syliin)
Minun poika on nyt 1,5-vuotias ja on onneksi tosi helppo ja kiltti tapaus. Uskoo yleensä helpolla ja kerää sotkemat tavarat paikoilleen pyynnöstä. Häntä on helppo komentaa kun uskoo kerrasta ja ihan normipuhetta ystävällisesti sanottuna.
Nukkuu hyvin ja syö hyvin itse lusikalla ja välillä käsin. Joskus kyllä ruokailun aikana heittää lusikan lattialle ja yrittää heittää lautastakin kun suuttuu jostain.
Pukemiset sujuu, tuo itse ulkovaatteet ja sitten mennään ulos.
Tykkää makoilla sohvalla kainalossa ja leikkii myös yksin. Meillä on kolme vanhempaa lasta jotka leikkii pojan kanssa myös paljon. Nämä ovat jo koululaisia ja vanhin on 14-vuotias.
Meillä on ollut kahden vanhimman kanssa tuollaista mitä kuvailit, tosin ei mitään puremisia tai isompia raivareita ikinä ja pukemiset on sujuneet kyllä. Heillä on adhd-diagnoosit molemmilla. Esikoisen kanssa luulin että on normaalia mutta ei sitten ollutkaan. Tosin 1-vuotiasta ei voi diagnosoida eikä siihen ole mitään tarvettakaan eikä kaikki villit tapaukset ole adhd:ta.
Myös temperamentti on jokaisella eri. Kannattaa lukea temperamenteista niin ymmärtää lasta paremmin jos omaa erilaisen temperamentin kuin vaikka itsellä on.
Ei tuohon oikein muu auta kun aika ja täytyy vaan pitkäpinnaisesti ohjata, kieltää, hakea pois ja kehua ja kannustaa.
Meillä oli kans poika tollainen 1 vanhana. On nyt rauhallinen 5-vuotias.