Mies hyyssää äitiään

Mikset osta itse kotiin niitä? Millainen ihminen on kateellinen omalle sairaalle anopilleen? 

Ihana mies sinulla, kun jaksaa pitää huolta sairaasta vanhuksesta. Valitettavasti on saanut riesoikseen kamalan, itsekseskeisen akan.

En ole kateellinen.

Anoppi tuntuu unohtavan, että poikansa on naimisissa, perheellinen ja työelämässä. Ei hänen pikkupoikansa.

Itse näkisin tuon positiivisena.

Vai peilaatko omaa äitisuhdettasi miehesi äitisuhteeseen? Mitä itse tekisit jos kyseessä olisikin sinun äitisi joka olisi apua vailla?

En ymmärrä miksi olet mustasukkainen anopillesi, tottakai joka täysijärkinen, vanhempiaan rakastava lapsi lähtee vanhempiensa avuksi, varsinkin kun on kyse välttämättömyyksistä, eikä mistään " Voitko hakea minulle viirivehkan plantagenin alennusmyynnistä"-tyylistä pyynnöistä.

Jos minun puolisoni alkaisi vonkua tuollaisesta niin kyseenalaistaisin omaa kumppanin valintaani, en sitä, teenkö oikein auttaessani äitiäni. Luojan kiitos puolisoni ei ole tuollainen vaan auttelee myös vanhempiani pyytämättäkin.

Kuvottavaa. Oidipus-kompleksi. Pohjimmiltaan libidopohjainen veto äitiä kohtaan - alitajuinen aktin halu.

Vierailija kirjoitti:

En ole kateellinen.

Anoppi tuntuu unohtavan, että poikansa on naimisissa, perheellinen ja työelämässä. Ei hänen pikkupoikansa.

Oletko tosissasi? Vaikutat hirveältä ja katkeralta ihmiseltä. 

Ja selvästi olet kateellinen siitä että miehesi lähtee auttamaan äitiään, mutta ei hyppää samantien pystyyn kun sinä napsautat sormiasi. Oletko miettinyt että kyse ei välttämättä ole siitä että miehesi on anopin tossun alla vaan siitä, että anopin pyynnöt ovat koskeneet tärkeitä/välttämättömiä asioita, kun taas sinun ovat saattaneet olla ei niin kiireellisiä? Ja oletan että ne eivät ole olleet kiireisiä koska muutenhan sinä olisit ne terveenä ihmisenä pystynyt itsekin hoitamaan?

Meillä on tasapainoinen parisuhde, enkä voisi kuvitellakaan jääväni katkerana kotiin kärvistelemään miten nyt saan vähemmän huomiota jos jompikumpi puolisoni vanhemmista sairastuisi. Päinvastoin, yrittäisin jakaa miehen taakkaa ja ottaa vaikka sitten enemmän vetovastuuta kotona. 

Miehelle varmasti mukavaa kun ensin saa kantaa huolta vanhempansa voinnista ja sitten kotona odottaa vielä eukko naama norsunv*tulla kun ei ole päässyt nauttimaan sataprosenttisesta huomiosta. Piruparka.

Mammanpoika. Jätä.

Tuntuu usein, että naiset haluaisi , että olisivat itse synnyttäneet miehensä :D

Sinuna menisin mukaan auttamaan. Kummallista ajatella että huolenpito äidistä on huono juttu. Mitä miehen olisi sinun mielestäsi pitänyt tehdä? Jättää oman onnensa nojaan?

Minulla on aivan kammottava anoppi ja oma äitini oli surkea juoppo vanhempi, joten minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka rakastavat vanhempiaan ja tekevät kaikkensa heidän eteensä. Ikimaailmassa en liikuttaisi edes sormeani, jos jompikumpi pyytäisi, niin makaa kuin petaa.

Jos silti anoppisi oikeasti tarvitsee apua ja on sairas, hienoa että miehesi huolehtii, hänellä on empatiakykyä. Tuosta, että vetkuttaa omia hankintoja viikkotolkulla, puhu siitä hänen kanssaan ja vertaa vaikka juuri siihen, että anopille lähdetään sillä sekunnilla hakemaan tavaroita jos tarvitsee. Sanot, että tekin tarvitsette kotiin sitä ja tätä, nyt/tänään lähdetään hakemaan ja piste.

Siis jos oikeasti tarvitsette, eikä asia ole esim. "Minä HALUAN sen uuden hienon hifihyber kukkaruukun!"

Puhelimen laturin  vieminen sairaalaan on kyllä tosi tärkeä asia. Veisi kyllä varmasti sinullekin ap, jos olisit äkillisesti joutunut sairaalaan ilman tuollaisia perustarvikkeita.

Totta kai tuollaisessa tilanteessa pitää auttaa omia vanhempiaan, ja myös puolison vanhempia.

Omituista. Minä jään taaperon kanssa pari kertaa viikossa kotiin kun mies läksii auttamaan äitiään (käyttää kaupassa/lääkärissä/mitä nyt onkaan). Ja ihan mielelläni, minusta on hienoa että tuo siippa auttaa vanhaa äitiään.

Minun ex-mieheni oli samanlainen; aina kun äiti sormiaan napsautti, riennettiin apuun, vaikka kesken saunomisen siirtämään äidin kukkia parvekkeelta sisälle.. Muutenkin koko lapsuuden perhe oli paljon tärkeämpi kuin vaimo ja lapset. Usein kuulin meitä koskevia asioita heiltä; mies oli välittömästi soittamassa joko äidille, isälle tai siskolle, kun esim. omakotitalomme katto vuoti. Tästä kuulin anopilta, ilkkui minua, että huonon talon sitten menitte ostamaan.. Mies roikkui ylipäänsä puhelimessa vanhempiensa kanssa valehtelematta kymmenenkin kertaa päivässä, kunnes kerran kysyin, onko varmasti muistanut raportoida kaikki p*skalla käyntinsä koko suvulle? Sen jälkeen puhelut hoidettiin minulta salaa, talon takana keskustellen :D

Kun olin raskaana ja selän liitoskipujen vuoksi lähes liikuntakyvytön, mies lähti siivoamaan isälleen, lähtiessään tiuskaisi minulle, että siivoisit sinäkin joskus, täällähän hukkuu p*skaan. Lasten kasvatuksessa mies uskoi vain äitiään, minä neljän lapsen äitinä ei tiennyt mistään mitään! Näitähän riitti, jostain syystä mies on nykyään ex, eikä muuten kuulemma juurikaan ole enää äitinsä kanssa tekemisissä...

Ootko mun veljen vaimo? Meillä kun on tapana ollut auttaa perheenjäseniä, mutta sullehan se ei passaa. Kun sinä oot ottavassa roolissa, et koskaan antajana. Ei se mitään, mennään näin. Mutta teidänkään ei kannata enää meiltä pyytää mitään, kun ei toimi molempiin suuntiin. #sitäsaamitätilaa

Vierailija kirjoitti:

Miehen äti joutui sairaalaan. Laittoi viestiä, että puhelimen laturi pitäisi saada. Mies juoksee kesken työpäivän viemässä laturia äidilleen sairaalaan.

No pääsi pois sairaalasta. Kotisairaanhoitaja on käynyt pari kertaa siellä. Nyt soitti eilen sunnuntaina miehelleni, että äidille pitäis saada uusi petari, peitto ja tyynyt. Entiset saastaisessa kunnossa. Arvatkaa mitä mies teki. Lähti siltä istumalta kaupasta niitä ostamaan ja tänään vie ne äidilleen.

Minä, aviovaimo, kun pyydän että käydään ostamassa uudet jutut kotiin, niitä vetkutetaan viikko/kuukausikaupalla. Mutta kun äiti tarvii............

Sinähän voit itsekin käydä ostamassa uudet jutut kotiin.