Onko tää ihan normaalia vai olenko hullu..?

On. Olet introvertti.

Mitä sinulle on sanottu, kun olet esittänyt toiveesi? Sillä se ei ole ihan normalia, että uhiriudut kuin pahin marttyyri sitten jeesuksen etkä ole asian eteen mitään tehnyt. 

Vankilassako olet?

Lähetä muu perhe välillä pois viikonlopuksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle on sanottu, kun olet esittänyt toiveesi? Sillä se ei ole ihan normalia, että uhiriudut kuin pahin marttyyri sitten jeesuksen etkä ole asian eteen mitään tehnyt. 

Minkä toiveen? Että ihmiset menis pois omasta kodistaan, jotta saan olla rauhassa?? No sepä olisikin reilua!

Kysyin, olenko normaali, kun koen näin.

Mistä sinä sait tämän?

Vierailija kirjoitti:

Vihaan elämääni, koska en saa ikinä olla yksin! Huushollissa harvoin on edes 15 minuuttia, etteikö joku tulisi tai menisi tai olisi.. Joskus sulkeudun kylpyhuoneeseen ja itken suihkussa, siellä voi olla hetken rauhassa. Vain aamuyön tunteina voi joskus olla hiljaista. Tulen kohta hulluksi, ellen koskaan saa olla yksin!!

Onko tää ihan normaalia?

Kiusataanko sinua?

On ihan normaalia, olet vaan melkoisen introvertti. Mutta miksi olet hakeutunut tuollaiseen selvästi luonteellesi sopivaan elämäntilanteeseen jossa et saa omaa rauhaa? Itse olen ääri-introvertti ja mulle oli alusta asti selvää että ei puolisoa eikä perhettä, koska tarvitsen yksinäisyyttä ja rauhaa niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle on sanottu, kun olet esittänyt toiveesi? Sillä se ei ole ihan normalia, että uhiriudut kuin pahin marttyyri sitten jeesuksen etkä ole asian eteen mitään tehnyt. 

Minkä toiveen? Että ihmiset menis pois omasta kodistaan, jotta saan olla rauhassa?? No sepä olisikin reilua!

Kysyin, olenko normaali, kun koen näin.

Ei perhe auttamatta tarkoita sitä, että ollaan 24/7 yhdessä vaan sen jäsenille voi ehdottaa, että lähtevät ulkoilemaan, pitkäksi viikonlopuksi tai jopa viikoksi jonnekin ilman, että kaikki on koko ajan kylkikyljessä. Oman tilan tarve on yksilöllistä ja sinä kaipaa sitä enemmän ja on omalla vastuullasi sitä järjestä jos ahdistaa. 

Mulla samat fiilikset, viihdyn yksin. Kun lapset oli pieniä ja hoidin heitä kotona, meinasin tulla hulluksi, kun aina oli hälinää. Ja kun anoppikin tarjosi apuaan siten, että olisi tullut hoitamaan lapsia meille, että minä ”pääsisin ulos”. No mutta kun en halunnut lähteä minnekään, vaan olla itsekseni kotona! Ainoa ulkona oleva lepopaikka oli kirjaston peränurkka, jossa sain olla hiljaisuudessa ja sinne menin.

En ollenkaan panisi pahakseni jotakin eristysvankeutta, minulla menisi kyllä aika oikein hyvin. Lukisin kirjoja, maalailisin tauluja ja kirjoittelisin.

Millainen työ tällaiselle sopisi?

Vierailija kirjoitti:

Lähetä muu perhe välillä pois viikonlopuksi.

Minkä takia muu perhe pitää lähettää omasta kodistaan pois? Eiköhän se liiku ketä haluaa olla yksin, vai onko tässäkin sukupuolella merkitystä?

Mun mielestä on ihan normaalia, enkä mä näe mitään ongelmaa siinä, että pyydän välillä miestä ottamaan lapset mukaan ja lähtemään pois viikonlopuksi. En ole koskaan pitänyt vääränä sitä, että haluan olla yksin! Olen ihan sosiaalinen ihminen ja viihdyn muiden kanssa, mutta arvostan myös yksinoloa, josta lapsiperheessä saa nauttia liian vähän. Meillä on myös sellainen tilanne, ettei lapsilla ole vielä omaa huonetta, mikä tarkoittaa sitä, että he leikkivät olkkarissa ja mun työhuoneessa.

nro 4

Me ollaan miehen kanssa molemmat introverttejä ja vuorotellaan lomilla siten, että toinen on lasten kanssa omien vanhempiensa luona muutamia päiviä kylässä ja päinvastoin. Näin kumpikin saa olla rauhassa joskus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähetä muu perhe välillä pois viikonlopuksi.

Minkä takia muu perhe pitää lähettää omasta kodistaan pois? Eiköhän se liiku ketä haluaa olla yksin, vai onko tässäkin sukupuolella merkitystä?

No siksi, että se, joka haluaa olla yksin kotona, saa olla yksin kotona. En tiedä, mitä tarkoitat sukupuolella, mutta kyllä meidän perheessä mies on ollut huomattavasti enemmän viikonloppuja yksin kotona kuin minä, koska mun vanhemmat asuvat melko lähellä ja mun on luontevaa mennä heille viikonlopuksi lasten kanssa.

Tietysti on varmasti sellaisiakin perheitä, joissa ei kunnioiteta perheenjäsenten kaipuuta yksinoloon ja rauhoittumiseen, ja niissä perheissä toinen vanhempi voikin sitten ajatella noin kuin sinä. Meidän perheessä kuitenkin näin.

nro 4

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinulle on sanottu, kun olet esittänyt toiveesi? Sillä se ei ole ihan normalia, että uhiriudut kuin pahin marttyyri sitten jeesuksen etkä ole asian eteen mitään tehnyt. 

Minkä toiveen? Että ihmiset menis pois omasta kodistaan, jotta saan olla rauhassa?? No sepä olisikin reilua!

Kysyin, olenko normaali, kun koen näin.

Totta kai tilanne pitää puhua läpi perheen kanssa. Meillä esim. mies hankki mökin, jossa viettää lasten kanssa aikaa, että minä saan sitä tilaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähetä muu perhe välillä pois viikonlopuksi.

Minkä takia muu perhe pitää lähettää omasta kodistaan pois? Eiköhän se liiku ketä haluaa olla yksin, vai onko tässäkin sukupuolella merkitystä?

Onhan se koti "aloittajankin" koti ja jokainen perheen jäsen joustaa vuorollaan, eikä niitä että vain yksi "uhraa" jotakin.

Olen yksinhuoltaja, ei ole mitään miestä, joka voisi viedä lapsia mihinkään. Joskus oli viikko-viikko -systeemi, se oli ihanaa! Nyt lapset eivät ole enää vuosiin voineet nähdä isäänsä. Ne ovat isohkoja jo, mutta varmaan kanssa introverttejä, kun eivät ikinä mene mihinkään kotoota. Enkä voi niitä pakottaakaan menemään. 

Vierailija kirjoitti:

On. Olet introvertti.

Jep, täysin normaalia. AP:n aloitusta lukiessani, itse syvänä introverttina, tuntuu kuin lukisin kauhukirjaa.

Hädin tuskin 15 minuutia yksin päivässä? En varmaan pystyisi elämään sellaista elämää.

Rakastan olla yksin. Ystävänpäivänäkin :-)