Työtön, mikset opiskele tulkiksi?

En osaa mitään eksoottisia kieliä, ja tulkin tulee jo ennen tulkkiopintoja hallita tulkkaamansa kieli äidinkielen tasoisesti.

Siellä tulkkiopinnoissa ei opeteta tulkattavas kieltä, vaan se tulee osata jo etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Siellä tulkkiopinnoissa ei opeteta tulkattavas kieltä, vaan se tulee osata jo etukäteen.

Äkkiäkös yhden kielen opettelee?

Tuo nyt on hieman sama, kuin kysyisi "työtön, mikset opiskele lääkäriksi?"

Ymmärrätkö lainkaan kuinka kauan opiskelu kestää, jos aloitat nollilta ja opettelet kielen sekä kielenkääntämisen?!

Akateeminen ala suomalaisille. Maahantulijoilta riittää oman kielensä taito ja bad beibi inglis. Soppalassa yleensä kaksi tulkkia: kehitysmaallinen-englanti ja sitten englanti-suomi. Suomessa kieliopiskelut filologioita, oltava yliopistossa. Poikkeuksena muinainen Kouvolan kääntäjälinja, mutta sekin oli Hgin yliopiston laitoksia.

Kielet ovat minulle jotenkin niin vaikeita. Opiskelin englannin mukautetusti. En silti osaa yhtäkään lausetta. Vain joitakin yksittäisiä sanoja. A car, a cat, a dog.

Hyi, en voi sietää mitään työtä, jossa ollaan syrjäytyneiden, maa- hanmuuttaneiden tms. kanssa.

Toki toki kaikki työttömät 5 vuodeksi yliopistoon opiskelemaan, sinnehän pääseekin helposti ihan kuka tahansa. Samoin kuin oppii kuka tahansa sitä ennen kielen kuin kielen äidinkielen tasoisesti hetkessä. Valtavan hyvä idea!

Voisin opiskella mutta vastuun siirrän tulkattavalle :)

Vierailija kirjoitti:

Tulkeilla riittää kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Pulaa on erityisesti arabian, afgaanin ja somalin kielten osaajista.

- Koska en halua oppia vihapuhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä tulkkiopinnoissa ei opeteta tulkattavas kieltä, vaan se tulee osata jo etukäteen.

Äkkiäkös yhden kielen opettelee?

Niinpä. Ällä hällähhäh, jällähällä häälläähääh. Ähällä jäällähä hällälääh!

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen ala suomalaisille. Maahantulijoilta riittää oman kielensä taito ja bad beibi inglis. Soppalassa yleensä kaksi tulkkia: kehitysmaallinen-englanti ja sitten englanti-suomi. Suomessa kieliopiskelut filologioita, oltava yliopistossa. Poikkeuksena muinainen Kouvolan kääntäjälinja, mutta sekin oli Hgin yliopiston laitoksia.

Ei ihmisiä voi asettaa noin eriarvoiseen asemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kielet ovat minulle jotenkin niin vaikeita. Opiskelin englannin mukautetusti. En silti osaa yhtäkään lausetta. Vain joitakin yksittäisiä sanoja. A car, a cat, a dog.

Mitä helv

Vierailija kirjoitti:

Hyi, en voi sietää mitään työtä, jossa ollaan syrjäytyneiden, maa- hanmuuttaneiden tms. kanssa.

Miksi?

Mkset opiskele tulkiksi tai maanmittausinsinööriksi tai lähihoitajaksi tai linja-autonkuljettajaksi tai...

1) Koulutuspolitiikka on kovin tempoilevaa. Kun elinkeinoelämästä kantautuu tieto, että nyt tarvitaan vaikka hitsareita, hitsareita aletaan kouluttaa helvetillisin määrin. Sillä aikaa, kun hitsareita koulutetaan, työnantaja palkkaa kaipaamansa saumanvetäjät jostakin halpatyövoiman maasta, koska bisnes ei aina voi odottaa edes puolta vuotta, saati sitten viittä vuotta. Lopulta puolet nyk. hitsareista, ex. myyntisassistenteista on jälleen kortistossa.

2) Tulevien tarpeiden ennakointi on usein hiton vaikeaa. Hitsareita olisi pitänyt kouluttaa silloin kun telakoilla oli hiljaista, mutta kuka haluaa alalle, jolla ei ole töitä? Kuka haluaa kouluttaa alalle, jolla ei ehkä ole tulevaisuutta? Kuka lupailee tekijöille töitä, joita ei ole edes näköpiirissä?

3) Poliitikot puhuvat läpiä päähänsä, tai ainakin omalta kannaltaa edulliselta näyttäviä asioita. 90-luvun lopulla Suomesta piti tehdä hienojen ajatusten vientimaa, jossa 2/3 nuorista kannattaa korkeakouluttaa. Vain muutamaa vuotta myöhemmin oltiin tilanteessa, jossa korkeakoulutettuja oli jo työttöminä vaikka kuinka, mutta putkimiehiä ei saanut ulkomailtakaan tarpeeksi. Joku siis uskoi kritiikittä tuohon ideavientiin. Minä en, mutta rehellisyyden nimissä, en minäkään sitä osannut kyseenalaistaa kuin parilla perusteella: intuitioni mukaan Suomessa ei olla sen älykkäämpiä kuin muuallakaan ja uskoin, että huomattavan moni nuorista nimenomaan ei halua korkeakouluun. Ajattelin, että tuo 2/3:n korkeakouluttamisessa on kyse siitä, että yritetään vain nuoria pois työmarkkinoilta ja varttunut väki pitkään töissä, koska opintotuki on halvempi maksaa kuin eläkkeet.

Niin, että en opiskele tulkiksi. Jos niistä nyt pula onkin, viiden vuoden opintojen jälkeen farsinkieliset ovat oppineet tarpeeksi suomea tai poistuneet maasta.

Onpa taas ketju ..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellä tulkkiopinnoissa ei opeteta tulkattavas kieltä, vaan se tulee osata jo etukäteen.

Äkkiäkös yhden kielen opettelee?

Niinpä. Ällä hällähhäh, jällähällä häälläähääh. Ähällä jäällähä hällälääh!

HALLAHU HAKBAAAAAAAAAARrr

Ap puhuu varmaan asiointitulkista, mikä on täysin eri asia kuin vaativa tulkin koulutus yliopistossa!

Vierailija kirjoitti:

Tulkeilla riittää kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Pulaa on erityisesti arabian, afgaanin ja somalin kielten osaajista.

"Afgaanin kieltä" ole olemassakaan. Maassa usseita arjalaisia (itä-ja länsi-iranilaisia kieliä), turkkilaisia kieliä (ösbekki, turkmeeni) ja muuan mongolikieli. Afgaanin yleisin kiel on pashtu / pakhto, suurin itä-iranilaisista kielistä. Hallintokielenä länsi-iranilainen dari (ja hazara), joka pohjimmiltaa o sama kuin persia ,"farsi" ja tadzikki. Sitte on vielä hindko joka on tavallaan urdun muunnos, siis indo-arjalainen kieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen ala suomalaisille. Maahantulijoilta riittää oman kielensä taito ja bad beibi inglis. Soppalassa yleensä kaksi tulkkia: kehitysmaallinen-englanti ja sitten englanti-suomi. Suomessa kieliopiskelut filologioita, oltava yliopistossa. Poikkeuksena muinainen Kouvolan kääntäjälinja, mutta sekin oli Hgin yliopiston laitoksia.

Ei ihmisiä voi asettaa noin eriarvoiseen asemaan.

Ei pitäs voida, ei. Suomalainen ei pääse siivoamaan ellei ole AMK:sta jonkin siivousinsinöörin tutkintoa, jos oot "akateeminen" niin "ei sulla kuitenkaan oo todella motivaatiota, lähet heti ku löyät paremman duunin" sanovat. Kehitysmaalainen ex-ministeri tai sotarikollinen tai laamakuski palkataan heti eikä papruja kysellä kun niitä ei välttämäti olekaan ja palkan voi maksaa vaikka miten pienenä, etenkin jos maksetaan pimeenä. Kotimainen ei suostuis ja riski on iso kumpaankin suuntaan.lisäks ulkomaalasilla on jo siivousyrityksiä jotka käyttää maanmiehiään ja voittaa tarjouskilpailuja halvoilla hinnoillaan.jopa pk-seudun isot kaupungit käyttävät niitä. Ja ne ei palkkaa finnoa. miettikää sitä. Kokoomukselta kikyä ja lisää moniosaajia.