En tiedä miten lähestyä enää tapailemaani miestä..

Tapailin tiivisti erästä miestä. Kaikki meni hyvin alkuun, miehen aloitteesta suurin osa tapailusta. Harrastimme yhdessä, vietimme öitä, söimme, ei tarvinnut miettiä kummempaa, kaikki tuntui hyvältä.

Nyt tilanne on tämä, mies otti takapakkia koska kokee, että hänen oma elämänsä ei ole tasapainossa. Tämän ymmärrän, mutta en osaa enää lähestyä miestä. Tuntuu siltä, että olen jotenkin lukossa; kaikki meni hyvin alkuunsa, ei tarvinnut miettiä omaa käytöstään ja keskusteluyhteys auki, nyt tuon johdosta mitä miehen kanssa olemme puhuneet niin en osaa enää ottaa yhteyttä häneen, tai jutella enää rennosti asioista, koska mietin mitenköhän mies tämän ottaa, haluaakohan hän olla yksin.. Siis että säännöstelen omaa käytöstäni. Tämä ei tunnu hyvältä, tuntuu kuin olisi umpikujassa.

Muilla vastaavia kokemuksia miehen pakittamisesta? Mies edelleen haluaisi nähdä, mutta itse olen nyt hämmentynyt enkä osaa lähestyä häntä enää mitenkään. Koen, että yhtäkkiä minun täytyykin asennoitua ilman tunnetta tai ei odotuksia toisesta saisi olla.. Siis mitä ihmettä??