Miten aikuinen ei tiedä, että puolisoa ja lasta rakastetaan eri tavalla?

Tottakai se on erilaista! Kuten myös rakkaus omia vanhempia kohtaan. Ja kyllä sanoisin että rakastan myös parhaita ystäviäni. Rakkautta on monenlaista eikä yksi ole toiselta pois. Ajattelen jopa niin että ihminen kaipaa ja tarvitsee luonnostaan kaikkia näitä erilaisia rakkauden muotoja, ja jos jokin niistä puuttuu kokonaan jossain vaiheessa juuri sen rakkauden puute korostuu. Siis jos on vaikka pienenä jäänyt orvoksi kaipaa aina omia vanhempia vaikka kaikki muu elämässä on hyvin, jos on puoliso ja lapset mutta ei ystäviä kaipaa ystävyyssuhteita, jos on ystäviä mutta ei puolisoa korostuu puolison kaipuu ja useimmille jossain vaiheessa tulee voimakas kaipuu saada omia lapsia. Tiedän kyllä pariskuntia jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta heille lemmikkieläimet näyttäisivät olevan se "hoivaavan" rakkauden kohde.

Mitä ihmeen hermostumista tuossa nyt on? Vaikka ystäväsi olisi eri mieltä niin eihän hän sinun tunteitasi voi määrätä!?

Mä taas ajattelen että kaikki rakkaus on samanlaista. Seksi puolisoiden välillä on sitten oma asiansa eikä liity rakkauteen. Se on sitä himoa.

Kyllä mun mielestä rakkaus sisältää läheisyyttä. Sekä lapsia että puolisoa kohtaan. Lisää kaikkien itsetuntoa, kun tietää että muut välittävät aidosti ja osoittavat sen. 

Vierailija kirjoitti:

Ystävättäreni hermostui, kun sanoin, että rakkaus puolisoani kohtaan on erilaista kuin rakkaus lapsiani kohtaan. Onko tosiaan näin, että joilkekin äideille on mennyt sekaisin, miten puolisoa rakastetaan?

Millä tavalla hermostui, mitä hän vastasi sinulle?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mun mielestä rakkaus sisältää läheisyyttä. Sekä lapsia että puolisoa kohtaan. Lisää kaikkien itsetuntoa, kun tietää että muut välittävät aidosti ja osoittavat sen. 

Joo niin sisältää, mutta on silti erilaista.

Minäkin näen asian niin, että rakkautta on monenlaista.

Rakkaus on välittämistä lähimmäisistä, enkä koe sen olevan verrattavissa mihinkään. Rakkaus parisuhteessa on aina intohimoisempaa kuin omien ystävien rakkaus, luonnollisesti. Rakkaus omia vanhempia kohtaan taas on todella syvää ja äärimmäisen kunnioittavaa. Koiraanikin rakastan äärimmäisen paljon, enkä sitä pystyisi koskaan vähättelemään suhteeni tai perherakkauden ohessa. Tulevaa lastani rakastan jo nyt, vaikkei hän ole vielä syntynytkään ja se rakkaus on erilaista, äärimmäisen huolehtivaa vanhemmuuden rakkautta. En minä miestäni rakasta samalla tavalla, eikä se mielestäni koskaan toimisikaan jos näin olisi. Kumppanin tulee olla intohimon kohde, ei huollettava.