Lue keskustelun säännöt.
Voiko kauhean rumassa talossa asumiseen tottua?
11.01.2019 |
Olemme etsineet puolisoni kanssa omistusasuntoa, meidän ekaa, jo pidemmän aikaa, ja koska kriteerit ovat aika tiukat, emme ole toistaiseksi suorastaan rakastuneet mihinkään asuntoon.
Nyt on löytynyt yksi hyvä. Keskusta on lähellä, julkiset yhteydet ovat hyvät, mutta asuinalue rauhallinen. Talossa on tehty kattavasti remontteja, mukaan lukien putki- ja julkisivuremontit. Löytyy sauna, vaatehuone, erillinen keittiö ja lasitettu parveke, jolle ei ole käyntiä makuuhuoneesta. Neliöitä on riittävästi ja asunto on sisältä kauttaaltaan laadukkaasti remontoitu, vieläpä aivan meidän makua vastaavaksi. Olemme tutustuneet talon papereihin eikä niistä löytänyt mitään moitittavaa alalla oleva läheinenkään.
Mutta. Talo on aivan järkyttävän ruma! Ei mikään tavallisen lähiökerrostalon tavalla ruma, vaan ihan oikeasti aivan järkyttävän hirveä. Talo on jotenkin littanan näköinen ja ainoa julkisivussa käytetty väri on ruskean eri sävyt. Olo- ja makuuhuoneen ikkunoista näkyisi toinen yhtä ruma talo. Koska julkisivuremontti on tehty (ja jostain täysin käsittämättömästä syystä talon ulkoasu jätettiin tällaiseksi!!!), ei mitään muutosta ole luvassa kymmeniin vuosiin.
Uskaltaisiko asunnon ostaa, oppiiko tuollaisen kanssa elämään? Vai ärsyttääkö oman kotitalon näkeminen vielä vuosien päästäkin? Kehtaako kenellekään kertoa missä asuu, kun aluetta tuntevat puhuvat noista "niinä karseina taloina"? Onko täällä rumien talojen onnellisia tai onnettomia asukkaita, kertokaa kokemuksistanne!
Kommentit (6)
Ei se rumassa talossa asuminen, mutta se jos näette samanlaisen ikkunasta... Ei sitä omaa taloa tule katseltua kuin pari minuuttia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen etsinyt asuntoa pitkään ja vaikka tiedän, että mitään täydellistä ei tule koskaan vastaan, vaan jostain on tingittävä, en silti ole pystynyt tekemään ostopäätöstä.
Todennäköisesti tekin joudutte tinkimään jostain. Ehkä lopulta ostatte asunnon, jossa on kaunis kuori, mutta putkiremppa on tulossa, ei vaatehuonetta, tai neliöitä on liian vähän.
Tai ehkä ostatte tämän kuvailemasi asunnon, jossa on lähestulkoon kaikki kunnossa. Kun olet sisällä kauniissa asunnossasi, tuskin mietit sen ulkomuotoa lainkaan.
Oletko katsonut "Suomen kaunein koti" -ohjelmaa? Ei niissäkään talon kuori läheskään aina vastaa sisältöä.
Anoppi totesi kerran osuvasti: "Eihän me voida tietää miten hieno se on sisältä.", kun arvostelin talon ulkonäköä rumaksi.
Miltähän tämä kauhean ruma talo sitten näyttää? Vaikea kommentoida näkemättä.
Toisaalta ettehän te itse sitä talon ulkopuolta juurikaan joudu katselemaan ja vieraatkin tulevat varmaan teidän takianne, eivät talon julkisivun takia.
Mä mietin jopa asuntoa vuokratessa, että on rumat seinät, kauankohan niitä jaksaa katsoa, että joutuuko heti muuttaa. Sit aloin tykätä niistä!
Kyllä siihen tottuu. Asuttiin 7 vuotta omakotitalossa joka oli aivan susiruma. Näytti sellaiselta viisivuotiaan ruutupaperille piirtämältä, kaikki mittasuhteet pielessä ja kaikkea hallitsi suunnaton tummanruskea huopainen mansardikatto. Sijaitessaan vielä kauniiden puutalojen keskellä talon rumuus vaan korostui. Kummasti siihenkin vain tottui. Muutettiin talosta pois koska jäi pieneksi meidän perheelle, aiemmin oli vastaavalla tavalla ihan loistava löytö kuten tuosta teidänkin mahdollisesta asunnosta kerrot.