Miehen kunnioitus?

Miksi tähän ei voi kommentoida?

Hah siis jos viestissä lukee sana ä.m.m.ä menee tarkistukseen eikä viestiä julkaista... Ok

No mitä täällä uliset? Jätä se sika!

Jatkuvaa valitusta taas.

Ei juma.lauta että joidenkin naisten elämä voi olla vaikeaa. Pienistäkin asioista pitää saada rääkymisdraama aikaiseksi. Yhyy, mieheni ei kunnioita minua kun sanon kaapinovista, yhyy. Pakko kertoa nettifoorumille ja hakea sympatiaa, yhyy.

Vit.tu mitä pas.kaa. Ota ero jos ei miellytä. Kaiken pitäisi aina olla niin harmonisen täydellistä ja mennä juuri niinkuin nainen itse haluaa. Jos ei, niin suru ja draama.

Vierailija kirjoitti:

Ei juma.lauta että joidenkin naisten elämä voi olla vaikeaa. Pienistäkin asioista pitää saada rääkymisdraama aikaiseksi. Yhyy, mieheni ei kunnioita minua kun sanon kaapinovista, yhyy. Pakko kertoa nettifoorumille ja hakea sympatiaa, yhyy.

Vit.tu mitä pas.kaa. Ota ero jos ei miellytä. Kaiken pitäisi aina olla niin harmonisen täydellistä ja mennä juuri niinkuin nainen itse haluaa. Jos ei, niin suru ja draama.

Eiköhän AP yritä tässä saada keskustelua aikaiseksi siitä miksi mies suhtautuu asiallisesti muiden erimielisyyksiin ja huomautuksiin muttei hänen. Mitä rääkymistä siinä on?

Minusta kuulostaa siltä että mies on ns. vieraskorea muiden kanssa mutta oman puolison edessä näyttää todellisen luonteensa. Pinnan alla siis kuohuu kun ei kehtaa näyttää todellisia fiiliksiään. Se miksi eksän huomauttelut ovat olleet ok mutta nykyisen vaimon ei on taas melko outoa... Varsinkin jos kyse on samoista asioista.

Ei se mies ole purematta niellyt niitä eksänkään sanomisia, on vaan kertonut asiat parhaiten päin jälkikäteen. Varmasti on suuttunut myös entiselle kun se on huomauttelut! Kysy siltä naiselta :D

Jätä se sika. Jos mies ei oma-alotteisesti huomaa ja osaa tehdä mitään kotiaskareita niin kannattaa ko tyyppi jättää ihan välittömästi. Turhaan huomioithan häntä ja teet hänen puolestaan asioita, vastaaviksi ja kiitoksia et tule saamaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen alkanut pohtia milläköhän tavalla mieheni muodostaa kunnioituksensa muita ihmisiä kohtaan. Tuntuu että minua hän ei juurikaan kunnioita, vaan mielipiteeni ja toiveeni ovat hänestä turhia ja ärsyttäviä. Ystäviensä kanssa hän saattaa väitellä asiallisesti vaikka ovat hyvinkin eri mieltä asioista, mutta jos minä olen jostain eri mieltä, se on hänestä typerää ja hän suuttuu. Kun minä pyydän häntä sulkemaan kaappien ovet, laittamaan lisää vessapaperia kun se loppuu, laittamaan likaiset astiat pesukoneeseen asti, se on ärsyttävää ämpytystä ja sanon turhasta. Kun hänen eksänsä on pyytänyt samoja asioita ja vielä paljon muutakin, hän on sanonut asiasta ja mies on kuulemma mielellään tehnyt nämä asiat kun ne ovat olleet eksälle tärkeitä juttuja. Olen hänen vaimonsa, ex oli tyttöystävä... Jos mies meni kanssani naimisiin jotenkin ajattelisin ettei se luonteestanikaan voi johtua koska muuten kai mies ei olisi kanssani lainkaan. Teen paljon miehen eteen enkä todellakaan käytä päiviäni siihen, että nalkuttaisin hänelle jatkuvasti. Yleensä teen minua ärsyttävät asiat mainitsematta asiasta hänelle lainkaan, mutta jos joku asia on häirinnyt jo pitkään (lue viikkoja) sanon tästä asiallisesti.

Olenko vain niin tossu ettei mies kunnioita minua vai mistä tämä johtuu?

Voihan se johtua monesta eri asiasta. Vaikea sanoa näin suppeasta kuvauksesta yhtään mitään. Jos oletetaan, ettei välillänne ole suurempaa parisuhdekriisiä tai välirikkoa muutoin, eli kaikki on ns. mallillaan, niin tässä jotain ajatelmia omiin kokemuksiinkin pohjautuen. 

Voi olla, että kyse on kommunikaatioeroista, tavasta jolla ilmaiset asiasi, tai siitä miten hän tulkitsee. Ehkä sen exän kanssa kommunikaatio on jostain luonteenpiirresyistä tms. johtuen ollut jouhevampaa. Ehkä exä osasi tuoda ilmi sen, kuinka tärkeitä ne asiat hänelle olivat, ja sinä et. Se on usein paljolti kiinni vain siitä, miten ja missä tilanteessa asian ilmaisee vastaanottaja huomioiden. 

Lisäksi kyse voi olla siitäkin, että hän näkee asiat eri tavoin ja siksi pitää jotain pyyntöjäsi turhina. Ei niin, että ei arvostaisi sinua ihmisenä ja sulle tärkeitä asioita sinänsä, mutta on vain eri mieltä siitä, missä järjestyksessä ja aikataulussa tuollaiset pienet rutiinit kannattaa hoitaa. Hän voi esim. kokea keskittyvänsä tärkeämpiin, suuriin asioihin niin ylipäänsä elämässään kuin teidän parisuhteessanne ja yhteisleämässännekin. Ehkä hän kokee, että sinä et puolestasi arvosta hänen panostaan niihin tai tue häntä riittävästi. 

Omaan korvaanikin tuollaiset jutut kuin vessapaperirullan vaihto kuulostavat todella mitättömiltä riidan tai edes huomauttelun aiheiksi siinä mielessä, että ne nostettaisiin jotenkin tärkeiksi arvostuskysymyksiksi. Ymmärrän tietysti, että sinusta voi tuntua sellainen tärkeältä asialta, mutta itselleni moinen on täysin yhdentekevä asia lähtökohtaisesti, enkä oikeastaan ymmärrä, jos sellaisesta tulee toistuvaa napinaa. Meillä ainakin ne vaihtorullat ovat alakaapissa siinä käden ulottuvilla ihan pöntöllä istuenkin, joten se uusi rulla on ihan vaivatonta ottaa siinäkin vaiheessa kaapista, kun paperia tarvitsee.

Saattaa siis olla, että teet kärpäsistä härkäsiä ja kyse onkin enemmän siitä, että haluaisit symbolisia eleitä todisteeksi siitä, että miehesi arvostaa sinua, vaatimalla epäoleellisia pikkujuttuja ja niiden orjallista noudattamista. Jos kuitenkin yrität tuoda asian täysin toisin, eli nippelirutiineista nipottamisen sijaan lähestyt asiaa varsinaisen ongelmasi kautta ja ilmoitat ettet koe saavasi riittävästi huomionosoituksia ja arvostusta, tai avaudut tarkastelemaan laajemmin, jospa miehesi ilmaiseekin näitä samoja asioita jollain ihan toisella tapaa. Mies ei yksinkertaisesti välttämättä ymmärrä, miten vessapaperirullalla osoitetaan arvostusta, kun hän yhdistää sen pyllynpyyhkimiseen, eli lähinnä hyvinkin privaattiin, vähän likaiseen ja äärimmäisen arkiseen pakkorutiiniin. 

Sitten on vielä sekin puoli, että jos hän on vain hajamielinen, niin siihen ei auta mikään äkseeraus. Se on luonteenpiirre eikä muutu. Stressi voi vain pahentaa asiaa ja oman puolison tyytymättömyys miten tahansa ilmaistuna aiheuttaa stressiä lisää. Jos ovet ja vessapaperit unohtuvat toistuvasti, niin se ei välttämättä ole tahallista eikä välinpitämätöntäkään. Hän tekisi moiset vaivattomat rutiinit ihan mieluusti, jos vain muistaisi. Mutta kun mielessä pyörii jotain muuta ja keskittyminen vaihtuu ennenkuin ko. toimenpde tulisi ajankohtaiseksi, niin ihan yksinkertaisesti se sillä erää vain unohtuu. Ärsyyntyminen huomauttelusta johtuu sitten osakseen varmasti myös siitä, että häntä itseäkin harmittaa unohtuminen/epäonnistuminen ja sitten tulee tuplataakka, jos toinen syyllistää ja rakentelee lisäjännitteitä asiasta, josta hän jo valmiiksi potee omatuntoa. Se on enemmänkin automaattinen puolustusreaktio eikä kannanotto sinua tai itse asioita kohtaan. 

Pipoa löysemmälle vaan.